Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Atete : E Ma‘iti au ia Faaî i To’u Oraraa i te mau Mea o te Titau i te Varua


Atete

E Ma‘iti au ia Faaî i To’u Oraraa i te mau Mea o te Titau i te Varua

« E mai te mea te vai atu ra te mau mea maitai, te mau mea faahiahia, te mau mea roo maitai, e te mau mea poupouhia ra, e titau ïa matou i te reira » (Hiro‘a Faaroo 1:13).

A himene: « Jesus-Christ est mon modele »

(CPE, 40–741)

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ônei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : E mau hoa maitai to‘u, e tauturu te reira ia’u ia ma‘iti i te maitai.

Tauturu ia taa maitai e no te faaohiparaa (faarooraa i te hoê aamu) : A faati‘a i teie aamu : « E piti na tamaroa ua itehia ia raua te hoê pea tiaa i te pae purumu. I te atea ê, te ite atu ra raua i te hoê taata te rave ra i te ohipa i roto i te faaapu. Parau a‘era hoê o na tamaroa e, tahuna raua i te tiaa e i reira raua e hi‘o ai e, eaha râ ta’na e rave ». A ani i te mau tamarii ia faaite mai e, eaha ta ratou e parau i ni‘a i teie tamaroa. I teie nei, a faati‘a i te hopearaa o te aamu : « Ua parau atu ra te tahi tamaroa e, eiaha paha e tahuna i te tiaa, e tuu râ raua i te moni i roto i te avae tiaa tata‘itahi, e o te ohipa ïa ta raua i rave. Aita i maoro, ua ho‘i maira taua taata ra. I to’na iteraa i te moni, ua putapû roa to’na aau i te mauruuru, no reira, tuturi a‘e ra oia i raro e pûpû atu ra i te hoê pure haamaitai. Ua faahiti oia i te parau no ta’na vahine, ua pohehia i te ma‘i, e i ta’na mau tamarii, aita e maa, e ua ani oia i te Fatu ia haamaitai i te taata tei tauturu mai ia’na. Ua tupu te mahanahana i roto i to raua mafatu e ua mauruuru roa raua i te mea e, ua ma‘iti raua i te maitai » (a hi‘o Gordon B.Hinckley, i roto i te Conference Report, Eperera1993, 71 ; e aore râ, Ensign, Me 1993, 54). A ani e rave rahi tamarii ia faaite mai i te mau taime a tauturu ai te mau hoa maitai ia ratou ia ma‘iti i te maitai.

Hepetoma 2 : E mea ti‘a ia’u ia tai‘o, ia faaroo e ia mata‘ita‘i i te mau mea e auhia e te Metua i te Ao ra.

A faaite i te haapiiraa tumu (hi‘oraa i te hoê haapiiraa tao‘a) : A faaite i te mau tamarii i te hoê au‘a ua î i te maa hotu e hoê au‘a ua î i te repo. A ani i te mau tamarii tei hea te mea maitai no te amu. A faaite e, te hinaaro nei to tatou Metua i te Ao ra ia faaî tatou i to tatou varua i te mau mea maitai no tatou, eiaha râ te mau mea iino. A ani ia ratou ia parau e, « E tai‘o vau, e faaroo, e e mata‘ita‘i i te mau mea e auhia e te Metua i te Ao ra », na roto i te raveraa i te tahi mau ohipa no te tai‘o, no te faaroo, e no te hi‘o.

Hōho’a
bowls of dirt and fruit

Tauturu ia taa maitai (aparauraa i te haapiiraa tumu) : A parau i te mau tamarii e, mai te mea e, e rave tatou i te mau ma‘itiraa aita e auhia e te Metua i te Ao ra, e riro tatou i te ere i te hoê mea faufaa roa. A ani ia ratou ia faaroo e, no te aha taua ohipa faufaa ra, a tai‘o ai outou i te paratarafa matamua i raro a‘e i te upoo parau ra « Te faaoaoaraa e te mau hoho‘a » i roto i te No te Puai o te Feia Apî (a hi‘o atoa « Ta’u mau Ture no te Evanelia »). A ani i te mau tamarii e, ua faaroo anei ratou eaha ta tatou e ere ia rave ana‘e tatou i te mau ma‘itiraa ti‘a ore (te Varua). A vahi te mau tamarii i roto e toru pŭpŭ, e a ani ia ratou ia ratere i roto e toru vahi : « Tai‘o », « Faaroo », e « Hi‘o ». I te vahi tata‘itahi a ani i te mau tamarii ia tai‘o, ia faaroo e aore râ, ia hi‘o i te hoê mea e auhia e te Metua i te Ao ra. A aparau eaha to ratou mana‘o, a tai‘o ai, a faaroo ai, e a hi‘o ai ratou i te mau mea e auhia e te Atua.

Hepetoma 3 e te 4 : E mea ti‘a ia’u ia rave i te mau mea i te mahana Sabati o te tauturu ia’u ia vai fatata noa i te Metua i te Ao ra.

A faaite i te haapiiraa tumu (tamau-aau-raa i te hoê irava) : A parau i te mau tamarii e, e horo‘a outou ia ratou i te tahi mau tapa‘o no te iteraa i te hoê parau poro‘i faufaa roa. A papa‘i i te reta matamua o te ta‘o tata‘itahi i roto i te Exodo 20:8 i ni‘a i te tapura ereere (E H I T M S I H I). A faataa e, te mau reta o te mau reta ïa o te ta‘o tata‘itahi i roto i te parau poro‘i. A horo‘a i te tapa‘o i muri iho na roto i te faaiteraa i te hoho‘a o Mose e na Ture Hoê Ahuru. I muri iho, a ani i te mau tamarii ia hi‘o i te Exodo 20:8 e ia tai‘o amui i te reira. A vaiiho i te mau tamarii ia imi i te tuatiraa i toropu i te mau reta i ni‘a i te tapura ereere e te irava. A tauturu i te mau tamarii ia tamau aau i te irava na roto i te faatororaa i ni‘a i te mau reta i ni‘a i te tapura ereere a faahiti ai ratou i te irava e rave rahi taime.

