2023
Fēfē Kapau Ko e Meʻa Kotoa Pē Naʻá ku Faí Naʻe Tupunga Ia mei he ʻOfa ki he ʻOtuá?
Sepitema 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Fēfē Kapau Ko e Meʻa Kotoa Pē Naʻá ku Faí Naʻe Tupunga Ia mei he ʻOfa ki he ʻOtuá?

Ne u fokotuʻu ha taumuʻa faingofua: “Fai ha meʻa ʻe taha he ʻaho takitaha ke ʻofa ki he ʻOtuá, ʻofa ki he niʻihi kehé, pea ʻofa ʻiate au.”

ʻĪmisi
ko ha fefine ʻokú ne hiki ha tohinoa

ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku hangē ʻa e hoko ko ha tokotaha leleí ko ha fuʻu ngāue ʻoku lahi.

Naʻá ku faʻa fakakaukau ko e anga faka-Kalaisí ko ha fuʻu lisi ʻo ha ngaahi meʻa kuo pau ke u fai mo aʻusia. ʻI he taimi naʻá ku feinga ai ke fokotuʻu ha ngaahi taumuʻá, naʻá ku ongoʻi lōmekina ʻi heʻeku fakakaukau ki hoku tuʻunga lolotongá mo e tuʻunga naʻe totonu ke u ʻi aí. Naʻá ku ongoʻi naʻe ʻikai ke u lava ʻo fai ha ngaahi meʻa lahi pea naʻe ʻikai ke u ʻilo pe te u kamatá ʻi fē—hangē ko e taimi ʻoku fuʻu taʻemaau ai ho lokí pea ʻikai ke ke ʻilo ʻa e meʻa ke ʻuluaki fakamāú.

ʻI he taimi naʻá ku ongoʻi taʻefeʻunga aí, naʻá ku manatuʻi maʻu pē ha potu folofola:

“Pea tala ʻe Sīsū kiate ia, Ke ke ʻofa ki [he ʻEikí] ko ho ʻOtua ʻaki ho laumālié kotoa, mo hoʻo moʻuí kotoa, mo ho lotó kotoa. Ko e ʻuluaki pea ko e lahi ia ʻo e fekaú. Pea ko hono ua ʻoku tatau mo iá, Ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé” (Mātiu 22:37–39).

Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe lahi ange ʻeku tokanga ki hono “fakahoko” ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻeku hoko ʻo hangē ko e Fakamoʻuí. Koeʻuhi ko e lahi ʻa e ngaahi meʻa fakatutá, naʻe mole leva ʻa e ʻofá ia. ʻIkai naʻe totonu ke hoko ʻa e ʻofá ko e meʻa mahuʻingá? Lolotonga e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū Kalaisí, naʻá Ne akoʻi ʻa e kakaí ki ha fono māʻolunga mo māʻoniʻoni ange ke nau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki honau lotó kotoa pea ke ʻofa ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ʻenau ʻofa ʻiate kinautolú. Ko e taimi kotoa pē ne u ongoʻi loto-foʻi aí, te u manatuʻi e folofola ʻa Sīsuú mo fakakaukau, “Kapau te u fai ha ngaahi fili ʻi he ʻofa ki he ʻOtuá mo e niʻihi kehé, te u ʻi he hala totonú pē.”

Ko ha Taumuʻa Faingofua

Naʻá ku fakakaukau ke fokotuʻu ha taumuʻa faingofua: “Fai ha meʻa ʻe taha ʻi he ʻaho takitaha ke ʻofa ki he ʻOtuá, niʻihi kehé, pea mo au foki.”

Naʻá ku hiki ia ʻi he peesi ʻuluaki ʻo ha tohinoa foʻou. Kuo teʻeki ai ke u hoko ko ha tokotaha tauhi tohinoa lelei, ka naʻá ku fakakaukau ʻe mahuʻinga ke lekooti e meʻa naʻá ku faí.

Ko e ʻaho ʻuluakí ko ha Sāpate ʻaukai. Kimuʻa peá u mohé, ne u hiki ʻa e meʻa ne u fai ke ngāueʻi ai ʻeku taumuʻá.

