Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Tenuare : Te mau Papa‘iraa mo‘a e parau ïa na te Atua


Tenuare

Te mau Papa‘iraa mo‘a e parau ïa na te Atua

Himene : « Si j’ecoute avec mon cœur »

(api 28 i roto i teie arata‘i)

« A popou na outou i te parau a te Mesia : inaha hoi, e faaite te parau a te Mesia ia outou i te mau mea ta outou e haapao » (2 Nephi 32:3).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ô nei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. A faanahonaho i te mau rave‘a no te faaite i te haapiiraa tumu i te mau tamarii e a tauturu ia ratou ia taa maitai i te reira e ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « Eaha râ ïa ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea vau i te tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : Te mau papa‘iraa mo‘a e parau ïa na te Atua.

A faaite i te haapiiraa tumu : A ta‘ita‘i mai e rave rau mau buka (mai te buka hamaniraa maa, te buka aamu, e te buka haapiiraa) i te Paraimere, e a ani i te tahi mau tamarii ia faaite mai i te tahi mau buka e te mau papa‘iraa mo‘a o te Paraimere. A ani i te mau tamarii ia aparau te aifaitoraa e te taa-ê-raa i roto i te mau buka, oia’toa to ratou taata papa‘i. A haapapû e te mau papa‘iraa mo‘a e mea matameha‘i no te mea ua papa‘ihia te reira e te mau peropheta a te Atua e e parau ïa a te Atua.

Tauturu ia taa maitai : A parau i te mau tamarii e te vai ra e maha buka papa‘iraa mo‘a ta tatou e faaohipa nei i roto i te Ekalesia : Te Bibilia, te Buka a Moromona, te Parau Haapiiraa e te Mau Parau Fafau, e te Poe Tao‘a Rahi. A faataa e te pii nei tatou i te reira te « te buka e au i te ture ». A haapii i te mau tamarii no ni‘a i te buka tata‘itahi. Oia’toa te tahi mau aamu e aore râ mau haapiiraa e itehia i roto i te buka tata‘itahi. A faaohipa i te hauti faatuaearaa (a hi‘o HAPT 169) ia te mau i‘oa o te mau buka e au i te ture e te mau hoho‘a o te aamu i faaitehia e aore râ mau haapiiraa o te buka tata‘itahi.

Tauturu i te faaohiparaa : A ani i te mau tamarii e rave rahi ia faaite mai i ta ratou papa‘iraa mo‘a au roa e aore râ mau aamu o te papa‘iraa mo‘a A faaitoito ia ratou ia faaite mai eaha ta ratou i haapii mai mai roto mai i te tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a. Ia faaite mai i to ratou iteraa papû no te mau papa‘iraa mo‘a.

Hepetoma 2 : A popou na tatou i te parau a te Mesia.

Tauturu ia taa maitai e te faaohiparaa : A faataa e ua faaohipa te Fatu i te ta‘o ohipa no te faaite e nahea tatou ia tuatapapa i te mau papa‘iraa mo‘a. A tuu ati a‘e te piha te mau ta‘o e te mau irava i muri nei a popou na (a hi‘o 2 Nephi 32:3) ; a haaputu (a hi‘o PH&PF 84:85) ; imi-maite-raa (a hi‘o Mosia 1:7) ; mau maite (a hi‘o 1 Nephi 15:24). A faanaho i te mau rave‘a hamani no te faaô e no te faataa i teie mau mana‘o i te mau tamarii. Ei hi‘oraa, e nehenehe outou e ani i te mau tamarii ia faaite mai i te taa-ê-raa i roto i te haamarirauraa [amuamuraa] e te popouraa [tamaaraa] e i muri iho a aparau nahea te reira i te faati‘a no te tuatapaparaa i te mau papa‘iraa mo‘a E nehenehe atoa outou e ani i te mau tamarii no te aha ratou e « mau maite » ai i te rima o to ratou metua i roto i te hoê fare to‘a rarahi tei î i te taata e i muri iho a faataa e nahea ratou ia mau maite i te mau papa‘iraa mo‘a e no te aha e mea faufaa a‘e te reira i te mau maiteraa i te rima o to ratou metua.

Tauturu i te faaohiparaa : A titau i te mau tamarii e i te mau orometua ia faanaho i te hoê raveraa tamau no te tuatapapa i te mau papa‘iraa mo‘a. A faataa e i te mau hepetoma atoa, e ti‘a i te mau tamarii o tei tai‘o e aore râ o tei faaroo i te papa‘iraa mo‘a e papa‘i i to ratou i‘oa i ni‘a i te api parau e ia tuu atu i roto i te hoê fifi api parau. A parau ia ratou e a roa noa ai te fifi, e rahi atu ia to ratou iteraa i te mau papa‘iraa mo‘a. A tuu te fifi i roto i te hoê afata « tao‘a rahi » (e nehenehe atoa teie afata e faaohipahia no te haapii i te parau « a haaputu » i roto i te faaanaanataeraa i ni‘a’tu). A faaitoito i te mau tamarii ia faaite mai i ta ratou opuaraa no te tuatapaparaa i te papa‘iraa mo‘a e to ratou utuafare.

