Mitä rasiassa on?
Ava vääntelehti tuolissaan. Hän kuuli Alkeisyhdistyksen opettajansa puhuvan. Mutta Ava ei pystynyt keskittymään. Hän ei kyennyt ajattelemaan mitään muuta kuin rasiaa, joka oli sisar Obin tuolin alla.
Se oli kääritty kiiltävään siniseen paperiin. Sen päällä oli kultainen rusetti. Mitä siellä voisi olla? Ava kallisti päätään aivan alas. Hän tuijotti rasiaa. Hän toivoi, että näkisi kiiltävän paperin läpi. Hän saattoi tuskin odottaa, että saisi tietää, mitä rasian sisällä on.
Viimein sisar Obi nosti rasian esiin. Hän asetti sen syliinsä.
”Tämän rasian sisällä on yksi taivaallisen Isän suurimmista luomistöistä”, sisar Obi sanoi. ”Katsokaa sen sisään. Antakaa se sitten seuraavalle sanomatta mitään.” Sisar Obi antoi rasian Noahille.
Noah kohotti hitaasti kantta. Hän katsoi rasian sisään. Hän hymyili. Sitten hän antoi rasian Junelle.
Ava katseli, kun jokainen sai vuoron. Yksi kerrallaan jokainen hänen ystävistään avasi rasian. He katsoivat sisään. He hymyilivät.
Mikä voisi olla niin tärkeää taivaalliselle Isälle? Ja kuinka jokin niin tärkeä mahtui niin pieneen rasiaan?
Lopulta oli Avan vuoro. Hän kohotti kiiltävää kantta ja katsoi rasian sisään. Siellä oli peili! Ava katsoi rasiassa olevaan peiliin. Hän näki omien kasvojensa katsovan takaisin.
Ava näki, että hänen silmänsä suurenivat. Oliko hän yksi taivaallisen Isän suurimmista luomistöistä? Rakastiko taivaallinen Isä häntä niin paljon?
Ava hymyili. Hänen sisällään oli lämmin ja onnellinen tunne. Se oli kuin iso halaus. Iso halaus taivaalliselta Isältä. Taivaallinen Isä tosiaan rakasti häntä! Hän oli yksi taivaallisen Isän suurimmista luomistöistä.