2008
Ko e Hoko ko ha Fakamoʻoni ʻo Kalaisí
Māʻasi 2008


Ko e Hoko ko ha Fakamoʻoni ʻo Kalaisí

ʻĪmisi
Elder D. Todd Christofferson

ʻOku fokotuʻu ʻa e Kau ʻAposetoló ʻi he mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ke nau hoko ko ha kau fakamoʻoni makehe ʻo Kalaisi ʻi he funga ʻo e māmaní (vakai, T&F 107:23). ʻOku mahuʻinga ʻaupito ʻenau fakamoʻoní ʻi he ngāue ʻa e ʻEikí ki he fakamoʻuí. Ka kuo pau pea ʻoku ʻikai ke tuʻu ʻa e Kau ʻAposetoló ʻiate kinautolu pē. Kuo tau toʻo kiate kitautolu kotoa kuo papitaiso mo hilifakinimá, ʻa e huafa ʻo Kalaisí mo ha fuakava ke “tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē” (Mōsaia 18:9). ʻOku malava ke tau takitaha hoko ko ʻEne fakamoʻoni. Ko e moʻoni, ʻoku fakafalala ʻa e ʻEikí ki he “kau vaivaí mo e kau māʻulaló” ke malangaʻaki ʻEne ongoongoleleí (vakai, T&F 1:19, 23), pea ko Hono finangaló “ke lava ʻa e tangata takitaha ʻo lea ʻi he huafa ʻo e ʻOtua ko e ʻEikí, ʻio ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní” (T&F 1:20).

Fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻe lava ke hoko ai ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ko ha fakamoʻoni ʻo Kalaisi.

ʻOku tau hoko ko ha kau fakamoʻoni ʻo Kalaisi ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ha fakamoʻoni pau mo fakatāutaha ʻokú Ne moʻui.

ʻI heʻete hoko ko ha fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisí, ko e tefitoʻi tuʻunga ia ʻo ʻete maʻu ha fakamoʻoni pau mo fakatāutaha ko e ʻAlo fakalangi Ia ʻo e ʻOtuá, ko e Fakamoʻui mo e Huhuʻi ʻo māmaní. Naʻe ʻiloʻi ʻe he Kau ʻAposetolo ʻi he kuonga muʻá ko Sīsū ʻa e Mīsaia ne talaʻofa maí pea nau fakamatala ki he moʻoni ʻo ʻEne Toetuʻú mei he meʻa ne nau mamata tonu aí. Neongo ia, ʻoku ʻikai fie maʻu ke te mamata tonu ʻiate Ia pe tuʻu ʻi Hono ʻaó kae toki maʻu haʻate fakamoʻoni. ʻI he fakamoʻoni ʻa Pita kia Sīsu ʻo pehē, “Ko koe ko e Kalaisí, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtua moʻuí,” naʻe tali ange ʻe he ʻEikí naʻe ʻikai maʻu ʻa e ʻilo ko ʻení mei heʻena feohi vāofi mo Pitá pe ko e ngaahi meʻa naʻá ne aʻusia mo Sīsuú ka koeʻuhi kuo fakahā ia kiate ia ʻe Heʻene Tamai ʻi Hēvaní (vakai, Mātiu 16:15–17). Naʻe fakamahinoʻi ʻe Sīsū kia Tōmasi ʻe lava ke maʻu ʻe ha taha ʻa e tui pe fakamoʻoni tatau pē naʻe maʻu ʻe Tōmasí taʻe te ne ala ange mo mamata kiate Ia: “Tōmasi, ko e meʻa ʻi hoʻo mamata kiate aú, ko ia kuó ke tui aí: ʻoku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku ʻikai mamata, kae tuí” (Sione 20:29).

