Tule ja seuraa minua

Kirje filippiläisille 2

Voimmeko ansaita pelastuksemme?

Jeesus ja pieni tyttö

Kuljen Kristuksen kanssa, Trent Gudmundsen

Apostoli Paavali kehotti varhaisia kristittyjä: ”Tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne” (Fil. 2:12). Presidentti Dallin H. Oaks, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on kysynyt: ”Voiko tuo tuttu [jae] tarkoittaa sitä, että meidän oma vanhurskautemme pelastaa ja korottaa meidät?” Hän selitti: ”Vaikka kuinka olisimme kuuliaisia ja vaikka me kuinka tekisimme hyviä tekoja, me emme pelastu syntiemme vaikutukselta ilman armoa, jonka saamme Kristuksen sovituksen kautta.” (”Mitä arvelette Kristuksesta?”, Valkeus, tammikuu 1989, s. 57–58).

Pyhät kirjoitukset ja profeetat opettavat, että meidän täytyy turvata Jeesuksen Kristuksen armoon sekä tehdä liittoja taivaallisen Isän kanssa ja pitää ne saadaksemme iankaikkisen elämän. Mieti näitä profeetallisia opetuksia, kun tutkit jakeita Fil. 2:12–13:

”Me emme pysty ansaitsemaan pääsyämme taivaaseen. – –

Mutta kaikkea ei ole menetetty.

Jumalan armo on meidän suuri ja ikuinen toivomme.”

Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista, ”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 108.

”Olemme todellakin lunastetut maailman Vapahtajan verellä, mutta vasta sen jälkeen kun kukin on tehnyt parhaansa oman pelastuksensa hyväksi.”

Presidentti Harold B. Lee, julkaisussa Conference Report, lokakuu 1970, s. 116; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: Harold B. Lee, 2001, s. 5.

”Ainoa toivomme todellisesta täydellisyydestä on saada se lahjana taivaasta – me emme pysty ’ansaitsemaan’ sitä. Näin Kristuksen armo tarjoaa meille – – pelastuksen surusta, synnistä ja kuolemasta.”

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista, ”Olkaa siis täydellisiä – lopulta”, Liahona, marraskuu 2017, s. 41.