”Voisinko olla yksi Jumalan valituista?”, Liahona, lokakuu 2023.
Nuorille aikuisille
Voisinko olla yksi Jumalan valituista?
Varttuessani uskoin, että Jumalalla on luettelo lempilapsistaan, enkä uskonut, että olin siinä luettelossa.
Kuvassa käytetty mallia
Oletko sinä valittu?
Varttuessani en ollut kovin uskonnollinen. Tiesin kristinuskon perusasiat, mutta minulla oli aina enemmän kysymyksiä kuin uskoa enkä oikeastaan ajatellut sitä paljoakaan. Mutta olin aina kuullut hartaan, uskonnollisen tätini toistavan jaetta Matt. 22:14:
”Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.”
”Valittuja mihin?” mietin aina.
En koskaan ymmärtänyt, mitä tämä jae todella tarkoitti, enkä koskaan vaivautunut kysymään häneltä. Aloin olettaa, että tämä pyhien kirjoitusten jae tarkoitti sitä, että Jumalalla täytyy olla luettelo lempilapsistaan, jotka täyttäisivät taivaan istuimet – Hänen muutamat valittunsa.
En uskonut olevani yksi niistä suosikeista.
Mitä vanhemmaksi tulin ja mitä enemmän katselin muiden tapaa elää, minusta tuntui, että riippumatta siitä, mitä tekisin elämässäni, olipa se hyvää tai pahaa, olisin vähäpätöinen, ellen olisi yksi Hänen ”valituistaan”.
En edes tiennyt, kuinka päästä siihen asemaan!
Tästä tietoisena aloin uskoa, etten Jumalan silmissä koskaan merkitsisi paljoakaan. En perisi Hänen siunauksiaan tai lupauksiaan, koska en ollut syntynyt suosikiksi.
Luettuna yhdeksi Hänen valituistaan
Nämä ajatukset täyttivät minut usein ahdistuksella. Halusin kiihkeästi oppia lisää siitä, mitä tarkoittaa se, että tulee yhdeksi Jumalan valituista, ja mitä Hänen siunaustensa saaminen vaatii.
Eräänä päivänä selaillessani sosiaalista mediaa huomasin mainoksen Tule ja seuraa minua -aineistosta. Kun napsautin sitä, löysin keinon saada yhteyden Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon lähetyssaarnaajiin. Halukkuuteni löytää vastauksia ja toivoa elämääni johti siihen, että suostuin tapaamiseen heidän kanssaan.
Heidän opetustensa ja monien rukoustensa ansiosta opin hyvin paljon Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, tarkoituksestani elämässä ja – mikä tärkeintä – täydellisestä rakkaudesta, jota taivaallinen Isä tuntee minua – jumalallista lastaan – kohtaan.
Minut kastettiin, ja tunsin todella paljon iloa ja ymmärrystä tulvivan elämääni. Mutta en vieläkään tuntenut ihan sitä varmuutta, jota kaipasin. Ahdistuneet ajatukseni ennen kirkkoon liittymistä olivat vähentyneet, mutta en vieläkään tiennyt, olinko yksi Jumalan harvoista valituista, jotka perisivät kaiken, mitä Hänellä on. En ollut varma, mitä vielä voisin tehdä tullakseni yhdeksi niistä erityisistä ihmisistä.
Se kaikki muuttui muutamaa kuukautta myöhemmin, kun katselin yleiskonferenssia. Olin toiveikas, että saisin vastauksia kysymyksiin, jotka tuntuivat yhä huolestuttavilta, kun vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista alkoi puhua. Ällistyin kuullessani hänen mainitsevan sen saman jakeen, joka oli saanut minut ymmälle koko elämäni ajan.
Yhtäkkiä minut valtasi toivo.
Vanhin Bednar selitti, ettei taivaallinen Isä ”rajoita ’valittuja’ vain muutamiin harvoihin. Sen sijaan meidän sydämemme, meidän toiveemme, meidän kunnioituksemme evankeliumin pyhiä liittoja ja toimituksia kohtaan, meidän kuuliaisuutemme käskyille ja ennen kaikkea Vapahtajan lunastava armo ja laupeus ratkaisevat, luetaanko meidät Jumalan valittuihin.”1
Ja sillä hetkellä minä tiesin – minut on valittu.
Vanhin Bednarin sanat antoivat minulle syvän kiitollisuuden tunteen, joka valtasi minut. Tunsin itseni siunatummaksi kuin koskaan siitä, että olin löytänyt Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon.
Hänenkin valitsemisensa
Jumalalla ei ole suosikkeja – Hän rakastaa kaikkia lapsiaan täydellisellä rakkaudella – mutta se, että me olemme valittuja, tarkoittaa, että mekin valitsemme Hänet.
Me olemme valittuja, koska me teemme valinnan antaa Hänen vallita elämässämme ennen kaikkea muuta.
Vanhin Bednar innoitti minua pysymään uskollisesti liittopolulla, kun kuljen kestävänä loppuun asti. Tunsin innoitusta myös presidentti Russell M. Nelsonin puheesta asettaa suhteeni taivaalliseen Isään etusijalle ja pyrkiä hylkäämään ja voittamaan maailman2, jotta voin palata Hänen luokseen!
Todistan, että olipa taustamme mikä tahansa, olivatpa syntimme mitä tahansa, olipa riittämättömyytemme tai itseluottamuksen puutteemme mitä tahansa, niin Jeesuksen Kristuksen ansiosta me kaikki voimme olla Jumalan ”valittuja”. Me voimme elää jälleen taivaallisen Isämme luona ja periä kaiken, mitä Hänellä on (ks. OL 84:38). Jos tulemme Kristuksen luo, solmimme liittoja ja pidämme ne, otamme vastaan Hänen evankeliuminsa täyteyden ja pyrimme tulemaan Hänen kaltaisikseen, niin siitä, että on yksi Hänen valituistaan, tulee todellisuutta. Se on hyvin kaunis lahja rakastavalta taivaalliselta Isältämme.