2008
Haʻu kia Kalaisi
Māʻasi 2008


Haʻu kia Kalaisi

ʻĪmisi
President Henry B. Eyring

Ko ha fakaafe ʻa e ngaahi foʻi lea ko ia ko e “haʻu kia Kalaisí.” Ko e fakaafe mahuʻinga taha ia ʻe lava ke ke fai ki ha taha. Ko e fakaafe mahuʻinga taha ia ʻe lava ke tali ʻe ha taha. Mei he kamataʻanga pē ʻo hono Toe Fakafoki Mai ʻo e ongoongoleleí ʻi he kuonga fakakosipeli ko ʻení, ko e fatongia ia kuo tuku ʻe Sīsū Kalaisi ki Hono kau fakafofongá. Ko honau fatongiá “ke fakatokanga, fakamatala, naʻinaʻi, mo akonaki, pea fakaafeʻi ʻa e kakai kotoa pē ke nau haʻu kia Kalaisi.”1

ʻOku hoko ʻa e mēmipa kotoa pē ʻo e Siasí ʻi he taimi ʻokú ne tali ai ʻa e fuakava ʻo e papitaisó, ko ha ākonga kuó ne palōmesi te ne hoko ko ha fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he feituʻu kotoa pē te ne ʻi ai.2 Ko e taumuʻa ʻo ʻetau fakamoʻoní ke fakaafeʻi ʻa e kakaí ke haʻu kiate Ia.

ʻOku totonu ke tau tokanga fakamātoato hono kotoa ke ʻiloʻi e founga ke fakahoko lelei ai ʻa e fakaafe ko iá. ʻOku tau ʻosi ʻiloʻi pē mei he ngaahi meʻa kuo tau aʻusiá he ʻikai tali ia ʻe ha niʻihi. Ko ha kiʻi tokosiʻi pē ne nau tali e fakaafe ko ʻení ʻi he taimi ne fakahoko tonu ai ia ʻe he Fakamoʻuí lolotonga ʻEne ngāue ʻi he māmaní. Hono ʻikai lahi ʻEne fiefiá ʻiate kinautolu naʻa nau ʻiloʻi ʻa Hono leʻó. Pea hono ʻikai lahi mo ʻetau fiefiá ʻi he taimi kuo haʻu ai kiate Ia ʻa kinautolu ne tau fakaafeʻí.

ʻIloʻi Ko Ia ʻa e Halá

ʻOku mahuʻinga ke tau fakakaukauloto ki he ngaahi taimi ko ia ʻi heʻetau moʻuí naʻe tali ai ʻe ha kakai ʻetau fakaafé. Kuó u mamata tonu au ʻi ha founga kuo taliʻaki ʻe ha kakai ʻa e fakaafe ko iá. Ko e siʻisiʻi tahá ko e foʻi moʻoni ʻe tolu ne fakahā ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní kiate kinautolu ʻi he ngaahi taimi takitaha naʻe hoko ai ʻení. Naʻe ʻikai hoko e ngaahi meʻa ko ʻeni ʻi he fakahokohoko te u ʻoatú, ka ʻoku hoko kotoa ia ki he loto ʻo kinautolu ʻoku haʻu moʻoni kia Kalaisí.

ʻUluakí, ʻoku nau ongoʻi ko e founga pē ʻe lava ke nau maʻu ai ʻa e fiefia ʻoku fie maʻu taha ʻi he moʻui ní pea mo e moʻui ka hoko maí, ʻe fakafou ia ʻia Sīsū Kalaisi. ʻOku nau tui ki he ngaahi lea ko ʻeni mei he Tohi ʻa Molomoná: “Vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu, koeʻuhi ʻoku moʻoni ʻa e ngaahi meʻá ni, pea hangē ʻoku moʻui ʻa e ʻEiki ko e ʻOtuá, pehē kuo ʻikai ke tuku mai mo ha toe huafa kehe ʻi he lalo langí, ka ko e Sīsū Kalaisi ko ʻeni, ʻa ia kuó u lau ki aí, ʻa ia ʻe lava ʻo fakamoʻui ai ʻa e tangatá.”3

