Otin tämän valokuvan Lontoon temppelistä, kun perheemme kävi siellä isoveljeni kanssa hänen saadessaan endaumentin ennen lähetystyöhön lähtöä. Olin niin ylpeä, kun näin veljeni menevän temppeliin.
Kun he olivat temppelissä, minä kävelin kauniilla ulkoalueella keskittyen taivaalliseen Isään. Ei tarvitse välttämättä olla sisällä temppelissä tunteakseen olevansa lähellä Herraa. Mietin, kuinka kaunis Herran huone on ja kuinka maltan tuskin odottaa, että saan jonakin päivänä temppelin siunaukset.
Se, että näin ilon veljeni kasvoilla, kun hän tuli ulos temppelistä, oli todistusta vahvistava kokemus. Tunsin hänen rakkautensa Vapahtajaa kohtaan ja saatoin nähdä, että temppelin siunausten veroisia ei ole muita.
Tämä upea kuva muistuttaa minua tuosta erityisestä päivästä ja auttaa minua keskittymään sen tekemiseen, mikä on oikein. Kehystin kuvan ja ripustin sen huoneeseeni, jotta voin saada jatkuvasti muistutusta siitä, miten tärkeää on elää niin, että olen jonakin päivänä kelvollinen menemään Herran huoneeseen ja saamaan oman endaumenttini.
Latasin valokuvan Facebook-sivulleni, ja olen saanut muilta hyvin paljon myönteistä palautetta. Jokainen, joka näkee tämän kuvan, pitää siitä kovasti, ja se on jopa tuonut tilaisuuksia kertoa ihmisille evankeliumista.