ʻOku faʻa kamata ʻetau fakamoʻoni kia Kalaisí ʻi he fakamoʻoni ʻa ha niʻihi kehe—ko ha kakai ʻoku tau ʻiloʻi pe ʻilo kau ki ai pea falala ki ai. ʻOku tau maʻu ʻa e fakamoʻoni ʻa e Kau ʻAposetoló kuo tohi ʻo pehē “ko e Sīsuú ni kuo fokotuʻu ʻe he ʻOtuá, pea ko e kau fakamoʻoni ki ai ʻa kimautolu kotoa pē” (Ngāue 2:32). ʻOku tau maʻu ʻi he Fuakava Motuʻá mo e Fuakava Foʻoú ʻa e fakamoʻoni ʻo kau ki Hono tomuʻa fakanofó, ngāue fakafaifekaú, mo e Fakaleleí. ʻOku tau maʻu mo ha toe fakamoʻoni ʻe taha, ʻa ia ko e Tohi ʻa Molomoná, ko ʻene tefitoʻi taumuʻá ke “fakalotoʻi foki ʻo e Siú mo e Senitailé ko Sīsū ko e Kalaisí, ko e ʻOtua Taʻengatá, ʻokú Ne fakahā ia ʻe ia ki he ngaahi puleʻanga kotoa pē.”1 ʻOku tau maʻu mo e fakamoʻoni ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá naʻá ne mamata pea fanongo ki he Tamaí ʻi Heʻene tuhu kia Sīsū mo pehē, “Ko hoku ʻAlo ʻOfaʻangá ʻEni” (Siosefa Sāmita—Hisitōliá 1:17), mo e fakamoʻoni ki mui ai ʻa e Palōfitá ʻo pehē ʻi he “hili ʻa e ngaahi fakamoʻoni lahi kuo fai ʻo kau kiate iá, ko e fakamoʻoni fakamuimui taha ʻeni, ʻa ia ʻokú ma fai ʻo kau kiate iá: ʻOkú ne moʻui! He naʻá ma mamata kiate ia, ʻio ʻi he toʻukupu toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá; peá ma fanongo ki he leʻo ʻoku fakamoʻoniʻi ko ia ʻa e ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupu ʻo e Tamaí” (T&F 76:22–23). ʻOku tau maʻu ʻa e kau fakamoʻoni makehe ʻi hotau kuongá ni ʻa ia ʻoku nau moʻui ʻi hotau lotolotongá pea ʻoku tau maʻu ha fakamoʻoni pau ʻi heʻetau mamata mo fanongo kiate kinautolú. ʻOku monūʻia foki mo ha tokolahi ke fanongo ki he ngaahi fakamoʻoni ʻa ʻenau mātuʻá, ngaahi kuí, mo e kaungāmeʻa faivelengá.

ʻOku maʻu ʻe kinautolu ʻoku nau fakahoko ʻa e fuakava ʻo e papitaisó, ha fakakoloa makehe ʻa ia ko e tui kia Sīsū Kalaisi, pea ʻoku maʻu fakataha mo e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e fakamoʻoni ʻoku moʻoni ʻa e ngaahi fakamoʻoni ko ia ne tau maʻu ʻo kau kia Kalaisí. Naʻe fakapapauʻi mai ʻe Nīfai ʻe hoko ʻeni: “Pea ʻoku mou tuʻu ai ʻi he hala fāsiʻi mo lausiʻi ʻa ia ʻoku fakatau ki he moʻui taʻengatá; ʻio, kuo mou hū ʻi he matapaá; kuo mou fai ʻo fakatatau ki he ngaahi fekau ʻa e Tamaí mo e ʻAló; pea kuo mou maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻa ia ʻoku fakamoʻoniʻi ʻa e Tamaí mo e ʻAló, ʻo fakahoko ai ʻa e talaʻofa kuó ne faí, kapau te mou hū he matapaá te mou maʻu ia” (2 Nīfai 31:18; toki tānaki atu hono fakamamafaʻí).

Ko ha meʻafoaki fakalaumālie ke tui ki he ngaahi lea ʻa e niʻihi kehé pea mo ha toe meʻafoaki ʻe taha “ʻoku foaki ki he niʻihi ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní ke nau ʻiloʻi ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo Ia ʻo e ʻOtuá, pea naʻe kalusefai ia koeʻuhi ko e ngaahi angahala ʻa e māmaní” (T&F 46:13).

