2010
Ko e ʻOupeni Hausí
Tīsema 2010


Ko e ʻOupeni Hausí

“Ko kinautolu kotoa pē ko e kau tui moʻoni kia Kalaisí naʻa nau ʻai kiate kinautolu, ʻi he fiefia, ʻa e huafa ʻo Kalaisí, pe ko e kau Kalisitiane” (ʻAlamā 46:15).

Naʻe fanongo ʻa ʻAlisoni mo e loto vēkeveke ki hono fanongonongo ʻe he pīsopé ʻe fai e ʻoupeni hausi honau uōtí he Kilisimasi ʻo e taʻu ní. Naʻá ne pehē, “ʻOku mau loto ke hoko ia ko ha efiafi makehe. Ko ha faingamālie fakaʻofoʻofa ia ke fakaafeʻi mai ai ʻa e kaungāmeʻá mo e kaungāʻapí.”

Naʻe saiʻia ʻa ʻAlisoni he faʻahitaʻu Kilisimasí. Naʻá ne manako he fakatau meʻaʻofa maʻa hono fāmilí mo e kaungāmeʻá pea mo hono fai ʻo e ngaahi hiva Kilisimasí. Pea naʻá ne manako ʻi hono lau ʻo e talanoa ki hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú mo fakakaukau kiate Ia ʻi Heʻene kei valevalé.

Naʻá ne fakatokangaʻi e ngaahi lea hoko ʻa e pīsopé. “Koeʻuhí ko e ʻoupeni hausí, he ʻikai fakahoko he taʻú ni ʻetau paati tukufakaholo faka-Kilisimasí.”

Ne kiʻi fingo e mata ʻo ʻAlisoní. Naʻá ne fanafana ange ki heʻene faʻeé, “ʻIkai ke fai ha paati?” Ko e taha ia ʻo e ngaahi konga ʻo e faʻahitaʻú ʻokú ne saiʻia taha aí, ʻa e paati Kilisimasi ʻa e uōtí.

Naʻe fakahā ange ʻe he fineʻeikí ke ne fakalongolongo.

Naʻe hoko atu e lea ʻa e pīsopé, “ʻOku ʻikai ke mahino ki he niʻihi ʻo hotau ngaahi kaungāmeʻá mo e kaungāʻapí ko e kau Kalisitiane kitautolu. ʻOku tau fie maʻu ke nau ʻiloʻi ʻoku tau tui kia Sīsū Kalaisi.”

Naʻe fakakaukau ki ai ʻa ʻAlisoni. Naʻá ne manatuʻi e taimi naʻe pehē ai ʻe hono kaumeʻa lelei tahá, ʻa ʻĒlika, naʻe ʻikai ke Kalisitiane e kau Māmongá. Naʻe ʻikai ke mahino ki ai e ʻuhinga ʻa ʻĒliká, ko ia naʻá ne ʻeke ange ki heʻene ongomātuʻá.

Naʻe fakamatalaʻi ange ʻe heʻene faʻeé, “ʻOku tokolahi e kakai ʻoku nau fakatokangaʻi pē ʻa e hingoa ʻMāmongá’ pe ‘Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻaho Kimui Ní,” “ʻOku ngalo ʻiate kinautolu ʻoku fakahingoa hotau Siasí kia Sīsū Kalaisi.”

Naʻe talaange ʻe ʻAlisoni kia ʻĒlika ʻa e tefito ʻo e tui ʻuluakí ʻi ʻapiako he ʻaho pē hono hokó: “ʻOku mau tui ki he ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, pea ki Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, pea ki he Laumālie Māʻoniʻoní.”

Ka naʻe fakamāhiki pē ʻa ʻĒlika. “Pea ko e hā leva ʻoku ʻikai ui ai kimoutolu ʻe he kakaí ko e kau Kalisitiane kae tuku e kau Māmongá?” ko ʻene fehuʻí ange ia.

Ne foki e tokanga ʻa ʻAlisoní ki he pīsopé.

Naʻá ne pehē, “ʻE fakatefito e ʻoupeni hausí ʻia Sīsū Kalaisi. ʻOku mau kole ki ha ngaahi fāmili ke nau ʻomi ha ngaahi seti fakatātā ʻo e ʻaloʻí, pea te tau toki fakafaivaʻi moʻoni leva ʻa e ʻaloʻí.”

Naʻe kamata ke fiefia ʻa ʻAlisoni ʻi he ofi ke fai ʻa e ʻoupeni hausí. Naʻe fakaafeʻi mai ʻe heʻene tamaí mo ʻene faʻeé ha tokotaha toulekeleka ʻi he kaungāʻapí ke nau ō ki he ʻoupeni hausí. Naʻe fakaafeʻi ʻe ʻAlisoni ʻa ʻĒlika.

ʻI he pō naʻe fai ai ʻa e ʻoupeni hausí, naʻe tokoni ʻa ʻAlisoni ki heʻene faʻeé ʻi hono kofu ʻaki ʻa e nusipepa ʻa e fanga kiʻi seti fakatātā ʻo e ʻaloʻí. Hili iá pea nau ō mo e tangataʻeiki pea mo e fineʻeikí ʻo ʻomi ʻa ʻĒlika.

ʻI heʻenau aʻu ki ʻapi Siasí, naʻe sio ʻa ʻAlisoni mo ʻĒlika ki he ngaahi seti fakatātā ʻo e ʻaloʻí mei Siapani, ʻAositulia, Filipaini, mo ha ngaahi fonua lahi.

Hili iá ne ʻalu e tamaiki fefiné ki tuʻa ki he feituʻu naʻe fakafaivaʻi ai ʻe he kau talavoú mo e kau finemuí ʻa e talanoa ʻo e ʻAloʻí. Ne ʻi ai e fanga pulu, sipi, mo ha kosi fefine moʻui. Naʻe pehē ʻe ʻAlisoni, “Maʻu e meʻa kotoa tuku kehe pē ha kāmeli.”

Naʻe kole e pīsopé ki he tokotaha kotoa pē ke nau omi ki falelotu. Naʻe tangutu fakataha ʻa ʻAlisoni mo ʻĒlika mo e fānau Palaimelí. Naʻe hivaʻi ʻe he fānaú ʻa e “Picture a Christmas” 1 mo e “Hiva ʻAloʻí”2 pea hivaʻi ʻe he kuaea ʻa e uōtí ha ngaahi konga ʻo e Mīsaiá.

Naʻe pehē mai ʻe ʻĒlika ʻi heʻemau foki ki ʻapí, “Meʻa mālie moʻoni. Fakaʻamu ange ʻe au naʻe lava ke haʻu ʻeku ongomātuʻá.”

Naʻe malimali pē ʻa ʻAlisoni mo ne pehē ange, “Ko e taʻu kahaʻú ʻena.” Naʻá ne fakakaukau ki he ʻoupeni hausí peá ne fakatokangaʻi hake naʻe ʻikai te ne manatuʻi ʻe ia e paati Kilisimasí.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “Picture a Christmas,” Children’s Songbook, 50.

  2. “Ko e Hiva ʻAloʻí,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 32.

Tā fakatātaaʻi ʻe Greg Newbold

Paaki