Luota Herran antamaan varmuuteen
Meitä ei ehkä aina vapauteta koettelemuksistamme, mutta kun pyrimme saamaan Herran antaman varmuuden, voimme tietää, että kaikki on hyvin vaikeinakin aikoina.
Istuin temppelin selestisessä huoneessa ja mietiskelin, mihin suuntaan elämäni oli menossa – todellakin kauas siitä, mitä olin suunnitellut. Monien nuorten aikuisten tavoin ajatukseni olivat täynnä huolia: Kuinka tasapainoilisin hyvien arvosanojen ja seuraelämän välillä? Lähtisinkö työpaikastani? Hankkisinko toisenkin työpaikan? Kuinka voisin säästää rahaa, kun minulla ei edes ollut sitä? Miksi en ollut vielä naimisissa? Luettelo jatkui jatkumistaan tuskallisuuteen asti. Olin mennyt temppeliin etsimään lohtua, rukoilemaan varmuutta siitä, että elämäni oli taivaallisen Isän käsissä. ”Tulevatko asiat järjestymään elämässäni?” kysyin. Vastaus tuli mieleeni nopeasti ja varmasti: ”Kaikki on hyvin.”
Sillä hetkellä ymmärsin, että vaikkei elämäni sujunutkaan oman suunnitelmani mukaan, se sujui silti Hänen suunnitelmansa mukaan ja Hän oli ohjaksissa. Tuo suloinen varmuus siitä, että Hän on tietoinen minusta ja huolehtii minusta, vaikkei aina poistakaan koettelemuksiani, on kantanut minut yli monien vaikeuksien. Kun alamme ymmärtää, etsiä ja odottaa näitä varmuuden tunteita, voimme tietää, että Herra tukee meitä vaikeuksissa, joita kohdallemme tulee.
Varmuus vapautuksesta
Välitön vapautus koettelemuksistamme ei ilmeisesti aina ole Herran vastaus pyyntöihimme. Sen sijaan Hän saattaa siunata meitä korvaamattomilla varmuuden hetkillä, jotka saamme henkilökohtaisen ilmoituksen kautta – varmuudella siitä, että Hän ohjaa elämäämme ja tulee vapauttamaan meidät koettelemuksistamme. Nämä varmuuden tunteet eivät ehkä vapauta meitä koettelemuksistamme, mutta ne saattavat antaa meille tarvitsemaamme voimaa vapautua itse, vaikka tuo vapautus olisikin vain Pyhän Hengen lohdutusta. Olen huomannut monia pyhien kirjoitusten esimerkkejä siitä, kuinka Herra antaa usein varmuuden tunteen ennen vapautusta.
Helamanin johtaessa 2 060:tä nuorta soturia ja muita nefiläisjoukkoja he saivat kokea Herran antaman varmuuden. Odotettuaan muonavaroja ja vahvistusjoukkoja kuukausien ajan he olivat nälkiintymisen partaalla, kun heidän luokseen saapui pieni joukko miehiä, jotka toivat ruokaa mukanaan. Peläten, ettei tämä vähäinen lisä heidän joukkoihinsa ollut tarpeeksi, he kääntyivät lopulta Herran puoleen ja ”[vuodattivat sielunsa] rukouksessa Jumalalle, jotta hän vahvistaisi [heitä] ja pelastaisi [heidät vihollistensa] käsistä”. Helaman kertoo, että heidän rukoiltuaan ”Herra, meidän Jumalamme, siunasi meitä varmuudella siitä, että hän pelastaisi meidät, niin, siten että hän puhui rauhaa meidän sielullemme ja soi meille suuren uskon ja sai meidät toivomaan pelastumistamme hänessä.” (Alma 58:10–11.) Tämä varmuuden tunne antoi Helamanille ja hänen sotureilleen voimaa kestää ja voittaa vihollisensa.
Myös Joseph Smith sai Herran antaman varmuuden ollessaan vangittuna Libertyn vankilassa. Kun hän rukoili hartaasti, hänelle sanottiin:
”Poikani, rauha olkoon sielullesi; vastoinkäymisesi ja ahdinkosi kestävät vain pienen hetken,
ja sitten, jos kestät ne hyvin, Jumala korottaa sinut korkeuteen; sinä voitat kaikki vihollisesi” (OL 121:7–8).
