Kotimme, perheemme
Valmistaudumme yleiskonferenssiin
Perheemme oppi, että yleiskonferenssipuheiden tutkiminen voi tuoda Hengen elämäämme päivittäin.
Perheeni ja minä olemme huomanneet, että paras tapa valmistautua seuraavaan yleiskonferenssiin on syventyä neuvoihin, jotka annettiin edellisessä konferenssissa. Kun vaimollani on vapaa hetki, hän lukee Ensign-lehden konferenssinumeroa. Sitten hän pyrkii soveltamaan käytäntöön oppimiaan opetuksia. Hän kertoi minulle esimerkiksi, että vanhin David A. Bednarin puhe rukoustemme laadun parantamisesta on auttanut häntä tavoittelemaan vilpittömämmin rakkauden lahjaa kahden riehakkaan poikamme kasvattamisessa.1
Minäkin yritän käydä läpi edellisen konferenssin puheita. Joka aamu kun kävelen opinahjooni, kuuntelen yhden puheen ja sitten pohdin ja rukoilen antaen profeettojen opetusten asettua sydämeeni ja mieleeni. Keskustelen taivaallisen Isän kanssa tulevasta päivästäni ja tehtävistäni aviomiehenä, isänä, myöhempien aikojen pyhänä, opiskelijana ja maani kansalaisena.
Eräänä aamuna vanhin L. Tom Perryn puhe ”Tehtäköön se yksinkertaisesti” tuntui erityisen sopivalta olosuhteisiini.2 Vanhin Perry sovelsi niitä periaatteita, joita Henry David Thoreau on opettanut kirjassaan Elämää metsässä, siihen, että yksinkertaistamme elämäämme hengellisyyttä edistämällä ja pyrkimällä vapautumaan maailman paineista. Opiskeluni vaatimusten vuoksi perheemme yhteiset retket ovat kallisarvoisia ja harvinaisia. Eräänä kesänä ennen vanhin Perryn puhetta kävimme kuitenkin Waldenjärvellä viettäen mietteliään tuokion Thoreaun uudelleen rakennetussa mökissä. Käytimme sen iltapäivän parhaalla mahdollisella tavalla kahlailemalla Waldenjärvessä ja rakentelemalla hiekkalinnoja rannalle. Kotiin palattuamme kiitimme perheenä taivaallista Isää Hänen luomakunnastaan, josta olimme yhdessä nauttineet.
Kun kuukausia myöhemmin rämmin pitkin lumipeitteisiä jalkakäytäviä, muistelin tuota suloista kesäpäivää. Tuon kokemuksen ja vanhin Perryn puheen ansiosta ymmärsin selkeämmin, kuinka ajan viettäminen perheeni kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta voi elää tietoisesti evankeliumikeskeistä elämää.
Sen lisäksi että kuuntelemme puheita itseksemme, kuuntelemme sunnuntaiaamuisin perheenä yhden konferenssipuheen tietokoneeltamme valmistautuessamme kirkkoon. Kerran vaimoni ja minä jopa huomasimme nelivuotiaamme pyytävän nuorempaa poikaamme olemaan hiljaa, jotta hän voisi kuunnella presidentti Thomas S. Monsonia.
Vapahtajamme opetukset, joita saamme nykyajan profeettojen välityksellä, ovat siunaus perheellemme. Se, että pyrimme sisällyttämään profeetat, näkijät ja ilmoituksensaajat jokapäiväiseen elämäämme, on avannut Pyhälle Hengelle mahdollisuuden tulla jatkuvaksi oppaaksemme. Yhdymme todellakin kirkon laulun sanoihin: ”Kiitos, Luojamme, profeetasta”3.
Kun tutkimme usein yleiskonferenssissa annettuja neuvoja, meillä on vaimoni kanssa parempi ymmärrys Herran viimeaikaisista opetuksista siinä vaiheessa kun on seuraavan yleiskonferenssin aika. Olemme hengellisesti ylentyneitä ja paljon valmiimpia ottamaan vastaan Hänen senhetkiset opetuksensa Hänen palvelijoiltaan profeetoilta.
Valokuvakuvitus David Stoker