Ensimmäinen näky: malli henkilökohtaiseen ilmoitukseen

Presidentti Henry B. Eyring

toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa

Profeetta Joseph Smith opetti pyhässä lehdossa saamansa kokemuksen perusteella, kuinka me voimme saada henkilökohtaista ilmoitusta osana jokapäiväistä elämäämme.

Tämä 200. juhlavuosi sitten ”Joseph Smithin ensimmäiseksi näyksi” kutsutun tapahtuman on meille hieno tilaisuus vahvistaa uskoamme hänen profeetalliseen tehtäväänsä ja oppia hänen esimerkistään, kuinka voimme lisätä omaa kykyämme saada henkilökohtaista ilmoitusta Jumalalta.

Kun 14-vuotias Joseph Smith tuli metsiköstä Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, hän tiesi omakohtaisesti, että Jumala on yhteydessä lapsiinsa kuolevaisuudessa. Hän uskoi sanoihin, jotka hän oli lukenut Raamatusta:

”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.

Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.” (Jaak. 1:5–6.)

Joseph Smith toimi pelottomasti tuon lupauksen pohjalta, ja niin me kaikki voimme tehdä. Presidentti Russell M. Nelson on sanonut näin meidän mahdollisuudestamme: ”Jos Joseph Smithin ylimaallinen kokemus pyhässä lehdossa opettaa meille jotakin, niin sen, että taivaat ovat avoinna ja että Jumala puhuu lapsilleen.”¹

Jumala pitää lupauksensa olla yhteydessä lapsiinsa kuolevaisuudessa, jos he pyytävät tuota yhteydenpitoa ja ovat kelvollisia saamaan sitä. Profeetta Joseph Smith opetti ensimmäisessä näyssä saamansa kokemuksen ja sen suuren ilmoitusten tulvan perusteella, jota hän sai palautuksen tapahtumien yhteydessä, kuinka me voimme saada henkilökohtaista ilmoitusta osana jokapäiväistä elämäämme.

”Kun olemme valmiit tulemaan Hänen luokseen”, Joseph opetti, ”Hän on valmis tulemaan meidän luoksemme.”²

Taivaat ovat avoinna

Haasteenamme on toimia niin, että me voimme vastaanottaa niitä sanomia totuudesta, joita taivaallinen Isä on valmis lähettämään meille ilmoituksena, ja tunnistaa ne, jotka Hän on jo lähettänyt. Joseph Smithin kokemus on tästä esimerkkinä. Hän oli luultavasti lukenut Jaakobin kirjeen ja muita Raamatun kirjoja useita kertoja, kuten mekin olemme. Mutta yhtenä päivänä hän ymmärsi Pyhän Hengen vaikutuksen avulla sanoman, joka johti hänet pyhään lehtoon. Tässä on hänen kertomuksensa siitä, kuinka hän oivalsi Jumalan paljon aikaisemmin lähettämän sanoman:

”Kamppaillessani äärettömissä vaikeuksissa, jotka nämä uskonkiihkoilijoiden ryhmäkunnat olivat riitelyllään saaneet aikaan, luin eräänä päivänä Jaakobin kirjettä, ensimmäistä lukua ja viidettä jaetta, jossa lukee: Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.

Milloinkaan ei mikään kirjoitusten kohta ole tullut voimallisemmin ihmissydämeen kuin tämä silloin minun sydämeeni. Se tuntui käyvän hyvin voimakkaana sydämeni jokaiseen tunteeseen. Mietin sitä yhä uudestaan tietäen, että jos joku ihminen tarvitsi viisautta Jumalalta, niin minä, sillä en tiennyt, mitä tehdä, ja ellen saisi enemmän viisautta kuin minulla silloin oli, en koskaan saisikaan tietää, sillä eri lahkojen uskonnonopettajat ymmärsivät samat kirjoitusten kohdat niin eri tavoin, että se hävitti kaiken luottamuksen kysymyksen ratkaisemiseen Raamattuun vetoamalla.” (JS–H 1:11–12.)

Joseph Smithin kokemus on malli, jota me voimme noudattaa tunnistaaksemme Jumalalta tulevia henkilökohtaisia sanomia. Miksi pyhien kirjoitusten kohta tuli voimallisesti sydämeen ja kävi hyvin voimakkaana hänen sydämensä jokaiseen tunteeseen? Ja miksi hän mietti sitä yhä uudestaan?