Naʻá ku tohi ʻo pehē naʻá ku fakahaaʻi ʻeku ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻeku ʻalu ki he lotú pea nofo ʻi he ongo houa naʻe fai ai e lotú, neongo naʻe ʻikai ke u ongoʻi pehē. Naʻe fai ʻeku fakamoʻoní ʻi he houalotu sākalamēnití. Pea ʻi he taimi ʻoku ou lau ai ʻeku folofolá, naʻá ku hiki ʻeku ngaahi fakakaukaú ki ha founga ako ʻoku mahuʻingamālie mo tukutaha ange ki ai ʻa e tokangá.

Naʻá ku tohi ʻo pehē naʻá ku ʻofa ʻi he niʻihi kehé ʻaki ʻeku kau ki ha talanoa fakafāmili mo ʻeku ongomātuʻá neongo ʻeku ongosiá. Naʻá ku ʻaukai ki haku kaungāmeʻa naʻá ku ʻiloʻi naʻe faingataʻaʻia peá u ʻave ki ai ha pōpoaki fakalotolahi. Naʻá ku fakaʻaongaʻi ha kiʻi taimi ke feohi ai mo hoku tuongaʻané.

Naʻá ku ʻofa kiate au pē ʻaki ʻeku kiʻi mohe mo ha kiʻi mālōlō nounou. Pea naʻá ku mohe efiafia ange ʻi he tuʻunga angamahení koeʻuhi ke u mālōlō lelei ange ki he ngāué ʻi he ʻaho hono hokó.

Ko e fanga kiʻi meʻa iiki pē ʻeni, ka ʻi heʻeku vakai ki he meʻa naʻá ku tohí, naʻá ku ongoʻi fiemālie. Kuo mahu tafea hoku ʻahó ʻi he ʻofá, he ko e meʻa ia naʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u faí.

Naʻá ku manatu ki heʻeku taumuʻá ʻi he uiké kakato peá u tohi ʻa e anga ʻeku fakahaaʻi ʻa e ʻofá. Ne u ʻalu leva ki he temipalé. Naʻá ku fanongo ki hono talanoaʻi ʻe he kakaí ʻenau ngaahi palopalemá. Naʻá ku fai ha lea ʻofa ki he niʻihi kehé. Naʻá ku fai ha ngaahi meʻa naʻá ku fiefia ai. Naʻá ku tauhi fakalelei ange au. Naʻá ku tuku ha faingamālie lahi ange ʻi heʻeku moʻuí maʻá e kakaí. Naʻá ku tuku ha taimi ke fakalaulauloto mo fetuʻutaki ai mo e ʻOtuá.

Liliu ʻe he ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Hili pē ha ngaahi ʻaho siʻi, ne u ʻohovale ʻi he meʻa makehe naʻe hokó. ʻI heʻeku taumuʻa ke fakahaaʻi e ʻofa faka-Kalaisí, ko e ngaahi meʻa naʻá ku ongoʻi ko ha ngāué kuo hoko pē ia ko hano fakahaaʻi ʻo e ʻofa ki he ʻOtuá, niʻihi kehé, pea mo au foki. Naʻe kamata ke u fekumi ki ha ngaahi faingamālie foʻou ke fakahaaʻi ai ʻeku ʻofá, ʻo tatau ai pē pe ko hano ʻomai ha ipu vai maʻa hoku tokouá, ngaohi hoku mohengá, pe kiʻi mālōlō ʻo fai ha lotu houngaʻia.

Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē kuó u mamata ki he māmaní ʻaki ha vakai ʻoku foʻoú, pea ʻi heʻeku fekumi ki ha ngaahi founga ke ʻofa aí, naʻá ku ʻiloʻi foki ʻa e ʻofa naʻe fakahoko mai kiate au ʻi he ʻaho kotoa peé. Naʻá ku tānaki atu ha konga foʻou ki heʻeku ngaahi fakamatala ʻi heʻeku tohinoá: “Ko e founga kuó u mamata ai ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá he ʻaho ní.” Naʻá ku hiki ʻa e ngaahi meʻa lelei naʻe fai ʻe he kakaí maʻakú mo ʻenau ngaahi lea ʻofá. Naʻá ku hiki ha ngaahi meʻa lelei naʻá ku sio ʻoku fai ʻe he kakaí maʻá e niʻihi kehé. Naʻá ku hiki ʻa e fanga kiʻi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻOtuá naʻá ku fakatokangaʻi ʻi he ʻaho takitaha. Naʻá ku hiki ʻa e ngaahi founga kotoa pē ne u ongoʻi ʻoku langaki ai ʻeku moʻuí, mo e ngaahi meʻa kotoa pē naʻá ku maʻu mei ai ʻa e ʻamanaki leleí.

Naʻe akonaki ʻa Sisitā Sūsana H. Pōta, ko Palesiteni Lahi ʻo e Palaimelí ʻo pehē: “ʻI hoʻomou ʻiloʻi pea mahino hono ʻofeina taʻe-hano-tatau kimoutolu ko ha fānau ʻo e ʻOtuá, ʻokú ne liliu e meʻa kotoa pē. ʻOkú ne liliu hoʻo ongo kiate koe ʻi he taimi ʻokú ke fakahoko ai ha fehalākí. ʻOkú ne liliu hoʻo ongó he taimi ʻoku hoko ai e ngaahi faingataʻá. ‘Okú ne liliu hoʻo vakai ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. ʻOkú ne liliu e anga hoʻo vakai ki he niʻihi kehé, mo hoʻo malava ke fakahoko ha meʻa makehé.”1

ʻI he hokohoko atu ʻeku taumuʻá, ne u ʻiloʻi lelei hono moʻoní. Naʻe lava ke u ongoʻi ʻoku liliu kotoa hoku lotó, pea naʻe mahino lelei ange kiate au ʻa e mālohi ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi ha toe taimi.

Hili ha māhina, naʻá ku hiki ʻeni ʻi heʻeku tohinoá:

“ʻOku ou ongoʻi ha ʻamanaki lelei kae ʻikai ko e mafasia. ʻOku ou ʻiloʻi hoku ngaahi vaivaí, ka ʻoku ou ongoʻi ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa kapau ʻe tuku pē hoku lotó ki he ʻOtuá, neongo kapau he ʻikai ke u teitei lava ʻo fakaleleiʻi hoku ngaahi konga ʻoku vaivai mo maumaú. Ko hoku lotó ʻa e meʻa mahuʻinga tahá, pea ko ha loto ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá mo e niʻihi kehé pea ʻoku feinga ke tokoni mo hiki hake, ko ha loto ia ʻoku lelei.”

Ko ha Loto ʻOku Lelei Ange

ʻOku ou fakaʻamu naʻe lava ke u pehē kuo teʻeku ke u taʻetohi ʻeku tohinoá ʻi ha ʻaho. Ko hono moʻoní, ʻoku ou liʻaki ia ʻi ha taimi ʻe niʻihi, naʻa mo ha ngaahi māhina. Ka ʻi he taimi kotoa pē ʻoku ou toe kamata aí, ʻoku lava pē ke u ongoʻi ha meʻa makehe. ʻOku ou toe ʻāʻā hake ke u sio ki he ʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻi he kakai kotoa ʻoku mau feohí—mo e meʻa kotoa te u lava ʻo tānaki ki aí.

Kuo mahino lelei ange kiate au ʻa e foʻi moʻoni ko ia “ʻoku ʻikai fakaʻau ʻo ngata ʻa e manavaʻofá” (Molonai 7:46) koeʻuhí ko e taimi naʻá ku ongoʻi ai ʻoku ʻikai ke u lava ha meʻá, ko e ʻofa ʻa Sīsū Kalaisí ʻa e meʻa naʻá ne hiki hake aú. ʻI he taimi ʻoku ou ongoʻi ai e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí, ʻoku ou loto ke toe fakafoki mai ia ki he māmaní, pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻi heʻeku feinga ke fai ʻení, te Ne tāpuakiʻi au ʻaki ha loto ʻoku lelei mo mālohi ange—ha loto ʻe lava ke ʻofa ʻo hangē ko Iá.

Paaki