ʻOku faʻa hoko mai ʻa e fakamoʻoni ko ʻení ʻi ha ngaahi ongo—ko ha ongoʻi māfana, melino, ongoʻi ʻo e ʻilo fakapapau mo e ongoʻi kuo fakamaama kita. Naʻe ʻoange ʻe he ʻEikí ha fakamoʻoni ʻo fekauʻaki mo e Tohi ʻa Molomoná kia ʻŌliva Kautele ʻi ha ngaahi ongo fakalaumālie naʻá ne fakapapauʻi ange kiate ia “ko e ngaahi lea pe ko e tohi ʻokú ke lolotonga hikí ʻoku moʻoni ia” (T&F 6:17). Hili iá naʻe toe folofola ange ʻa e ʻEikí, “Kapau ʻokú ke holi ki ha toe fakamoʻoni kehe, ke ke fakakaukau ʻi ho ʻatamaí ki he pō ʻa ia naʻá ke tangi ai kiate au ʻi ho lotó, ke ke ʻilo ki hono moʻoni ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení. ʻIkai naʻá ku leaʻaki ʻa e fiemālié ki ho ʻatamaí ʻi he meʻá? Ko e hā mo ha toe fakamoʻoni lahi hake te ke lava ʻo maʻu ʻi ha fakamoʻoni mei he ʻOtuá?”(T&F 6:22–23). ʻOku ʻikai ko e lea pē ʻa e Laumālié ʻi he nonga ki he ʻatamaí ʻa e founga ʻoku hoko mai ai ha fakamoʻoní, ka ʻi heʻene haʻu mei he ʻOtuá, ʻoku ʻikai ha toe fakamoʻoni ʻe mahulu hake ai. ʻOku hangē pē ʻa e lava ke [tau] fakamoʻoniʻi kuo [tau] fanongo ki [Hono] leʻó, mo ʻiloʻi ʻa [ʻEne] leá” (T&F 18:36) ʻi heʻetau keinanga ʻi he ngaahi folofola ʻa Kalaisí mo e lava ko ia ke tau fakamoʻoniʻi mei he ngaahi ongo fakalaumālie mei he ʻOtuá ʻoku tau ʻiloʻi ʻa Hono ʻAló pea ʻokú Ne moʻuí.

ʻOku tau hoko ko ha kau fakamoʻoni ʻo Kalaisi ʻi heʻetau moʻui ʻi ha founga te tau fakahā atu ai ʻa ʻEne ngaahi akonakí.

Lolotonga e malanga ʻa e Fakamoʻuí ʻi he Hemisifia Hihifó, naʻá Ne ʻoange ʻa e fekau ko ʻení: “Hiki hake hoʻomou māmá ke ulo atu ki he māmaní. Vakai ko au ʻa e maama kuo mou hiki haké—mou fai ʻa e meʻa kuo mou mamata naʻá ku faí” (3 Nīfai 18:24). ʻOku totonu ke lava ʻe he kakaí ʻo ʻiloʻi ʻiate kitautolu ha konga ʻo Sīsū Kalaisi. Te tau fakahā atu Ia mo ʻEne ngaahi foungá ʻi he anga ʻo ʻetau ngāué, lea, sió, pea mo ʻetau fakakaukaú. Naʻe fakamatalaʻi ia ʻe ʻAlamā ko ha fuʻu liliu lahi ʻi hotau lotó mo maʻu ʻa Hono tataú ʻi hotau matá (vakai, ʻAlamā 5:14). Kuo fekauʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ʻi he tefito tatau pē ke tau hoko ʻo hangē pē ko Iá (vakai, 3 Nīfai 27:27). Neongo naʻe ʻikai ke tau ʻi ai mo Sīsū ʻi Heʻene ngāue fakafaifekaú, ka ʻi heʻetau fakatotolo ʻi he folofolá, ʻoku tau mamata ai kiate Ia mo e ngaahi meʻa naʻá Ne leaʻaki mo faí. Pea ʻi heʻetau muimui ki he sīpinga ko iá, ʻoku tau fakamoʻoniʻi ai Ia.

