2008
Mistä löytäisin toisen Mormonin kirjan?
Kesäkuu 2008


Mistä löytäisin toisen Mormonin kirjan?

Toverini ja minä olimme juuri päättäneet pitkän, tuloksettoman päivän, jolloin olimme kolkutelleet oviin Buenos Airesissa Argentiinassa. Istuessamme odottamassa bussia aloin vajota itsesäälin syövereihin. Olin palvellut alueella kolme kuukautta vailla menestystä. Tunsin pettäneeni Herran.

Juuri silloin huomasin etäällä miehen, joka kiiruhti meitä kohti polkupyörällä. Hän huusi ja heilutti kättään. Toivoen voivamme välttyä tapaamasta selvästi vihaista miestä kävelimme nopeasti kohti lähestyvää bussiamme. Oli tulossa pimeä, ja olimme vaarallisessa osassa aluettamme. Toivoimme ehtivämme bussiin ennen kuin pelottava mies ehtisi luoksemme.

”Minulla on teille kysymys”, mies huusi. Bussi saapui juuri ennen häntä, ja me kapusimme sisään. Sitten kuulin miehen kysymyksen: ”Mitä kultalevyille tapahtui, kun Joseph Smith oli kääntänyt ne?” Suuni loksahti auki. Halusin hypätä pois bussista, kun se lähti liikkeelle. Sen sijaan huusin: ”Missä asut?” ja raapustin nopeasti muistiin hänen osoitteensa.

Seuraavana päivänä poikkesimme miehen luo. Hänen nimensä oli Favio. Hän kertoi meille, että kuukautta aiemmin hänen ystävänsä oli lainannut hänelle Mormonin kirjan.

”Olen aina ollut kiinnostunut Jeesuksesta Kristuksesta, mutta en ollut koskaan kuullut toisesta todistuksesta Hänen elämästään”, Favio sanoi. ”Tiesin vain Raamatusta ja Kristuksen palvelutyöstä idässä. Kukaan ei ole koskaan kertonut minulle, että Kristus tuli Amerikkaan! Olin innokas oppimaan lisää.”

Muutamaa viikkoa myöhemmin Favion täytyi palauttaa kirja. ”En tiennyt, mistä saisin toisen kappaleen”, hän sanoi. ”Halusin enemmän kuin mitään muuta tietää, oliko kirja totta. Polvistuin ja pyysin taivaallisen Isän apua. Sanoin: ’Isä, jos Mormonin kirja on totta, anna toisen Mormonin kirjan päätyä käsiini, niin että voin jatkaa sen tutkimista.’”

Eräänä päivänä Favio oli rautatieasemalla. Silmäkulmastaan hän näki jalkakäytävällä lojuvan jotakin, mikä näytti siniseltä kirjalta. Kun hän meni lähemmäs sitä, hän tunnisti kullanväriset kirjaimet. Se oli taivaallisen Isän vastaus.

Viikkoja sen jälkeen kun Favio oli löytänyt Mormonin kirjan, hän näki meidät bussipysäkillä. Siihen mennessä hän tiesi, että kirja on totta. Muutaman seuraavan viikon ajan me opetimme Faviolle evankeliumin perusperiaatteita ja kannustimme häntä jatkamaan lukemista. Joka kerta kun kysyimme häneltä, sitoutuisiko hän elämään jonkin uuden evankeliumin periaatteen mukaan, hän vastasi: ”En uskalla olla elämättä.” Pian sen jälkeen hän astui kasteen vesiin.

Nyt joka kerran kun minulla on vaikea päivä, niin sen sijaan että vajoaisin itsesääliin, muistan Favion – hänen kysymyksensä kahdelle lannistuneelle lähetyssaarnaajalle ja hänen sitoumuksensa Herralle sen jälkeen kun hän oli saanut vastauksen.

Tulosta