Hōho’a
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

E nehenehe teie fifi e riro ei haamana‘oraa hi‘ohia no te tupuraa rahi o te tae mai na roto mai i te tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a

Nathan

Ann

John

Andrew

Hepetoma 3 : E parau mai te mau parau a te Mesia i te mau mea atoa ta tatou e ti‘a i te rave.

Tauturu ia taa maitai : A taamu i te hoê ahu i ni‘a i te mata o te hoê tamarii. A ani i te hoê tamarii ia tape‘a i te hoê hoho‘a o Iesu Mesia i te tahi vahi i roto i te piha Paraimere. A ani i te tamarii tei taamuhia te mata ia tamata i te imi te hoho‘a ma te tauturu ore. A tapiti faahou te hautiraa, i teie nei a ani e piti tamarii ia tape‘a i te hoê raau, te hoê taura, e aore râ te hoê uaua no te faahoho‘araa i te auri o te arata‘i i te tamarii tei taamuhia te mata i te hoho‘a o te Mesia. A ani i te tamarii ia pee i te taura e tae roa’tu i te hoho‘a A ui : « Eaha te tuatiraa i roto i te tape‘araa i te taura e te tai‘oraa i te papa‘iraa mo‘a ? » (a hi‘o 1 Nephi 15:23–25). A haapii i te mau tamarii te faaho‘iraa o te himene « The Iron Rod » (Hymns, no. 274). A faaite i te tahi mau hi‘oraa no roto mai i to outou oraraa o ta te mau papa‘iraa mo‘a i haapii ia outou i te mea e ti‘a ia outou ia rave. A faataa e nahea te haapa‘oraa i te mau haapiiraa i roto i te mau papa‘iraa mo‘a i tauturu ia outou i te haafatataraa i te Faaora.

Hōho’a
A blindfolded boy following a string towards a girl holding a picture of Jesus.

E tauturu te tao‘a haapiiraa i te mau tamarii ia taa maitai i te mau mana‘o na roto i te rave‘a ohie e te matauhia (a hi‘o HAPT, 164).

Hepetoma 4 : E nehenehe au e ite e parau mau te mau papa‘iraa mo‘a.

Tauturu ia taa maitai : A hopoi mai hoê e aora râ hau atu mau tao‘a o ta te mau tamarii e nehenehe e ite na roto i te faaohiparaa te tahi o na e pae tumu ite to ratou. Ei hi‘oraa, e nehenehe outou e hopoi mai hoê maa hotu e aore râ hoê tiare, e aore râ e hauti i te tahi pehe. A horo‘a i te tahi mau tamarii te fana‘o no te hi‘o, te hau‘a, te tape‘araa, te tamataraa, e aore râ te faarooraa e i te mea ta outou i hopoi mai. (A rave i teie faaanaanataeraa na roto i te mau pŭpŭ na‘ina‘i ia nehenehe i te mau tamarii atoa ia fana‘o) A faaite e e nehenehe atoa tatou e hi‘o, e tape‘a, e haua, e e faaroo i te mau papa‘iraa moa, no te farii râ i te hoê iteraa papû no te reira e mea ti‘a ia tatou ia farii na roto mai i te Varua. A ani i te mau tamarii ia himene mai « Quand je lis l’Ecriture sainte » (CPE, 66). A ui ia ratou ia faaroo, a himene ai ratou, i na mea e toru ta tatou e ti‘a ia rave no te ani-manihini-raa i te Varua ia faaite mai e parau mau te mau papa‘iraa mo‘a. A ani i te mau tamarii ia faaite rima mai i te mau parau cherche [imi], medite [feruri] e prie [pure]. A tapiti faahou te himene, ma te faaohipa i te faaite rima i te vahi o teie mau parau.

Tauturu i te faaohiparaa : A faaite i te hoê hoho‘a no Moroni, e a tai‘o Moroni 10:4–5. A ani e rave rahi mau tamarii ia faaite mai i to ratou mana‘o no ni‘a i te mau papa‘iraa mo‘a. E nehenehe atoa ratou e faati‘a mai eaha ta ratou i rave no te tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a i te fare. (A ani i te tahi mau tamarii na mua‘e no te faaineine ia ratou) A faaitoito i te mau tamarii ia faaite i to ratou iteraa papû no te mau papa‘iraa mo‘a i to ratou mau metua i te fare.

Nene’i