Siihen, miksi Jumala pystyi puhumaan niin voimallisesti nuorelle Josephille, saattaa olla monta syytä, mutta ensisijainen syy oli, että hänen sydämensä oli valmistautunut.

Särkynyt sydän on valmistautunut sydän

Josephilla oli särkynyt sydän ainakin kahdesta syystä. Hän halusi saada syntinsä ja heikkoutensa anteeksi, minkä hän tiesi voivan tapahtua vain Jeesuksen Kristuksen avulla. Ja hän kaipasi kiihkeästi tietoa siitä, mikä kiistelevistä kirkoista oli oikeassa ja mihin hänen pitäisi liittyä.

Josephin usko siihen, että Jeesus on Kristus, hänen Vapahtajansa, oli valmistanut häntä. Koska hänellä oli tuo usko ja nöyrä sydän, hän oli valmis. Hän sanoi senhetkisistä tunteistaan: ”Huusin Herran puoleen anoen armoa, sillä ei ollut ketään muuta, jonka puoleen voisin mennä ja saada armoa.”³

Hän oli valmistautunut, ja mekin voimme olla, vaatimaan Jaakobin lupauksen täyttymistä. Saadun ilmoitusten tulvan ansiosta Herra saattoi muuttaa Josephin elämän ja siunata kaikkien niiden taivaallisen Isän lasten ja näiden perheiden elämää, jotka ovat tulleet tai joskus tulevat kuolevaisuuteen.

Teitä ja minua koskeva taivaallinen siunaus on, että me voimme ottaa oppia Josephin esimerkistä, kuinka saada valoa ja tietoa Jumalalta. Noudattamalla Josephin esimerkkiä me voimme tuoda kestävää iloa niille, joita rakastamme ja joita palvelemme Herran puolesta. Ja sitten heidän esimerkkinsä voi kuljettaa henkilökohtaisen ilmoituksen siunausta edelleen niin pitkälle, ettemme me edes kykene näkemään sen loppua, mutta taivaallinen Isä näkee.

Valmistautukaamme ilmoitukseen

Josephin malli valmistautumisesta henkilökohtaisen ilmoituksen saamiseen oli yksinkertainen, ja se on helppo seurattavaksi. Mutta kyse ei ole välttämättä sarjasta yksittäisiä vaiheita, joista edellinen johtaa seuraavaan. Sinä olet ainutlaatuinen Jumalan lapsi, joten sinun kykysi oppia on erilainen ja sinulla on eri tapoja totuuden selville saamiseen. Silti Josephin esimerkistä voi nähdä, kuinka muutama ilmoitus valosta ja totuudesta on välttämätön valmistaessaan meitä vastaanottamaan jatkuvasti henkilökohtaista ilmoitusta. Herra tiesi sen, kun Hän antoi meille jokaiselle sakramenttirukoukset valmistautumisen malliksi henkilökohtaisen ilmoituksen vastaanottamiseen Pyhän Hengen kautta.

Sinä saatat kokea toisin, mutta kun minä kuulen sanat ”Oi Jumala, iankaikkinen Isä” (OL 20:77, 79), minut valtaa lämmin rakkauden tunne. Sakramenttirukouksen sanat tuovat mieleeni muiston siitä, mitä tunsin noustessani ylös kastealtaasta Philadelphiassa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa, kun olin 8-vuotias. Tiesin silloin, että Jeesus on minun Vapahtajani, ja tunsin iloa siitä, että olin puhdas. Toisinaan mieleeni tulee maalaus Hänestä ristillä ja nousemassa ylös haudastaan. Lähinnä tunnen kuitenkin kiitollisuutta ja rakkautta Häntä kohtaan.

Kun kuulen sanat, että minun tulee todistaa halukkuuteni ”[muistaa] hänet aina ja [pitää] hänen käskynsä”, tunnen nöyräksi tekevää tarvetta parannuksentekoon ja anteeksiantoon. Kun sitten kuulen lupauksen, että voin saada Hänen Henkensä olemaan kanssani (ks. OL 20:77), tunnen sen olevan totta. Ja joka kerta tunnen valoa, rauhaa ja varmuutta siitä, että voin kuulla ilmoitettuja sanomia Jumalalta.

