2012
Faʻifaʻitaki mo Fakaʻapaʻapaʻi ʻEtau Mātuʻa Fakalangí
Fēpueli 2012


Kae ʻOua Ke Tau Toe Feʻiloaki

Faʻifaʻitaki mo Fakaʻapaʻapaʻi ʻEtau Mātuʻa Fakalangí

Koeʻuhí ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe haʻatau fakakaukauloto ki ha sīpinga ʻi hotau ʻatamaí ke tau faʻifaʻitaki ki he founga fakalangí, naʻe tuku mai ai ʻe heʻetau Tamai potó ʻa Hono ʻAló ke hoko ko ʻetau sīpinga moʻoni ʻo e muimui kiate Iá.

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā Takilesi L. Kalisitā ʻo e Kau Fitungofulú ki muʻá ʻo pehē ko e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ko ha ongoongolelei ia ʻo e faʻifaʻitakiʻanga. Ko e taha ʻo e ngaahi taumuʻa ʻo ʻetau ʻi he māmaní ke tau hoko ʻo hangē [ko ʻetau ongomātuʻa fakalangí] ʻi he founga kotoa pē te tau ongoʻi fiemālie ai ʻi he ʻao ʻo ha mātuʻa fakalangi.” ʻOku tau faʻifaʻitaki kiate Kinaua ʻi heʻetau feinga ke fakakaukau, lea, ngāue, pea aʻu ki heʻetau hā ʻo tatau mo Kinaua (vakai, ʻAlamā 5:14).1

ʻI heʻeku ngāue ko e tā ʻo e ngaahi fakatātā ke fakaʻaongaʻi ʻi he ngaahi tohi mo e ngaahi meʻa peheé, ʻoku ou ngāue ʻi he faʻahinga ʻaati kehekehe lahi ʻoku fie maʻu ʻe ha kakai kehekehe. Ke fai ʻení, kuó u ʻiloʻi ʻa hono mahuʻinga ke ʻi ai ha sīpingá. Neongo ʻe fakamatalaʻi fakaʻāuliliki mai ʻe he tokotaha ʻokú ne fie maʻú ʻa e ngāué mo e ola ʻokú ne fie maʻu mei aí, ne u ʻiloʻi ʻoku tokoni ia kiate au ke ʻi ai ha faʻahinga ʻīmisi ke u sio ki ai lolotonga ʻeku ngāué. ʻOku fakamanatu mai ʻe he sīpinga ko iá—neongo ʻoku ʻi hoku ʻatamaí pē—ʻa ʻeku taumuʻá pea ʻokú ne ʻai ke u nofo maʻu pē ʻi heʻeku taumuʻa ko iá.

ʻOku pehē pē ʻa ʻetau ʻi he māmaní, ʻoku ʻikai feʻunga ʻataʻatā pē ʻa e ngaahi fakahinohinó ke fakafetuʻutaki pe fakahoko mai ha fakakaukau foʻou. Te tau fie maʻu ha fakatātā pe ha sīpinga ʻi hotau ʻatamaí ke tokoni mai ke tau faʻifaʻitaki ki he anga fakalangí. He kapau te tau fakakaukau ko e fānau kitautolu ʻa e ʻOtuá, pea fakaʻamu ke toe foki kiate Ia, te tau fakatatau ʻetau moʻuí kiate Ia pea tau feinga ke maʻu ʻa e ngaahi ʻulungāanga lelei ko ia ʻa ia ko Hono ʻulungāanga totonú.2