ʻOku ʻikai faingofua hono ongoʻi ʻo e tala fakapapau ko iá ʻi ha māmani ʻoku lahi ai e ngaahi leʻo ʻoku nau talamai ʻoku ʻikai ha ʻOtua, ʻoku ʻikai ha faiangahala pea ʻoku maʻu ʻa e fiefiá ʻi he ngaahi fakafiefiá. Ka ʻe lava ke mālohi ange hotau leʻó ʻo kapau te tau maʻu ʻa e meʻaʻofa ʻo e fakamoʻoni pau ko e Kalaisí ʻa Sīsū, ko e Fakamoʻui ʻo māmaní. ʻE mālohi taha ʻa e fakamoʻoni ko iá ʻi he ngaahi meʻa te ke aʻusia ʻi he ngāue ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ʻi hoʻo moʻuí. Kapau te ke faʻa fakakaukau ki he anga hono liliu ʻe Heʻene Fakaleleí ʻa hoʻo moʻuí peá ke toutou ʻoatu ʻa e fakafetaʻi kiate Ia, te ke ʻiloʻi ʻe maʻu ʻe hoʻo fakamoʻoni kiate Iá ʻa e mālohi ke ongo ki he loto ʻo ha niʻihi kehe. ʻI he taimi ʻe ongoʻi ai e fakamoʻoni ko iá ʻe kinautolu ʻokú ke fakaafeʻiʻaki ʻa hoʻo fakamoʻoni pē ʻaʻaú, te nau tali Ia ko honau ʻEiki mo honau Fakamoʻui. Pea ʻi he taimi te nau tali ai Iá, ʻe māfana honau lotó pea pehē foki ki ho loto ʻoʻoú.

Fuakava pea Talangofua

Uá, ko kinautolu ʻoku ou ʻilo kuo nau haʻu moʻoni kiate Iá, ʻoku nau fai ha ngaahi fuakava ke talangofua mo muimui kiate Ia. ʻE ala kamataʻaki ia haʻanau tauhi ha fanga kiʻi tukupā faingofua, hangē ko hono lau ʻo e Tohi ʻa Molomoná pe ʻalu ki he houalotu sākalamēnití. Kuo pau ke nau fai ia ʻi heʻenau tui ko e Kalaisí ʻa Sīsū ko e Fakamoʻuí. ʻE ʻi ai e meʻa te nau ongoʻi ʻi he taimi te nau tauhi ai ʻenau tukupaá koeʻuhi ko ʻenau tuí. He ʻikai ke nau lava ʻo fakamatalaʻi ʻa e ongo ko iá, ka ʻoku nau ongoʻi lelei ange ʻi heʻenau moʻuí. ʻOku ʻomi ʻe he talangofuá ʻa e tāpuaki ko iá mei he ʻOtuá, ʻo aʻu pē ki he talagofua ki he fanga kiʻi meʻa īkí. Pea ʻe ʻosi atu ha taimi pea kamata ke nau ongoʻi ha loto fakatomala fakataha mo ha holi ke fakahoko ʻa e fuakava ʻo e papitaisó, ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo e Fakamoʻuí, pea ke fakamaʻa kinautolu mei heʻenau angahalá.

ʻOku lahi e ngaahi ʻuhinga ʻoku fakahoko ai ʻe he kakaí ʻa e fili mahuʻinga ko iá. Naʻe ʻi ai ha tangata naʻa mau akoʻi naʻe ʻikai te ne ʻilo ʻa e fie maʻu ke ne papitaisó. He naʻá ne ʻosi feinga pē ke ne fai lelei ʻi he kotoa ʻo ʻene moʻuí. Kuo ʻikai haʻane faiangahala mamafa. Ne ʻosi papitaiso ia ʻi heʻene kei siʻí ʻi ha siasi kehe. Ka naʻe haʻu ki heʻene fakakaukaú ha meʻa ʻe ua. Ko e taha ko hono papitaiso ʻo e Fakamoʻuí ʻi Heʻene talangofuá ʻataʻatā pē he naʻe ʻikai haʻane angahala. Ko e tahá ko ʻene loto ke fai ʻa e tukupā ki he Fakamoʻuí ʻo fakafou ʻi he mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeiki moʻoní, ʻo hangē ko e ʻalu ʻa e Fakamoʻuí kia Sione ke papitaiso Iá.

