Maailmanlaajuinen seminaariohjelma ankkuroi oppilaita evankeliumiin
Portugalilainen Milton Reis käy seminaaria paikallisessa seurakuntakeskuksessa. Frazer Cluff Tasmaniasta Australiasta osallistuu kotona, ja hänen äitinsä on hänen opettajanaan. Lauren Homer Utahista Yhdysvalloista kävelee kadun yli seminaariin lukion toiseksi oppitunniksi joka toinen päivä. Ben Gilbert Vermontista Yhdysvalloista on mukana kerran viikossa juuri ennen toimintailtaa. Ja Alabamassa Yhdysvalloissa McKenzie Morrill käy seminaaria päivittäin verkkoneuvotteluna. Daun Park Koreasta on seminaarissa klo 22 illalla, kun taas Jamie Greenwood New Mexicossa Yhdysvalloissa herää aamuneljältä ehtiäkseen ajoissa klo 5.15 alkavalle oppitunnille.
Kaikki nämä nuoret – ja lähes 370 000 heidän kaltaistaan – noudattavat profeetallista neuvoa asettaa seminaari tärkeälle sijalle elämässään.
Seminaariohjelmaa, joka juhlii tänä vuonna satavuotistaivaltaan, on toteutettu eri tavoin ajan kuluessa, ja vielä nykyäänkin yksilölliset tarpeet ja paikalliset olosuhteet vaativat usein soveltamista. Mutta ajankohdasta ja etäisyydestä huolimatta yksi asia pysyy samana: evankeliumin tutkiminen auttaa ankkuroimaan nuoriin todistuksen Vapahtajasta ja Hänen evankeliumistaan.
Kun portugalilainen Milton Reis, 17, alkoi ensimmäistä kertaa osallistua seminaariin, nuorten pieni ryhmä kokoontui yhteen joka lauantai, koska monet nuorista harrastivat urheilua ja olivat mukana muissa harrastustoiminnoissa, joihin kuuluu päivittäistä harjoittelua ja muita tapahtumia.
Mutta nykyään Milton osallistuu seminaariin viikolla – toisinaan ennen koulupäivää ja toisinaan koulupäivän jälkeen. Miltonille se tarkoittaa aikaisemmin heräämistä ja joskus iltamenoista luopumista voidakseen osallistua oppitunnille.
Milton ei kuitenkaan pidä seminaaria uhrauksena. ”Se on pikemminkin etuoikeus”, hän sanoo. Milton toivoo kulkevansa siskonsa jalanjäljissä. Tämä palvelee parhaillaan lähetystyössä, ja seminaari on yksi niistä tavoista, joilla Miltonkin valmistautuu. ”Tiedän, että kaikista näistä haasteista riippumatta se kannattaa”, hän sanoo.
Dia Lacno, 18, Filippiineiltä kastettiin 14-vuotiaana, ja pian sen jälkeen hän alkoi osallistua seminaariin. Hän odotti, että oppitunnit muistuttaisivat tavallista koulun kurssia, jossa eteen tulisi kotitehtäviä, luennointia ja niihin liittyviä paineita. Sen sijaan hän kertookin, että ”seminaari antaa minulle voimaa voittaa kaiken sen kuormituksen, jota minulle tulee koulussa. Aina kun osallistun seminaariin, tunnen saavani täydennystä ja rentoutuvani.”
Lue seminaarioppilaiden uhrauksista ja menestyksestä eri puolilla maailmaa hakemalla osoitteessa news.lds.org artikkeli ”Seminary Program Anchors Students in the Gospel”.
Oppilaita osallistumassa seminaariin Wetteraussa Saksassa.
© IRI