Tämä varmuus antoi Josephille rohkeutta ja voimaa jatkaa lähes lamaannuttavissa koettelemuksissa.
Näissä ja monissa muissa esimerkeissä (ks. esim. Moosia 24:8–16) Herra ei vain vapauttanut uskollisia koettelemuksistaan saman tien. Sen sijaan Hän antoi heille varmuuden siitä, että Hän vapauttaisi heidät Hänen omana aikanaan. Lainatakseni kahdentoista apostolin koorumissa palvelevan vanhin Richard G. Scottin sanoja, nämä varmuuden tunteet ovat kuin ”hengellisen valon lähteitä”, joita taivaallinen Isä asettaa tiellemme ”kirkastamaan [matkaamme]”.1 Joskus tuo varmuuden tunne on kaikki, mitä me tarvitsemme kestääksemme koettelemuksissamme – ja tiedämme, että lopulta saamme vapautuksen.
Varmuuden tunteen etsimistä
Elämä on rankkaa. On aikoja, jolloin asetamme asioita kyseenalaisiksi, jolloin meiltä puuttuu luottamusta itseemme ja kykyihimme voittaa vastoinkäymiset, jolloin menetämme toivomme. Usein voi tuntua siltä, etteivät koettelemuksemme koskaan lopu. Ja vaikka jotkin varmuuden tunteet tulevat ilman omia ponnistelujamme, useimmiten meidän täytyy etsiä sitä varmuuden tunnetta, joka kertoo meille, että saamme vapautuksen koettelemuksistamme.
Herran antama varmuus tulee usein lausuttuna Hänen palvelijoidensa äänellä. Näitä palvelijoita ovat kirkon paikalliset johtohenkilöt, instituutin ja pyhäkoulun opettajat ja erityisesti Hänen profeettansa ja apostolinsa. Carol F. McConkie, ensimmäinen neuvonantaja Nuorten Naisten ylimmässä johtokunnassa, on muistuttanut meitä siitä, että ”heidän sanoissaan me kuulemme Herran äänen ja tunnemme Vapahtajan rakkauden”2.
Näitä varmuuden tunteita tulee myös Hengen äänen välityksellä, kun olemme vilpittömästi yhteydessä taivaalliseen Isään hartaasti rukoillen, kun luemme ja pohdimme pyhiä kirjoituksia, kun käymme temppelissä ja kirkon kokouksissa, kun palvelemme toisia ja yritämme tehdä sen, mikä on oikein. Lyhyesti sanottuna Herran antama varmuus tulee, kun me käännymme Hänen puoleensa vilpittömästi ja koko sydämestämme (ks. 5. Moos. 4:29) ja noudatamme Hänen käskyjään.
Helaman ja hänen sotajoukkonsa saivat varmuuden monien vilpittömien rukousten jälkeen; Joseph Smith sai varmuuden rukoiltuaan ja pohdittuaan asioita. Kummassakin tapauksessa Herra koetteli heidän kärsivällisyyttään ja uskoaan ennen kuin antoi varmuuden – se on hyvä muistutus siitä, että koettelemusten aikana meidän tulee pitää kiinni uskostamme ja olla kärsivällisiä.