14-vuotiaalla Joseph Smithillä ei ollut sakramenttirukouksia, kun häntä valmistettiin henkilökohtaisiin ilmoituksiin, joita hän sai pyhässä lehdossa ja koko loppuelämänsä ajan. Mutta hän noudatti mallia, jolla me kaikki voimme olla kelvollisia saamaan jatkuvasti henkilökohtaista ilmoitusta:

Hän tutki Jumalan sanaa, joka oli jo ilmoitettu pyhissä kirjoituksissa.
Hän mietti sitä, mitä hän oli lukenut ja tuntenut.
Hän palasi usein ja huolella pyhien kirjoitusten pariin.
Siihen uskoon perustuen, jonka hän sai tutkimalla ja miettimällä, hän teki vakaan päätöksen rukoilla.
Kun ilmoitusta tuli, hän otti vastaan totuutta ja valoa, hän eli saamansa totuuden mukaan ja hän etsi lisää totuutta.
Hän palasi uudelleen pyhien kirjoitusten pariin ja sai Jumalalta lisää ilmoitusta, jonka hän kirjoitti muistiin.
Hän jatkoi rukoilemista ja oli edelleen kuuliainen, ja hän sai näin vieläkin enemmän valoa ja ohjeita.

Presidentti Nelson on kuvannut hienoa tilaisuutta, jonka saamme noudattaessamme Joseph Smithin esimerkkiä: ”Samalla tavoin – mitä teidän etsintänne panee alulle teidän kohdallanne? Mitä viisautta teiltä puuttuu? Mitä te tunnette haluavanne kiihkeästi tietää tai ymmärtää? Noudattakaa profeetta Josephin esimerkkiä. Etsikää hiljainen paikka, jonne voitte mennä säännöllisesti. Nöyrtykää Jumalan edessä. Vuodattakaa sydämenne taivaalliselle Isällenne. Kääntykää Hänen puoleensa saadaksenne vastauksia ja lohtua.”⁴

Saatana vastustaa ilmoitusta

Kun noudatat Joseph Smithin esimerkkiä, niin tutkit tarkoin hänen esimerkkiään rohkeudesta ja sinnikkyydestä. Et ehkä rukoillessasi kohtaa vastarintaa, jota hän koki pyhässä lehdossa, mutta sinun kannattaa muistaa se. Joseph kuvaili tuota vastarintaa tällä tavoin:

”Vetäydyttyäni paikalle, jonne olin edeltä käsin aikonut mennä, katsottuani ympärilleni ja havaittuani olevani yksin polvistuin maahan ja aloin esittää sydämeni toiveita Jumalalle. Olin tuskin tehnyt niin, kun minuun kävi heti käsiksi jokin voima, joka valtasi minut kokonaan ja jolla oli sellainen hämmästyttävä vaikutus minuun, että se kahlitsi kieleni, niin etten voinut puhua. Synkkä pimeys tiheni ympärilläni, ja minusta tuntui hetken kuin olisin ollut tuomittu äkilliseen tuhoon.

Mutta ponnistaessani kaikki voimani Jumalan avuksi huutamiseen, jotta hän vapauttaisi minut tämän vihollisen vallasta, joka oli käynyt minuun käsiksi, ja juuri sinä hetkenä, jona olin valmis vaipumaan epätoivoon ja antautumassa turmioon – eikä mihinkään kuviteltuun perikatoon vaan jonkun todellisen näkymättömästä maailmasta olevan olennon valtaan, olennon, jolla oli sellainen ihmeellinen voima, jollaista en ollut milloinkaan ennen tuntenut missään olennossa – juuri tämän suuren hädän hetkellä minä näin valopatsaan aivan pääni yläpuolella, aurinkoa kirkkaamman, ja se laskeutui vähitellen, kunnes se lankesi minuun.” (JS–H 1:15–16.)

Tuo suunnaton vastustus, jota jatkui koko Josephin elämän ajan, johtui siitä, että Lusifer halusi pysäyttää ilmoituksen, joka johtaisi Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautukseen. Rukouksesi ilmoituksen saamiseksi Jumalalta kohtaavat vähäisempää vastustusta, mutta sinun pitää noudattaa Josephin esimerkkiä rohkeudesta ja sinnikkyydestä.

