Julkaistaan vain sähköisenä
Kymmenysten hienovaraiset siunaukset
Kymmenysten maksamisesta saamani siunaukset eivät tule kuin manna taivaasta, mutta olen silti aivan yhtä varma siitä, että siunauksia tulee.
Minusta tuntuu, että aina kun kuulen todistuksia kymmenysten maksamisesta, niihin liittyy ihmeenomaisia, järisyttäviä kokemuksia.
Olen kiitollinen noista todistuksista, mutta minulla ei ole koskaan ollut senkaltaisia kokemuksia.
Toisaalta ei Henkikään ole ikinä kopauttanut minua päähän – kokemukseni ovat aina olleet hienovaraisempia.
Olen aina maksanut kymmenykset. En ole oikeastaan koskaan harkinnut niiden maksamatta jättämistä – alun perin vanhempieni odotusten vuoksi, ja kun lähdin opiskelemaan, saamani innoituksen vuoksi. Kun solmin avioliiton ja aloimme saada lapsia, jatkoin, koska uskoin Jeesukseen Kristukseen ja minulla oli luja todistus täysien kymmenysten maksamisen tuomista siunauksista.
Kun maksan kymmenykseni, kaikki vain järjestyy jollakin tavalla. Meillä on aina ollut riittävästi ruokaa. Jotkut tarvikkeet ovatkin luulemaani edullisempia tai löydän alennusmyyntejä tai kuponkeja. Myönnän, että minun täytyy tehdä töitä sen eteen – se vaatii ponnisteluja ja uskoa. Me säästämme rahaa, elämme säästäväisesti ja noudatamme talousarviota. Mutta loppujen lopuksi tiedän aina, että kaikki järjestyy, koska olen maksanut kymmenykseni, tehnyt parhaani ja antanut loput Jumalan käsiin.
Kun mietin kokemuksiani ja sitä, miksi minulla on niin vahva todistus kymmenyksistä, sain mielenkiintoisen ajatuksen. Ainakaan omalla kohdallani kymmenysten siunaukset eivät ole tulleet kuin manna taivaasta. En ole saanut postitse mitään odottamattomia rahalähetyksiä enkä ilmaisia aterioita joltakulta, joka olisi saanut innoitusta tuoda minulle jotakin. Se on pikemminkin sellaista kuin Jeesuksen ruokkiessa 5 000 ihmistä (ks. Matt. 14:14–21). Nuori mies tarjosi kaiken sen ruoan, mitä hänellä oli. Vapahtaja kiitti Jumalaa ja sitten ruokki kaikki pelkällä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Ihmeellisesti kaikki saivat vatsansa täyteen ja ruokaa jäi ylitsekin.
On ollut joitakin viikkoja, jolloin en ole ollut varma, saisinko itse syödäkseni, koska minun on täytynyt ruokkia perheeni. Mutta jollakin tavoin ruokaa on aina ollut tarpeeksi. Ruokaa ei vain ilmesty jostain. Mutta tulen kylläiseksi pienemmästä annoksesta, kuten miehenikin. En saa ylimääräistä rahaa, mutta pystyn venyttämään pidemmälle sen, mitä meillä on.
On ihmeellistä, kuinka taivaallinen Isä toimii meidän ja tarpeidemme kanssa. Jokainen on erilainen. Jokaisen tarpeet ovat erilaisia. Joten meidän siunauksemmekin ovat erilaisia. On ihmeellistä, kuinka hyvin Hän tietää tarpeemme, sekä fyysiset että hengelliset. Minua on siunattu, koska olen maksanut kymmenykseni. Haluan teidän tietävän sen.