Varmuuden tunteen odottamista
Aivan kuten muulloinkin, kun kärsivällisyyttämme koetellaan, Herran antama varmuus ei ehkä tule sillä tavalla kuin odotamme ja silloin kun odotamme. Meidän täytyy ehkä rukoilla, jotta meillä olisi silmät, joilla nähdä (ks. Hes. 12:2) Herran käden jälki ja Hänen antamansa varmuus omassa elämässämme. Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on puhunut siitä, kuinka Herran lempeisiin armotekoihin voi kuulua näitä varmuuden tunteita, ja hän sanoi, että ne ”eivät tapahdu umpimähkään tai pelkästään sattumanvaraisesti. Uskollisuus ja kuuliaisuus suovat meille mahdollisuuden saada osaksemme näitä tärkeitä lahjoja, ja usein Herran ajoitus auttaa meitä huomaamaan ne.”3
Usein, kun odotamme joko vapautusta tai varmuutta vapautuksesta, odottaminen vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin mitä luulemme omistavamme. Meidän on ehkä kohdattava vakavia koettelemuksia ennen kuin saamme minkäänlaista varmuuden tunnetta. Kuten vanhin Scott on selittänyt, Herralta tulevat ”hengellisen valon [lähteet] – – ilmaantuvat usein suurinten koettelemusten jälkeen todistuksena kaikkitietävän Isän myötätunnosta ja rakkaudesta. Ne osoittavat tien suurempaan onneen ja laajempaan ymmärrykseen ja vahvistavat [päätöstämme] hyväksyä Hänen tahtonsa ja olla sille kuuliainen.”4 Jos me pysymme uskollisina ja kuuliaisina koettelemustemme aikoina, Herran antama varmuus tulee ja auttaa meitä jatkamaan samalla tavalla.
Suurin varmuutemme
Loppujen lopuksi ei ole väliä, kuinka paljon varmuuden tunteita saamme siitä, että taivaallinen Isä on tietoinen meistä ja meidän tilanteestamme. Se ei silti riitä siihen, että kestämme loppuun asti, ellei meillä ole uskoa Jeesukseen Kristukseen ja toivoa Hänessä. Hänen sovituksensa ansiosta meillä voi olla ehdoton toivo siitä, että jonakin päivänä me saamme vapautuksen kaikista koettelemuksistamme. Voimme myös tietää, että meidän Vapahtajamme on läsnä ja tuntee täydellistä myötätuntoa meitä kohtaan, sillä Hän ”laskeutui kaiken alapuolelle, niin että hän käsitti kaiken” (OL 88:6). Hän ymmärtää meidän koettelemuksemme ja meidän murheemme, koska Hän ”[kärsi] kaikenlaisia kipuja ja ahdinkoja ja koetuksia, – – jotta hän osaisi – – auttaa kansaansa sen heikkouksien mukaisesti” (Alma 7:11–12).
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Varmin vakuutus Jumalan suunnitelmassa on, että meille luvattiin Vapahtaja, Lunastaja, joka uskomme kautta Häneen kohottaisi meidät voitokkaasti noiden testien ja koetusten yli – –. Vain tämän jumalallisen rakkauden käsittäminen tekee oman vähäisemmän kärsimyksemme ensin siedettäväksi, sitten ymmärrettäväksi ja viimein lunastavaksi.”5 Kun opimme asioita Hänestä ja Hänen sovituksestaan, se itsessään antaa meille varmuuden.
Kaikki on hyvin
Kun me ymmärrämme, etsimme ja odotamme Herran antamaa varmuutta, se tulee varmasti. Meidän täytyy muistaa nuo korvaamattomat hetket, kirjoittaa ne muistiin ja ajatella niitä usein. Mikä tärkeintä, meidän täytyy luottaa niihin ja uskoa, kuten Helaman ja hänen miehensä sekä profeetta Joseph Smith uskoivat, että Herra täyttää meille antamansa lupaukset. Hän muistuttaa meitä noista lupauksista antamalla meille varmuuden, ja vaikka se ei ehkä poistakaan meidän koettelemuksiamme, voimme tietää, että taivaallinen Isä on meidän kanssamme ja tukee ja antaa voimia minkä tahansa läpikäymiseen.
Koettelemukseni eivät vähentyneet, vaikka sain tuon kokemuksen temppelissä. En alkanut heti saada huippuarvosanoja, lisää rahaa tai lisää treffejä. Mutta minulla oli tyyni varmuus siitä, että koettelemuksistani huolimatta kaikki olisi hyvin, koska Herran tarkoitus on yhä pitää lupauksensa ja vapauttaa minut. Sen varmuuden ansiosta tiedän, että kaikki on hyvin.
”Hengellisen valon [lähteet] – – ilmaantuvat usein suurinten koettelemusten jälkeen todistuksena kaikkitietävän Isän myötätunnosta ja rakkaudesta. Ne osoittavat tien suurempaan onneen.”