Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Atopa : Te pure o te hoê aparauraa faatura i rotopu i te Atua e o Vau


Atopa

Te pure o te hoê aparauraa faatura i rotopu i te Atua e o vau

« Te ere ra râ te hoê o outou i te ite, e ani oia i te Atua ra, o tei horo‘a hua mai i te maitai i te taata atoa ra, ma te pato‘i ore; e e horo‘ahia mai ta’na » (Iakobo 1:5).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ô nei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. A faanahonaho i te mau rave‘a no te faaite i te haapiiraa tumu i te mau tamarii e a tauturu ia ratou ia taa maitai i te reira e ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « Eaha râ ïa ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea vau i te tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : E nehenehe au e pure i te Metua i te Ao ra.

A faaite i te haapiiraa tumu : A ani i te hoê tamarii e i te hoê o to’na metua ia haere mai i mua i te mau tamarii. A ani i te tamarii ia ui i to’na metua i te hoê uiraa, e ia pahono te metua. I muri iho a ani i te metua ia haere atu i rapae i te piha e ia tapiri i te opani. A ani i te mau tamarii e nahea ratou ia aparau i to ratou metua aita ana‘e to ratou metua i piha‘iho ia ratou (ei hi‘oraa, papa‘iraa i te hoê rata o aore râ te paraparauraa no roto i te niuniu). A faataa e o te Atua to tatou Metua e o tatou Ta’na mau tamarii ; no te mea e aita tatou i mua i To’na aro, ua horo‘a mai Oia ia tatou i te hoê rave‘a no te paraparau Ia’na. A ani i te mau tamarii mai te mea ua ite ratou e nahea tatou ia paraparau i te Atua. A ani i te mau tamarii ia parau na muri iho ia outou, « e nehenehe au e pure i te Metua i te Ao ra »

Tauturu ia taa maitai : A himene « Petit enfant que je suis » (CPE, 14--15). A nene‘i i te buka hoho‘a iti o te api 19 o te buka haapa‘oraa tamarii, A hi‘o na i ta outou mau tamarii rii, na te tamarii tata‘itahi A ani i te mau tamarii ia faaû i te mau hoho‘a. (No te mau tamarii paari e nehenehe ratou e papa‘i i ni‘a i te mau api te tahi mau mea o ta ratou i mauruuru e te tahi mau mea o ta ratou e nehenehe e ani i te Metua i te Ao ra. E nehenehe outou e ani ia ratou ia faaite mai i to ratou mau mana‘o i te Paraimere taatoa). A ani i te mau tamarii ia himene faahou i te himene a hi‘ohi‘o ai ratou i ta ratou buka hoho‘a iti.

Hōho’a
A woman leading music in Primary. A boy in a wheelchair is sitting in the foreground.

E tupu rahi te faanahoraa i te mau ohiparaa o te faaô i te mau tamarii i roto e rave rahi mau rave‘a i te taa-maitai-raa e te faaohiparaa. Ei hi‘oraa, i roto i teie ohiparaa e ite te mau tamarii, e himene, e faaû, e papa‘i, e faaroo e e faaite.

Hōho’a
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

E roaa te buka hoho‘a iti i ni‘a sharingtime.lds.org

E nehenehe au e pure i te Metua i te Ao ra

E haamata vau na roto i te parauraa, « E to matou Metua i te Ao ra ».

E haamauruuru vau Ia’na no te mau haamaitairaa.

E ani au Ia’na i te mau haamaitairaa.

I te i‘oa o Iesu Mesia, amene.

Hepetoma 2 : Te haapii mai nei te mau papa‘iraa mo‘a ia’u e nahea e i hea e pure ai.

A faaite i te haapiiraa tumu : A tauturu i te mau tamarii ia tamau i te irava i muri nei i roto Alama 13:28: « Ia faahaehaa râ outou ia outou iho i mua i te Fatu, e ia tiaoro atu i to’na ra i‘oa mo‘a, e ia ara e ia pure hoi ma te faaea ore ». A aparau eaha ta te papa‘iraa mo‘a e haapii nei no ni‘a e nahea e eaha te taime tatou e ti‘a ai ia pure.

Tauturu ia taa maitai : A tauturu i te mau tamarii ia taa maitai e nehenehe tatou e pure i te Metua i te Ao ra ma te parau ore i roto i to tatou aau, i te mau taime atoa, i te mau vahi atoa e e mea ti‘a ia tatou ia haamauruuru Ia’na no to tatou mau haamaitairaa e ia ani Ia’na i te tauturu. A papa‘i i te mau faahororaa o te papa‘iraa mo‘a i muri nei i ni‘a i te tapura ereere : 3 Nephi 18:19 ; 3 Nephi 19:6–8 ; 3 Nephi 18:15. A papa‘i atoa i te mau ta‘o : Nahea e eaha te taime i ni‘a i te tapura ereere. A ani i te mau tamarii ia imi i te papa‘iraa mo‘a tata‘itahi e ia parau eaha ta te reira e haapii mai nei ia tatou no ni‘a e nahea e aore râ eaha te taime tatou e pure ai. A parau no ni‘a ia Alama e ia Amuleka i te haapiiraa i to Zorama e nahea ia pure (a hi‘o Alama 31 ; 34:17–27 ; a hi‘o atoa Paraimere 4, haapiiraa 21). E nehenehe atoa outou e ani i te tahi mau tamarii ia hauti i te aamu a faati‘a ai outou i te reira.