Hōho’a
children around teacher with basket

Te faatanoraa i te mau ohiparaa i ni‘a i te rahi o ta outou Paraimere, e tauturu te reira ia faaô rahi mai i te mau tamarii. I roto i teie ohiparaa, mai te mea e, e Paraimere rahi ta outou, a faaineine e rave rahi panie e ia vaiiho i te mau tamarii ia haere i roto i te mau pŭpŭ na‘ina‘i a‘e.

Tauturu ia taa maitai (aparauraa e te faaûraa) : A vahi i te mau tamarii i roto e maha pŭpŭ. A horo‘a i te pŭpŭ tata‘itahi hoê paratarafa i roto i te tuhaa « Te Faaturaraa i te Mahana Sabati » i roto i te No te Puai o te Feia Apî no te tai‘o. A ani ia ratou ia aparau i te reira paratarafa i roto i ta ratou pŭpŭ e i muri iho, ia faaite mai i te tahi atu mau tamarii i te mea ta ratou i haapii mai. A horo‘a i te tamarii tata‘itahi i te hoê api parau, e a ani ia ratou ia papa‘i hoho‘a i te tahi mau mea maitai e rave i te mahana Sabati. A ani i te tahi mau tamarii ia faaite mai i ta ratou mau hoho‘a papa‘i i te toe‘a o te Paraimere. A faaitoito ia ratou ia faaite atu eaha ta ratou i haapii mai i to ratou utuafare i te fare

Tauturu ia taa maitai (faaoaoaraa i ni‘a i te papa‘iraa mo‘a) : Hou a haamata ai te Paraimere, a faaineine i te hoê panie ua î i te mau api parau ei faahoho‘araa i te mana no te faaohipa i roto i teie ohiparaa. A papa‘i i teie mau uiraa i muri nei i ni‘a i te tapura ereere :

  • Eaha te maa ta te Fatu i horo‘a na Iseraela i roto i te medebara ?

  • Eaha te rahiraa i titauhia ia ratou ia haaputu i te mahana hoê ?

  • Eaha tei titauhia ia ratou ia rave i te ono o te mahana ?

  • Eaha te vahi taa ê i te sabati ?

A ani i te mau tamarii ia faaroo i te mau pahonoraa a faati‘a ai outou i te aamu no te haaputuraa Iseraela i te mana (a hi‘o Exodo 16:11–31). A ani ia ratou ia ti‘a i ni‘a ia faaroo ana‘e ratou i te pahonoraa i te hoê o te mau uiraa. A vaiiho i te hoê tamarii ia faati‘a faahou i te tahi tuhaa o te aamu o te pahono i te uiraa. I muri iho, a faahaere faahou te aamu i mua. Ia hope ana‘e, a paraparau i te mau tamarii no ni‘a i te oreraa te Fatu i hinaaro ia haaputu Iseraela i te mana i te sabati. A ani i te mau tamarii ia tapiri i to ratou mata mai te huru ra e, te taoto ra ratou. A hue vitiviti i te « mana » na roto i te piha haapiiraa. A ani i te mau tamarii ia araara i to ratou mata e ia haaputu i ta ratou tuhaa mana (hoê e aore râ, e piti tuhaa). A ani i te mau tamarii ia faaho‘i i te mana i roto i te panie. Ia faaho‘i ana‘e mai hoê tamarii, a ani ia’na ia faaite mai i te hoê rave‘a ti‘a no te haamo‘a i te mahana sabati.

Te mau tautururaa na te arata‘i himene

No te tauturu i te tamarii ia haapii « Jesus-Christ est mon modele » (CPE, 40–41), a feruri i teie i muri nei :

  • A himene i te himene i te mau tamarii. A ani ia ratou ia tai‘o i ni‘a i to ratou mau manimani rima e hia taime to outou faahitiraa i te mau ta‘o ra tamata e aore râ, tamataraa.A himene faahou i te himene, e a ani i te mau tamarii ia pa‘ipa‘i i te rima a himene ai outou.

  • A pia i ni‘a i te papa‘i o te piha Paraimere i te mau hoho‘a i papa‘ihia te mau ta‘o no roto mai i te himene (mai te ia riro mai, pee, here, a rave e a parau, faahemahia, e faaroo), eiaha râ i ni‘a i te papa‘i mua. A ani i te mau tamarii ia faaroo a haamata ai outou i te himene. A ani ia ratou ia faatoro i ni‘a i te hoê hoho‘a ta ratou e feruri ra e, ua tuati i ni‘a i te mau ta‘o ta outou e himene ra. A ani i te hoê tamarii ia pia i te reira i ni‘a i te papa‘i i mua. A ani i te mau tamarii paatoa ia himene i taua himene ra. A na reira i te himeneraa e i te raveraa no te hoho‘a tata‘itahi. E i muri iho a ani i te mau tamarii ia himene i te himene taatoa e rave rahi taime. A faaite poto noa i te iteraa papû no ni‘a i te faufaa o te tamataraa ia riro mai ia Iesu.

    Hōho’a
    simple pictures

    E roaa te mau hoho‘a i ni‘a sharingtime.lds.org

Nene’i