2023
Faifai pea Mahino ʻa e ʻUhinga ʻo e ʻOfaʻi ʻe he ʻOtuá
Sepitema 2023


“Faifai pea Mahino ʻa e ʻUhinga ʻo e ʻOfaʻi ʻe he ʻOtuá,” Liahona, Sepitema 2023.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Faifai pea Mahino ʻa e ʻUhinga ʻo e ʻOfaʻi ʻe he ʻOtuá

Naʻe māmāngalo ʻiate au ʻa e mālohi ʻi hono ʻiloʻi hoku tuʻunga fakalangí.

ʻĪmisi
fofonga loʻimataʻia ʻo ha finemui

Tā fakatātaaʻi ʻe Alecia Schubert

ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe hiki hoku fāmilí mei Hangikalī ki Siamane. Naʻá ku fiefia ke hiki ki ai, ka naʻe hoko ia ko e taʻu faingataʻa taha ʻe hiva ʻo ʻeku moʻuí.

Naʻe faingataʻa ke u ako ʻa e lea faka-Siamané, pea kuó u faʻa mā maʻu pē, ʻo makatuʻunga ai ʻeku hoko ko ha tokotaha lelei ki hono fakamamahiʻí. Naʻe hōloa fau hoku mahuʻinga fakataautahá. Naʻe ʻalu pē taimí mo ʻeku ongoʻi hangē naʻe ʻikai ke ʻofaʻi au pea siʻisiʻi mo ha ʻamanaki lelei ki he kahaʻú. Naʻá ku fakakaukau mahalo naʻe mei lelei ange ʻa e māmaní kapau ʻikai te u kau ai peá u faʻa fakakaukau ke taonakita ʻi he taimi ʻe niʻihi.

Neongo ʻa e ngaahi faingataʻá hono kotoa, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻi ai ha ʻuhinga ʻo ʻeku moʻuí, neongo ʻene ʻikai ke mahino kakato kiate au hono ʻuhingá. Naʻá ku ʻilo te u lava ʻo maʻu ʻa e maama ʻa e Fakamoʻuí neongo ʻa e ngaahi taimi faingataʻa tahá (vakai, ʻEta 12:4). ʻI he taimi naʻe hangē naʻá ku fesītuʻaʻaki ai mo e māmaní, naʻá ku ʻiloʻi ʻa e feituʻu ke maʻu ai Iá mo e meʻa te Ne lava ʻo fai maʻaku kapau te u fekumi kiate Ia ʻi he folofolá, lotú, mo fai hoku lelei tahá ke hoko ko ʻEne ākonga. Ko hono moʻoní, naʻá ku maʻu ha nonga mo ha tokoni ʻi heʻeku moʻui ʻaki ʻEne ongoongoleleí ke hokohoko atu ʻeku moʻuí lolotonga ʻa e taimi fakalilifu ko ʻení.

Ko ha Moʻoni Naʻe ʻIkai Ke u Fakatokangaʻi

Naʻe faifai peá u foki mo hoku fāmilí ki Hangikalī. Kuó u ʻosi mei he ako māʻolungá, pea neongo kuo ʻosi ʻa e ngaahi ʻaho naʻe fakamamahiʻi ai aú, ka naʻe teʻeki ai pē ke u ongoʻi moʻoni hoku mahuʻinga fakataautahá. Naʻe uesia lahi au ʻe he ngaahi nunuʻa ʻo e ngaohikoviá, pea ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻá ku fakaveiveiua ki hoku mahuʻinga fakataautahá.

Pea ʻi heʻeku hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú, naʻá ku fiemaʻu moʻoni ke u maʻu ha loto-falala ʻi hono fakahoko ha ngaahi fili mahuʻinga ʻi he moʻuí pea mo hono fakakaukauʻi ʻa e meʻa ʻoku ou fie aʻusia ʻi he moʻuí.

Lolotonga ʻeku fefaʻuhi mo e meʻá ni, naʻe ueʻi au ke u ʻalu ki ha konifelenisi maʻá e kau taautaha lalahi kei talavoú ʻi he fakahahake ʻo ʻIulopé. Naʻá ku fiemaʻu ha fakahinohino fakalaumālie ʻi heʻeku moʻuí ke tokoni ke lahi ange ʻeku ʻiloʻi hoku mahuʻinga fakataautahá mo lotua ke maʻu ha ngaahi tali ai.

ʻI ha pō ʻe taha ʻi he konifelenisí, naʻá ku maʻu ha ongo makehe ʻi he taimi naʻe kamata talanoa ai ʻa e tokotaha lea ʻi he faeasaití fekauʻaki mo hono fakamamahiʻi ia ʻi heʻene kei siʻí. Naʻá ne lea ʻo fekauʻaki mo ʻene ongoʻi ʻoku ʻikai hano mahuingá mo taʻeʻiloá. Naʻe kamata ke u tangi ʻi he taimi pē ko iá.

Naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e meʻa tofu pē naʻá ku aʻusiá.

Naʻe hoko atu ʻa e tokotaha leá ʻo vahevahe ʻa e moʻoni naʻá ne pikitai ki ai lolotonga hono ngaahi faingataʻaʻiá—ko ha moʻoni naʻe ʻikai ke u fakatokangaʻi:

“Ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá.”

Ko Hono Tali Hoku Tuʻunga Fakalangí

ʻI he ʻosi ʻa e faeasaití, naʻe kei tafe hifo pē hoku loʻimatá ʻi hoku fofongá. Naʻe fakatokangaʻi mai ʻe he tokotaha leá peá ne haʻu ʻo hili mai hono nimá kiate au. Naʻá ne talamai ʻoku ʻikai angamaheni ke lea fakahangatonu ʻi he ngaahi faeasaití ka naʻá ne ongoʻi ʻoku ʻi ai ha taha naʻá ne fiemaʻu ke fanongo hangatonu ki heʻene pōpoakí.

Ko au ʻa e tokotaha ko iá.

Naʻe fakahaaʻi mai ʻe he aʻusia ko ʻení ʻa e tokaimaʻananga ʻa e Tamai Hēvaní ki he ʻEne fānaú pea ʻokú Ne ʻafioʻi ʻa e founga ke tokoniʻi ai kitautolu ke tau lava ʻo ongoʻi naʻa mo ha kihiʻi siʻi ʻo ʻEne ʻofa fakaemātuʻa haohaoá. Naʻá Ne ʻafioʻi naʻe fiemaʻu ke u fanongo ki he pōpoaki ʻa e tokotaha lea ko ʻení pea naʻá ne fakahinohinoʻi au ke u ʻi he feituʻu totonu ʻi he taimi totonu.

ʻI hono kotoa ʻo ʻeku moʻuí, naʻá ku maheni mo e kupuʻi lea, “Ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá”, ka naʻe toki ongo kakato hono ʻuhingá ki hoku laumālié ʻi he taimi pē ko iá. Naʻá ku fakatokangaʻi moʻoni ʻa e ʻuhinga ʻo e hoko ko ha fānau ʻa ha ʻOtua haohaoa ʻoku ʻofa lahi ʻiate kitautolu pea naʻá Ne finangalo ke feilaulauʻi Hono ʻAló kae lava ke tau toe moʻui mo huhuʻi mei heʻetau ngaahi angahalá. ʻOkú Ne ʻofa lahi ʻiate au pea neongo ʻoku ʻikai ke Ne lava ʻo maluʻi maʻu pē au mei he mamahí, ka ʻokú Ne ʻiate au lolotonga ʻa e faingataʻá pea lava ʻo tokoniʻi au ke u ikunaʻi ia, tupulaki mei ai, pea foki hake kiate Ia.

ʻOkú Ne ʻofa ʻiate au ʻi he taimí ni, pea naʻá Ne ʻofa taʻefakangatangata ʻiate au lolotonga ʻa e ngaahi taʻu hono fakamamahiʻi aú ʻi he taimi naʻá ku ongoʻi ai naʻe ʻikai ke toe ʻofaʻi au ʻe ha tahá. ʻOku ou ʻiloʻi ʻi he taimí ni naʻe hoko ia koeʻuhí naʻá ku ʻiloʻi lelei ʻaupito ʻa e foʻi moʻoni ko ʻení peá u fili ai ke u hokohoko atu pē.

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni kimuí ni mai fekauʻaki mo e mālohi ʻo hono ʻiloi hotau tuʻunga fakalangí. Naʻá ne pehē: “Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, ko e fānau fakalaumālie moʻoni kimoutolu ʻa e ʻOtuá. … Ka ʻoku tohitongi nai e moʻoni taʻengata ko iá ʻi homou lotó? …

ʻOua naʻá ke maʻuhala ai: ʻOku faka-ʻOtua ho ivi malavá. ʻI hoʻo fekumi faivelengá, ʻe fakahā atu ʻe he ʻOtuá ʻa e tuʻunga te ke ala aʻusiá.”1

Ko e taimi ʻoku ou fehuʻia ai hoku mahuʻingá, ʻoku ou fakamanatu maʻu pē kiate au ʻa e foʻi moʻoni ko e fānau au ʻa e ʻOtuá pea ko ʻeku moʻuí ko ha meʻaʻofa meiate Ia.

Manatuʻi ko e fānau koe ʻa e ʻOtuá. Pea ʻoua naʻa ngalo ʻa e mālohi fakalaumālie ʻo e poupou, liliu moʻui, mo fakaofo ʻoku maʻu mei hono tali ʻo e foʻi moʻoni ko iá.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Seketi, Hangikalī.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Russell M. Nelson, “Ngaahi Fili ki he Taʻengatá” (fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, 15 Mē 2022), broadcasts.ChurchofJesusChrist.org.

Paaki