Tauturu no te faaohiparaa : A ani e rave rahi mau tamarii ia faaite mai eaha ta ratou e farii ia pure ana‘e ratou. A ani i te mau tamarii ia faaite mai te tahi mau himene o te Paraimere e haapii mai nei no ni‘a i te pure. A himene i te tahi mau himene, e a ani i te mau tamarii ia faaite mai i te mau aparimaraa ohie no te mono hoê e aore râ e piti ta‘o i roto i te himene tata‘itahi. Ei hi‘oraa, ahani i te himeneraa i te ta‘o « pure », e tifene noa ratou i to ratou rima.

Hepetoma 3 e 4 : E faaroo te Metua i te Ao ra e e pahono i ta’u pure.

A faaite i te haapiiraa tumu : A ani i te mau tamarii ia imi 3 Nephi 14:7 e Iakobo 1:5. A ani ia ratou ia imi eaha ta te mau papa‘iraa mo‘a e haapii nei no ni‘a i te pure. A tai‘o puai amui i te mau papa‘iraa mo‘a, e a vaiho i te mau tamarii ia faaite eaha ta ratou i haapii mai. A ani i te mau tamarii ia parau « E faaroo te Metua i te Ao ra e e pahono i ta’u pure » e o outou.

Tauturu ia taa maitai e te faaohiparaa : A tapŭpŭ te mau tamarii, e a ani ia ratou ia pee i te mau faanahoraa i muri nei te tahi pŭpŭ i muri iho i te tahi pŭpŭ (a hi‘o HAPT, 179). I roto i te faanahoraa tata‘itahi, a ani i te mau orometua ia faataa hoê rave‘a e pahono ai te Metua i te Ao ra i ta tatou pure e a vaiho i te mau tamarii ia faaite nahea ta ratou pure i te pahono-raa-hia. E nehenehe outou e faanaho e piti faanahoraa no te hoê hepetoma e e piti atu no te hepetoma hopea

  • Faanahoraa 1 : I te tahi taime e tae mai te pahonoraa o te mau pure na roto i te mau feruriraa e aore râ te mau mana‘o i roto i to tatou varua e to tatou mafatu (a hi‘o PH&PF 8:2). A faati‘a i te hoê iteraa o tei tupu i roto i to outou oraraa, e aore râ a faati‘a i te aamu o Enosa (a hi‘o Enosa 1:4–5, 10 ; a hi‘o atoa A hi‘o na i ta outou mau tamarii rii, 17).

  • Faanahoraa 2 : E nehenehe te Metua i te Ao ra e faaohipa i te tahi atu mau taata no te pahono i te mau pure. A faati‘a i te hoê iteraa i reira te hoê taata i te pahonoraa i ta outou pure, e aore râ a faati‘a i te aamu o te Peresideni Thomas S. Monson o tei pahono i te pure a Ben e Emily Fullmer (a hi‘o Conference Report, Atopa 2003, 63 ; e aore râ Ensign, Novema 2003, 58–59).

  • Faanahoraa 3 : E tae mai te pahonoraa o te pure na roto i te mau parau a te Mesia, o tei itehia i roto i te mau papa‘iraa mo‘a (a hi‘o 2 Nephi 32:3). A faati‘a i te hoê iteraa i reira outou i te fariiraa i te pahonoraa o te pure a tai‘o ai outou i ta outou papa‘iraa mo‘a.

  • Faanahoraa 4 : E tae mai te pahonoraa o te pure na roto mai i te mau haapiiraa a te mau peropheta o te mau mahana hopea nei (a hi‘o PH&PF 1:38). A faaite i te mau tamarii i te hoê ve‘a o te Liahona e a parau ia ratou e ite atu ratou i te mau haapiiraa a te mau peropheta i roto i te mau ve‘a a te Ekalesia. A faati‘a i te hoê iteraa i reira outou i te fariiraa i te pahonoraa o te pure a faaroo ai outou i te amuiraa rahi e aore râ i te tai‘oraa i te mau parau a te mau peropheta o te mau mahana hopea nei.

Hōho’a
Primary children gathered in groups in a large room. They are each being taught by a different teacher.

E haamauhia te mau faanahoraa i reira te mau pŭpŭ na‘ina‘i o te mau tamarii e amui mai ai i roto e rave rahi mau iteraa haapiipiiraa (a hi‘o HAPT, 179). I roto i te mau Paraimere rarahi, e nehenehe te mau faanahoraa e riro e o te mau orometua noa o te haere i te tahi pŭpŭ e i te tahi atu pŭpŭ tamarii.

Nene’i