Saatana käyttää luultavasti hienovaraisempia keinoja vastustaakseen pyrkimyksiäsi saada henkilökohtaista ilmoitusta ja muistaa se. Yksi keino on hänen aikeensa lähettää sinulle valheita. Se on hänen väärän ilmoituksen menetelmänsä. Hän yrittää tavoittaa sinut sanomilla, joiden tarkoitus on saada sinut uskomaan, ettei Jumalaa ole, ettei ylösnoussutta Jeesusta Kristusta ole, ettei ole eläviä profeettoja tai ilmoitusta, että Joseph Smith oli harhaan johdettu ja että tunteesi ja Pyhän Hengen kuiskaukset ovat ”hullun mielen” harhakuvitelmaa (Alma 30:16).

Hän sinkoaa noita valheita sinua kohti, aivan kuten hän hyökkäsi Joseph Smithiä vastaan, juuri sillä hetkellä, kun aiot rukoilla, ja jälleen sitten, kun olet saanut ilmoitusta. Olen löytänyt kaksi keinoa välttyä noilta hyökkäyksiltä.

Ensiksi, älä koskaan lykkää vaikutelmaa rukoilla. Älä jätä tilaa epäilysten heräämiselle. Presidentti Brigham Young (1801–1877) sanoi, että se, joka odottaa, kunnes tuntee halua rukoilla, ei todennäköisesti rukoile.⁵

Toiseksi, kirjoita nopeasti muistiin sanomat, jotka saat Jumalalta. Olen huomannut, että se hengellinen vaikutelma, joka oli selkeä hetki sitten, voi hämärtyä tai häipyä muutaman minuutin jälkeen. Jopa keskellä yötä olen oppinut nousemaan ylös ja kirjoittamaan vaikutelmat muistiin. Muutoin ne saattavat olla menetettyjä.

Tästä Joseph antaa meille myös opetuksen. Hän kirjoitti kokemuksensa ensimmäisestä näystä useaan kertaan, ja hän kuvaili sitä monille ihmisille vuosien kuluessa. Kuten muut profeetat, myös profeetta Joseph oppi, miten tärkeää ja vaikeaa on tavoittaa ilmoitettu totuus sanoihin.

Ilmoitus siunaa jälkeläisiämme

Joseph Smithin tavoin me voimme siunata lapsiamme ja lastemme lapsia niiden ilmoitusten sanoin, jotka saamme Jumalalta. Koska olemme yksilöitä, joilla on ainutlaatuisia tarpeita, kenties vain osa itseämme varten saamistamme ilmoituksista soveltuu niihin, joista olemme vastuussa Jumalalle. Mutta se kirjoitettu todistusaineisto, että Jumala on puhunut meille, voi olla heille samanlainen siunaus kuin minkä profeetta Joseph antoi meille.

Ensimmäinen näky osoittaa meille, että taivaat ovat avoinna. Jumala kuuntelee rukouksiamme. Hän ilmoittaa meille itsensä ja Poikansa. Pyhä Henki puhuu niiden sydämelle, jotka ovat valmistautuneita kuulemaan ja tuntemaan hiljaisen, vienon äänen. Me voimme välittää nuo opetukset ja tuon sanoman niille, joita rakastamme ja jotka tulevat jälkeemme.

Kiitos hyväntahtoiselle taivaalliselle Isällem‑me, joka rakastaa meitä, kuulee rukouk‑semme ja sanoi Vapahtajasta meidän aikanamme: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!” (JS–H 1:17.) Kiitos Herralle Jeesukselle Kristukselle, joka palautti kirkkonsa profeetta Joseph Smithin välityksellä. Ja kiitos Pyhälle Hengelle, joka on innokas olemaan jatkuva kumppanimme.

Todistan, että vastaus lapsen rukoukseen on ”Kyllä”.

Oletko siellä, Isä taivahan?

Kuuletko rukoukset joka lapsen?⁶

Rukoilen, että kuten profeetta Joseph Smith hyväksyi aikanaan ja kuten elävä profeettamme hyväksyy tänä aikana, mekin hyväksyisimme rakastavan taivaallisen Isämme, Vapahtajamme ja Pyhän Hengen esittämän kutsun vastaanottaa henkilökohtaisen ilmoituksen tuomaa valoa ja totuutta elämämme jokaisena päivänä.

Tausta Getty Images