Naʻe ʻi ai mo ha talavou ʻe taha naʻá ne fili ke papitaiso ia koeʻuhi ko ʻene ongoʻi ʻa e mamahi ʻi hono lotó ʻi heʻene ngaahi angahalá. ʻI heʻene ʻalu hake mei he vai ʻo e papitaisó, naʻá ne fāʻofua ʻiate au pea tafe ʻa e loʻimatá ʻi hono kouʻahé mo ne pehē mai, “Kuó u maʻa. Kuó u maʻa.”

Naʻe tupu ʻena fili ke fakahoko ʻa e fuakava ʻo e papitaisó mei heʻena tuí. Naʻá na ʻiloʻi kapau te na tauhi ha fuakava pea talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e Fakamoʻuí, te Ne tauhi ʻEne fuakava mo kinauá ke tataki atu kinaua ki he moʻui taʻengatá. Kuó na mateuteu ke haʻu kiate Ia koeʻuhí ke na lava ʻo liliu pea ke Ne tataki ʻa kinaua, pea ʻe hokosia ʻa e taimi te na hoko ai ʻo hangē pē ko Iá.

Feinga ke Hoko ʻo Hangē pē ko Iá

ʻOku ʻomi ai au ki he meʻa hono tolu kuó u mamata ai ʻi he moʻui ʻanautolu kuo nau haʻu moʻoni kiate Iá. ʻOku nau feinga ke hoko ʻo hangē pē ko Iá. ʻOku nau kamata feinga ke fai ki he kakai kehé ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi te Ne faí. Kuó ta ʻosi fakatokangaʻi ia ʻi ha kakai faivelenga ʻi he hili ange pē honau papitaiso mo maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Ne tuʻo taha ʻeku ʻalu mo hoku hoa ngāue fakafaifekaú ʻo ʻaʻahi ki ha fāmili ne ma akoʻi mo papitaiso he ngaahi uike siʻi pē ki muʻá. Naʻe ʻave kimaua ʻe he ongomātuʻá ki ha loki ʻi lalo ʻi honau falé. Ko e lokimohe ia ʻo e taha ʻo ʻena ongo tamaiki fefiné. Ka kuó ne ʻosi hiki ia ʻo nofo mo hono tokouá. Kuo fakafonu ʻaki e loki ko ʻení ʻa e meʻa kotoa pē ʻe fie maʻu ʻe he fāmilí ʻo ka hoko ha meʻa fakatuʻupakē.

Kuo teʻeki ai ke ma akoʻi kiate kinaua ha meʻa fekauʻaki mo e mateuteu ki he ngaahi meʻa fakatuʻupakeé. ʻI heʻema fehuʻi ange hono ʻuhinga ne vave ai ʻena fakahoko ha meʻa faingataʻa peheé, ko ʻena talí naʻá na lau ʻi ha makasini ʻa e Siasí ʻoku fie maʻu ʻe he ʻEikí ke mateuteu ʻa e ngaahi fāmilí ke tokangaʻi kinautolu mo e niʻihi kehé. Naʻá na pehē, “ʻIkai ko e meʻa ia ʻoku fai ʻe he Kāingalotu ʻo e Siasí?”

Naʻe aʻu ʻa e tui faingofua ko iá ki he meʻa kotoa pē naʻá na ongoʻi ʻe fie maʻu ʻe he Fakamoʻuí ke na fakahoko. Pea naʻe tolonga ʻa e holi naʻá na maʻu ke muimui ʻiate Iá. Pea naʻá ne liliu ʻa kinaua. Naʻá na angaʻofa maʻu pē ʻi heʻena feinga ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Ka naʻe tupulaki ʻa ʻena malava ke fakahaaʻi ʻa e ʻofa faka-Kalaisí. Pea ko e sīpinga ia ne hā ʻiate kinautolu kuó u ʻiloʻi ne nau kei hokohoko atu ʻi he kotoa ʻo ʻenau moʻuí ke haʻu kiate Iá.