Naʻe tuku mai ʻe heʻetau Tamai Hēvani potó ʻa Hono ʻAlo pē Taha Naʻe Fakatupú ke hoko ko hotau faʻifaʻitakiʻanga moʻoni mo e founga ke tatau ai mo Iá. Lolotonga e ngāue fakafaifekau ʻa e Fakamoʻuí ʻi māmaní, naʻá Ne fai ki he finangalo ʻo e Tamaí, fakaʻaongaʻi Hono taimí ki hono tokoniʻi ʻo e niʻihi kehé. Ko e meʻa tatau pē, ʻi he taimi ʻoku tau faʻifaʻitaki ai ki he Tamaí mo Hono ʻAló, ʻoku tau fakaʻaongaʻi ʻetau ngaahi meʻafoakí, ngaahi talēnití, mo e ʻatamai leleí ke fai tauʻatāina ʻetau tokoní. ʻI he taimi ʻoku tau tokoni aí, ʻoku tau fakaʻapaʻapaʻi ʻetau Tamaí pea ʻokú Ne fakaʻapaʻapaʻi kitautolu ʻaki ʻEne ui kitautolu ke tau kau ʻi hono langa hake Hono puleʻangá.

Hangē ko ia ʻoku hoko ʻi he tā fakatātaá, ʻoku ʻi ai e taimi ʻe niʻihi ʻoku fetongi ʻa e sīpinga ia ʻoku ʻi he ʻatamaí ʻe ha sīpinga moʻoni ʻo ha meʻa ʻokú te sio ki ai ʻi he moʻuí. ʻOku tau faʻa ako mei he ngāue ʻa e niʻihi kehe. ʻOku ou kei manatuʻi pē ʻa e fuofua taimi ne u hoko ai ko e sekelitali pule ʻa e uōtí, ʻa e ʻikai ke u lava ʻo fakafonu kakato e taimi-tēpile ki he ʻinitaviu ʻa e pīsopé. Neongo ia, naʻe fakamanatu mai ʻe he pīsopé kiate au ko e ʻEikí naʻe pulé pea naʻá Ne ʻafioʻi pē ʻe ia pe ko hai naʻe fie maʻu ke sio ki he pīsopé he ʻaho ko iá—neongo naʻe ʻikai ke mau ʻilo ʻe kimautolu. Pea naʻe moʻoni pē ia, ko e taimi kotoa pē ne hoko ai e “palopalema” ko ʻení, ʻe tatangi e telefoní pe hū mai ha taha ʻo ʻeke pe naʻe ʻi ai ha taimi ʻo e pīsopé. Pea naʻe ʻi ai hono taimi he naʻe ueʻi ia ʻe he laumālié ʻi hono fatongia fakatakí.

ʻIkai ngata pē ʻi hono maʻu e faʻifaʻitakiʻanga ʻa e kau takí, ka ne u monūʻia ke maʻu ha mātuʻa naʻe hā meiate kinaua ʻa e angaʻofá, ngāue mālohí, poupoú, faitotonú, mo e angatonú. Ne hoko ʻena ngaahi faʻifaʻitakiʻangá ko ha sīpinga naʻe lava ke u muimui ai, ʻo ne fakaʻaliʻali kiate au ʻa e fehokotaki ʻo e faʻifaʻitaki ki he ʻOtuá mo e fakaʻapaʻapaʻi ʻo ʻetau tamaí mo e faʻeé. Ko e sīpinga ʻo e anga māʻoniʻoni ʻa ʻetau mātuʻa fakaemāmaní, ko e konga ia ʻo e sīpinga ʻa e Tamai Hēvaní, pea ʻi heʻetau fakaʻapaʻapaʻi kinauá, ʻoku tau ako ai ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻoku tau fie maʻu kae lava ke tau toe nofo mo ʻetau Tamai Hēvaní. Pea ʻi heʻetau hoko ko e konga ʻo e sīpinga anga māʻoniʻoni ʻo e moʻui ʻa ʻetau fānaú, ʻe lava ke tau tokoni ke poupou ki Heʻene palaní mo fakakakato ʻEne sīpinga ʻo e hoko ko e mātuʻá ʻaki ʻa ʻetau foki pea fakafoki mo hotau ngaahi fāmili taʻengatá kiate Ia.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Douglas L. Callister, “Ko Hotau ʻApi Fakalangi Maʻa mo Haohaoá,” Liahona, Sune 2009, 27; Ensign, June 2009, 55.

  2. Vakai, Sherrie Johnson, “Instilling a Righteous Image,” Tambuli, June 1984, 10; Ensign, July 1983, 21.

Tā fakatātā ʻo e ʻatá © IRI

Paaki