2008
Ko Hoku Tokouá mo e Kiʻi Kulií
Sepitema 2008


Kaumeʻa ki he Kaumeʻa

Ko Hoku Tokouá mo e Kiʻi Kulií

“[Ke] feʻofaʻaki mo manavaʻofa ʻa e tangata takitaha ki hono [tokouá]” (Sākalaia 7:9).

ʻĪmisi
Elder Keith R. Edwards

Ne u monūʻia ke u tupu hake ʻi ha kakai naʻa nau ʻofa ʻiate au mo takiekina au ki he leleí. Ko e ngaahi ivi takiekina maʻongoʻonga taha heʻeku moʻuí ʻa kinautolu ʻi hoku fāmilí. Naʻe fili ʻeku mātuʻá ki he meʻa totonú pea naʻá na falala te u fai e meʻa tatau. Pea naʻe tā ʻe hoku ngaahi taʻoketé ha ngaahi sīpinga lelei ke u muimui ai.

Ne akoʻi kiate au ʻe haku taʻokete ʻi ha lēsoni mahuʻinga ʻi hoku taʻu nimá. Ko e taimi ʻeni ne u maʻu ai mo hoku māhanga ko Kaá ha kiʻi kulī. Naʻe ʻikai mahino kiate kimaua e ngaahi meʻa kuo pau ke fai ʻi he ʻi ai haʻate kiʻi pusiaki—naʻá ma pehē ʻe kimaua ko ha kiʻi meʻavaʻinga pē ia ʻe taha pea ʻikai fuʻu fiemaʻu ke tokangaʻi. Naʻe ʻikai te ma fuʻu hohaʻa ke fafanga, fakainu pe tokangaʻi e kiʻi kulií. Ka naʻe ʻi ai homa taʻokete naʻe kehe ʻaupito ʻene ongo ʻaʻana. Naʻá ne ʻofa lahi he fanga monumanú. Naʻá ne ʻiloʻi ʻa e fie maʻu ko ia ke tokangaʻi ʻema kiʻi kulií.

Ne tupu hake e kiʻi kulií ʻo ne pehē ʻe ia ko hono tauhí homa taʻoketé, pea naʻa mau faʻa fakakikihi pe ko e kulī koā ʻahai. Ne u talaange mo Kā ko e kulī ia ʻamaua, pea naʻa mau faʻa feʻauhi ke sio pe ko hai ʻe ʻalu ki ai e kulií ʻo kapau te mau ui. Naʻe ʻalu maʻu pē ʻa e kulií ia ki homa taʻoketé.

Naʻe mahino ki he kulií ʻa e tokanga mo e ʻofa ʻa homa taʻoketé ki aí. Naʻe akoʻi ʻe he meʻá ni ha lēsoni mahuʻinga kiate au ʻo fekauʻaki mo e fono ʻo e ututaʻú, ʻa ia ʻokú ne talamai, ko e meʻa ko ia ʻokú ke tūtuuʻí, ko ia pē te ke utú. Naʻe tō ʻe hoku tokouá ʻa e ʻofa ʻi heʻene tokangaʻi ʻema kiʻi kulií, pea naʻá ne utu ʻa e fakapale ko e falala mo e mateaki.

Ne ʻiloʻi foki ʻe heʻeku faʻeé ʻa e lēsoni ko ʻení. Naʻá ne maʻu ha tui lahi. ʻI heʻene kei finemuí, naʻe ʻikai ke maʻulotu ʻene mātuʻá ka naʻá ne faʻa ʻalu toko taha pē ki he lotú. Ne tokoni ʻene tā sīpinga ʻi he ʻofá ke toe mālohi mai ai ʻene ongomātuʻá ʻi he Siasí.

ʻI heʻeku tupu haké, naʻe tuʻu maʻu pē ʻeku faʻeé ʻo fai ʻene fakamoʻoní ʻi he houalotu ʻaukai mo fakamoʻoní. Hili ko iá naʻá ne fakahā ʻene houngaʻia lahi ʻi heʻene ongo tamaiki tangatá pea ko ha ongo tamaiki lelei moʻoni kimaua. Naʻe ʻaonga lahi ʻene falala kiate kimauá. Neongo naʻe ʻikai ke ma fai maʻu pē ki heʻema ngaahi leá, ka naʻá ne fakahā kiate kimaua ʻa e tuʻunga ʻe lava ke ma aʻusiá.

Naʻe tatau pē ʻa e falala ʻa ʻeku faʻeé kiate au mo hoku ngaahi tokouá mo ʻeku falala lahi ki he fānau ʻi he toʻu tangata kei tupu hake ʻo e ʻaho ní. Kuo fakatatali ʻa kimoutolu ki he kuonga ko ʻení. ʻOku ou ofo heʻeku mamata ki ha fānau fakaʻofoʻofa mo hoihoifua ʻoku nau tui lahi pehē. Ko e kahaʻu ʻo e Siasí ʻa kimoutolu fānau, pea ʻoku teuteuʻi kimoutolu ki ha ngāue maʻongoʻonga. ʻI hoʻomou ngāue ʻi he tuí, te mou tūtuuʻi ai ʻa e ngaahi tenga ʻo e angamāʻoniʻoní pea utu ʻa e ngaahi tāpuaki kuo teuteu ʻe he ʻEikí maʻamoutolú.

Paaki