ʻOku tau faʻa lau ʻo kau ki hono pukepuke ʻo e kāingalotú ʻo hangē ko haʻatau tauhi kinautolu ke nau nofo maʻu ʻi he loto Siasí. Te tau lava pea kuo pau ke tau hoko ko ha kaumeʻa kiate kinautolu kuo nau fai ʻa e fili ke haʻu kiate Iá. ʻE lava ke nau lotosiʻi he taimi ʻoku hoko mai ai ʻa e ʻahiʻahí, ʻo hangē ko ia ʻoku hoko maʻu pē ʻi he taimi ʻo e ʻahiʻahí. Ka kuo pau foki ke tau manatuʻi ko e kaumeʻa lelei mo falalaʻanga taha ʻoku nau maʻú ko e Fakamoʻuí mo ʻEne Tamaí, ʻa ia ko ʻenau Tamaí foki Ia. ʻE fekau mai ʻe he Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke fakafiemālieʻi kinautolu mo fakapapauʻi ʻa ʻenau tuí ʻo kapau te nau talangofua ʻi he loto fakatōkilalo. Hangē ko ʻení, kapau te ke ʻoange ki he mēmipa foʻoú ʻi hoʻo ʻalu ʻo faiako ʻaʻahí pe faiako fakaʻapí ha faingamālie ke ne lotu pe faiako pe fokotuʻu mai e taimi ke fai ai hoʻomou ʻaʻahí, kuó ke ʻoange kiate ia ha ivi lahi ange ʻi haʻo fakahā ange pē ʻokú ke ʻofa ʻiate ia. Te ne ʻohifo ʻa e ngaahi mālohi ʻo e langí. Pea te ne hiki hake ʻa kinautolu ʻi he ngaahi ʻahiʻahí pea maluʻi kinautolu mei he fielahí ʻi he taimi ʻe kamata ke nau maʻu ai ʻa e ngaahi tāpuakí, he ʻe hoko mai ʻa e ngaahi tāpuakí.

Ko ha Liliu ʻo e Lotó

ʻE hoko mo ha toe meʻa fakaʻofoʻofa ʻe taha. ʻI hoʻo fai ho lelei tahá ke fakaafeʻi e kakaí ke haʻu kia Kalaisí, ʻe liliu ai ho lotó. Te ke fai ʻa ʻEne ngāué. Te ke ʻiloʻi ʻokú Ne tauhi ʻEne talaʻofa ke Ne taha mo koe ʻi hoʻo ngāué. Te ke ʻiloʻi Ia. Pea ʻe hokosia e taimi te ke hoko ai ʻo hangē pē ko Iá pea “hoko ʻo haohaoa ʻiate ia.”4 ʻI hoʻo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke haʻu kiate Iá, te ke ʻiloʻi ai kuó ke haʻu ai foki mo koe kiate Ia. Kapau ʻokú ke loto ke ke ofi kiate Ia, ke ke ongoʻi ʻa ʻEne melinó, te ke lava ʻo fakahoko lelei taha pē ia ʻi Heʻene ngāué.

Ko ia ʻa e tokotaha naʻá ne pehē:

“Haʻu kiate au ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu.

“Toʻo ʻeku haʻamongá kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au; he ʻoku ou angavaivai mo angamalū; pea te mou ʻilo ai ʻa e fiemālié ki homou laumālié.

“He ʻoku faingofua pē ʻeku haʻamongá, pea ʻoku maʻamaʻa ʻeku kavengá.”5

ʻOku ou fakamoʻoni atu te Ne tauhi ʻa e talaʻofa ko iá kiate kinautolu ʻoku tau fakaafeʻi mai kiate Iá. Pea ʻokú Ne tauhi ʻa e talaʻofa ko iá kiate kinautolu ʻoku tauhi kiate Ia ʻaki ʻenau fakahoko ʻa e fakaafé.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. T&F 20:59.

  2. Vakai, Mōsaia 18:8–10.

  3. 2 Nīfai 25:20.

  4. Molonai 10:32.

  5. Mātiu 11:28–30.

Paaki