2023
Fakamoʻui ʻi he Temipalé
Sepitema 2023


“Fakamoʻui ʻi he Temipalé,” Liahona, Sepitema 2023.

Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Fakamoʻui ʻi he Temipalé

Naʻá ku maʻu ʻi he temipalé ha ongoʻi fakapapau moʻoni ʻoku ʻofa ʻa e ʻEikí ʻiate au pea ʻokú Ne ʻafioʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻĪmisi
ongomātuʻa ʻi muʻa ʻi ha temipale

Fakaʻaongaʻi ʻo e taá ʻi he angalelei ʻa e tokotaha haʻana ʻa e talanoá ni; laʻitā mei mui ʻo e Temipale Durban South Africa, faitaaʻi ʻe Matthew Reier

Naʻe mālōlō pē ʻi manava homa foha ʻuluaki ʻi he 2017. ʻI ha māhina ʻe hiva kimuʻa pea fakatapui ʻa e Temipale Durban South Africa ʻi he 2020, naʻe mālōlō pē mei manava homa foha hono uá.

ʻI he taimi ko iá, naʻá ku ongoʻi hangē ko ʻAna ʻo e Fuakava Motuʻá. “Naʻe mamahi lahi [hoku] laumālié, ʻo [u] lotu kia Sihova, pea tangi lahi” (1 Samuela 1:10).

Naʻá ku ongoʻi ʻoku siva ʻeku ʻamanakí mo ʻita, pea naʻá ku faingataʻaʻia lahi fau. Naʻá ku faingataʻaʻia fakaeloto, fakatuʻasino, mo fakalaumālie. Naʻe hangē ʻa e piki ki he vaʻa ukameá ha piki ki ha tuʻoni filo naʻe homo māmālie mei hoku ongo nimá. Naʻá ku tofanga moʻoni ʻi he “afi ʻo e mamahí” (ʻĪsaia 48:10).

ʻOku ou houngaʻia ʻaupito ʻi heʻeku maʻu ha tokoni mo ha fakamoʻui mei hoku fāmilí, folofolá, mo e lotú. Naʻá ku maʻu foki ha tokoni mei ha kau faifaleʻi. Ka ko e aofangatuku ʻo hoku fakamoʻuí, naʻe maʻu ia ʻi he temipalé.

ʻI he kamata ke u ngāue ʻi he temipalé, naʻe kamata ke fakafonu au ʻaki ha maama lahi ange. Naʻá ku ongoʻi lata ai. Naʻá ku ongoʻi foki ha fakapapau moʻoni ʻoku ʻofa ʻa e ʻEikí ʻiate au pea ʻokú Ne ʻafioʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻI he hokohoko atu ʻeku ngāue ʻi he fale ʻo e ʻEikí, naʻe kamata ke u vakai ki he hingoa ʻo ʻeku ngaahi kuí ʻi ha founga makehe. Naʻe ʻikai ko ha ngaahi hingoa pē kinautolu. Hangē ko ʻení, naʻá ku fakatokangaʻi ko e kui ʻe taha ko ha ʻofefine, faʻē, kui fefine, mehikitanga, tuofefine, mo ha ʻilamutu. Pau pē naʻe faingataʻa ʻene mālōloó ki hono kāinga naʻe kei moʻuí. Ka ko e ngaahi tāpuaki naʻe foaki ki he kui ko ʻení ʻi he temipalé ʻo fakafou ʻi he ngaahi ouau fakafofonga toputapú, ʻoku hoko ia ko ha fiefia lahi mo fungani ʻoku mahulu hake ʻi ha faʻahinga mamahi naʻe ongoʻi ʻe hono kāinga ʻoku kei moʻuí ʻi heʻene mālōloó.

Kuo faitāpuekina au ʻe he mahino ko ʻení ʻi heʻeku fakakaukau ki homa ongo foha pelepelengesí, ʻa e natula taʻengata hotau laumālié, mo e palani ʻo e fakamoʻui ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOku ueʻi au ʻe he mole homa ongo fohá ke fakahoko hoku lelei tahá ke moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí.

ʻOku ʻi ai ha ngaahi ʻaho ʻe niʻihi ʻoku faingataʻa ange ʻi he ngaahi ʻaho kehé. Ka ʻoku hanga ʻe heʻeku pikitai ki heʻeku ngaahi palōmesi ʻi he fuakavá, ʻo ʻai ke faingofua ange ʻa e ngaahi ʻaho ko iá.

Ke fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi lea ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, “ʻOkú ma ʻofa lahi ki homa [ongo fohá]. Ka, koeʻuhí ko e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí, ʻoku ʻikai ke ma hohaʻa [kiate kinaua]. ʻI he hokohoko atu hono tauhi ʻema ngaahi fuakava mo e ʻOtuá, ʻokú ma moʻui ʻo nofo ʻamanaki ke toe fakataha mo [kinaua].”1

Paaki