ʻOku ou manatu ki ha sīpinga ʻa ha faifekau Katolika ne ma maheni ʻi heʻema ngāue fakataha ʻi ha ngaahi ngāue tokoni fakakolo ʻi Nesivila, ʻi Tenesī. Naʻe fokotuʻu ʻe Faifekau Sālesi Sitolopeli ha ngāue tokoni ke ʻomi ki ai e kakai tangata tukuhausiá mei he ʻalu noa holo he vahaʻa halá, ʻo ne ʻomi ha kiʻi tokosiʻi pē ʻi he taimi ʻe taha, ke nau kau ki ha polokalama ako ke nau poto ai mo maʻu ha ngaahi faingamālie fakangāue. ʻOku ʻikai faʻa lau e lahi ʻo e ngaahi houa naʻá ne fakamoleki ke tokoniʻi e kau tangata ko ʻení ke liliu ai ʻenau moʻuí ʻo toe lelei ange pea nau moʻui fakafalala pē kiate kinautolu. Ne u ʻohovale heʻeku ʻiloʻi naʻe tāmateʻi ʻene faʻeé ʻe ha tangata peheni he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí. Naʻe aʻu atu ʻa e ʻofa faka-Kalaisi ʻa Faifekau Sitolopelí ki he kau tangata ʻa ia ne hanga ʻe ha taha ʻi honau lotolotongá ʻo fakapoongi ʻene faʻeé ʻi ha founga naʻe mātuʻaki fakamamahi.

Ko e tefitoʻi pōpoaki ʻa e kau ʻaposetolo mo e kau palōfita ʻi he ngaahi kuongá kotoa ʻa e fie maʻu ko ia ke fakatomala pea maʻu ha fakamolemole ʻo e angahalá ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku hanga ʻe heʻetau fakatomalá ʻo fakamoʻoniʻi Ia mo e mālohi ʻo ʻEne ʻaloʻofá ke fakamolemoleʻi pea fakamaʻa kitautolu. ʻOku ʻikai fie maʻu ke haohaoa ʻetau fakamoʻoní kae toki ʻaonga ʻo kapau ʻoku tau lolotonga feinga ke fenāpasi ʻetau moʻuí mo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e Fakamoʻuí. Naʻe ʻomi ʻe Palesiteni ʻĒsela Tafi Penisoni (1899–1994) ha faleʻi fakapotopoto ke tau faʻa kātaki mo faivelenga ʻi hono fakahoko ʻení:

“Ko e meʻa ia ʻoku ngāueʻi ʻi hono kotoa ʻo ʻete moʻuí ke te hoko ʻo ʻulungāanga faka-Kalaisi pea ʻoku faʻa tuai, pea ʻikai faʻa mei lava ke fakatokangaʻi ʻa e tupulaki mo e liliu ʻoku hoko aí… .

“… Ki he tokotaha ului kotoa pē hangē ko Paula, ʻĪnosi, mo e Tuʻi ko Lamōnaí, ʻoku ʻi ai e kakai ia ʻe lau mano ʻe fuʻu faingataʻa ange ʻenau fakahoko ʻa e fakatomalá, pea ʻikai ke fuʻu ʻilonga ʻene hokó. ʻOku nau toe ofi ange ki he ʻEikí ʻi he ʻaho kotoa pē, kae siʻi ke nau fakatokangaʻi ʻoku nau lolotonga faʻufaʻu ha moʻui ʻoku faka-ʻOtua. ʻOku nau moʻui mo fakahoko fakalongolongo pē ha ngaahi ngāue lelei, ngāue tokoni, mo e tukupā. ʻOku nau tatau kinautolu mo e kau Leimaná, ʻa ia ne folofola ʻa e ʻEikí ‘naʻe papitaiso ʻaki ʻa e afi mo e Laumālie Māʻoniʻoní, ka naʻe ʻikai te nau ʻiloʻi ia’ (3 Nīfai 9:20; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí).2

ʻOku tau hoko ko e kau fakamoʻoni ʻo Kalaisi ʻi he taimi ʻoku tau tokoni ai ki he niʻihi kehé ke nau haʻu kiate Iá.

Naʻe fakamatala loto fiefia ʻa Nīfai ʻo pehē, “ʻOku mau lea ʻia Kalaisi, ʻoku mau fiefia ʻia Kalaisi, ʻoku mau malangaʻaki ʻa Kalaisi, ʻoku mau kikite ʻia Kalaisi, pea ʻoku mau tohi ʻo fakatatau mo ʻemau ngaahi kikité, ke ʻilo ʻe heʻemau fānaú ki he tupuʻanga ʻa ia te nau lava ke sio ki ai ke maʻu ai ha fakamolemole ʻo ʻenau ngaahi angahalá” (2 Nīfai 25:26). ʻE lava foki ke tau ngāue mālohi mo kitautolu ʻi he founga tatau ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau haʻu kia Kalaisi, kae fakatautefito pē ki heʻetau fānaú.

ʻOku fokotuʻu mai ʻe he kupuʻi lea ʻa Nīfai “oku mau lea ʻia Kalaisí,” ʻoku ʻikai ke tau taʻe fie talanoa kau ki he ngaahi ongo ʻoku tau maʻu ki he Fakamoʻuí ʻi heʻetau ngaahi talanoá mo e ngaahi feituʻu ʻoku tau fakataha ai mo e niʻihi kehé. ʻOku faʻa hoko e ngaahi feituʻu ko ʻení ko ha taimi ke tau talanoa fakatāutaha mo aleaʻi ai Ia mo e meʻa naʻá Ne fai mo akonakiʻakí ʻi ha founga ʻoku tauʻatāina mo anga fakakaumeʻa, pea fakalotolahiʻi ai foki mo e niʻihi kehé ke nau ʻofa pea muimui ʻiate Ia.

ʻOku ʻuhinga ʻa e “ʻoku mau fiefia ʻia Kalaisí” ki heʻetau moʻuiʻaki ʻa e ʻulungāanga fiefia ʻa ia ʻokú ne fakahaaʻi ʻetau tui kia Kalaisí. ʻOku tau ʻiloʻi “ʻe toki feʻunga ʻa ʻene ʻaloʻofá” kiate kitautolu ke huhuʻi ai kitautolu mei he maté mo e faiangahalá pea tau hoko ʻo haohaoa ʻiate Ia (vakai, Molonai 10:32–33). Neongo ʻoku tau fehangahangai mo e mamahí pea mo e ngaahi faingataʻá, ka ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku pau ʻa ʻetau fiefia taʻengatá koeʻuhi ko Ia. ʻI he mamata mai ʻa e niʻihi kehé ki heʻetau tui kia Sīsū Kalaisí, ʻoku tau fakahā ai kiate kinautolu ʻoku “feinga mo mafasiá” ʻa e founga ke nau maʻu ai ʻa e fiemālié ʻiate Ia (vakai, Mātiu 11:28–30).

Ko e moʻoni ʻoku ʻuhinga ʻa e “ʻoku mau malangaʻaki ʻa Kalaisí” ki he ngāue fakafaifekau taimi kakató mo e ngāue fakafaifekau ʻa e mēmipá, ka ʻoku toe kau foki ai mo ia ʻoku tau fakahoko ʻi he taimi lotú, ngaahi kalasi Lautohi Faka-Sāpaté, mo e ngaahi fakatahaʻanga tatau mo ia ʻoku fakatefito ai ʻa e akó mo e faiakó ʻiate Iá. ʻOku hoko ʻetau kau ki ai ko e kau faiako mo e kau akó ko ha konga ia ʻo ʻetau fakamoʻoni kiate Iá, pea ʻoku toe fakamoʻoniʻi foki ʻetau tuí ʻe heʻetau ako fakatāutaha ko ia ke poupouʻi e ngaahi fealēleaʻaki ʻoku fakahokó.

ʻOku ʻuhinga ʻa e “ʻoku mau kikite ʻia Kalaisí” ki heʻetau fakahā ʻetau fakamoʻoni kiate Iá ʻi he mālohi ʻo e Laumālié (vakai, 1 Kolinitō 12:3). “He ko e fakamoʻoni kia Sīsuú ko e laumālie ia ʻo e kikité (Fakahā 19:10). Hangē ko kinautolu ne nau kikiteʻi ʻi he kuonga fuoloá ʻa ʻEne ʻuluaki hāʻele maí, ʻoku tau fakamoʻoni foki ʻa kitautolu ʻi he lea mo e ngāue, ʻa e ngaahi kikite ʻo kau ki Heʻene Hāʻele ʻAngaua maí. ʻI heʻetau fakahoko ʻa e papitaisó mo e ngaahi ouau toputapu kehé maʻa ʻetau ngaahi kuí ʻo fakafou ʻi he mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeiki naʻe fakafoki mai ʻe ʻIlaisiā ʻi he ʻamanaki atu ki he “ʻaho lahi mo fakamanavahē ʻo e ʻEikí” (Malakai 4:5–6; vakai foki, T&F 2; 128:17–18), ʻoku tau fakamoʻoniʻi ai ʻe toe hāʻele mai ʻa Kalaisi pea kuo pau ke liliu hotau lotó ki heʻetau ngaahi tamaí ke teuteu ki Heʻene hāʻele maí (vakai, Malakai 4:6; T&F 2:2).

ʻOku fokotuʻu mai ʻe he kupuʻi lea “pea ʻoku mau tohi ʻo fakatatau mo ʻemau ngaahi kikité,” ʻa e fakapotopoto ʻo hono hiki ha lekooti tuʻu maʻu ʻo ʻetau fakamoʻoni kia Kalaisí. ʻOku mahino kiate kitautolu ko e ngaahi fakamoʻoni ko ia ʻoku tau faí “kuo tohi [ia] ʻi he langí ke mamata ki ai ʻa e kau ʻāngeló; pea ʻoku nau fiefia koeʻuhi ko [kitautolu]” (T&F 62:3). ʻE mamata hotau hakó mo e niʻihi kehé ki heʻetau fakamoʻoni kia Kalaisí ʻa ia kuo hiki pe tohi ke ʻaonga kiate kinautolu ki muʻa pē ia ʻoku teʻeki fāʻeleʻi mai hanau niʻihí, pea nau fiefia ai.

ʻI hoʻo ongoʻi ʻa e fakamoʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní kiate Iá, ʻo ne fakapapauʻi pea toutou fakapapauʻi atu ki ho laumālié ʻi he ngaahi meʻa kehekehe naʻe hoko mo e ngaahi feituʻu kehekehe naʻe hoko aí, ʻi hoʻo feinga ke pukepuke hake ʻa e maama ʻo ʻEne faʻifaʻitakiʻangá ʻi hoʻo moʻui fakaʻahó, pea ʻi hoʻo fai hoʻo fakamoʻoní ki he niʻihi kehé pea tokoniʻi kinautolu ke nau ako mo muimui ʻiate Iá, ʻokú ke hoko ai ko ha fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisi. ʻOfa ke foaki atu ʻe he ʻOtuá ha loto holi ʻiate koe ke ke kau ʻiate kinautolu “ʻa ia naʻa nau maʻu ʻa e fakamoʻoni ʻo Sīsuú” (T&F 76:51) pea nau tauhi faivelenga ki he fakamoʻoni ko iá lolotonga ʻenau moʻui ʻi he māmaní (vakai, T&F 138:12).

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. ʻUluaki peesi ʻo e Tohi ʻa Molomoná.

  2. “A Mighty Change of Heart,” Tambuli, Mar. 1990, 7.

Paaki