Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Tiunu : E Ma‘iti au i te Maitai na roto i te Oraraa i te mau Parau Tumu o te Evanelia


Tiunu

E Ma‘iti au i te Maitai na roto i te Oraraa i te mau Parau Tumu o te Evanelia

« E haere atu vau, e e rave hoi i te mau mea ta te Fatu i faaue maira, ua ite hoi au e, e ore te Fatu e tuu mai i te hoê faaue i te mau tamarii a te taata, maori râ e faaineine oia i te hoê rave‘a no ratou, e ti‘a ai ia ratou i te rave i te mea ta’na i faaue mai ia ratou ra » (1 Nephi 3:7).

A himene: « Le courage de Nephi »

(CPE, 64–65)

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ônei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : E pure au i te Metua i te Ao ra no te ani i te puai no te rave i te maitai.

Tauturu ia taa maitai (aparauraa no ni‘a i te pure) : A faaite i te mau tamarii i te hoê niuniu paraparau e aore râ, i te tahi atu huru rave‘a paraparau. A aparau e nahea ia faaohipa i te reira. A ani i te mau tamarii nahea e ti‘a ai ia tatou ia paraparau i te Metua i te Ao ra. A faaite e, mai ia tatou e patapata nei i te hoê numera no te paraparau i te tahi taata na roto i te niuniu, e nehenehe atoa tatou e pure no te paraparau i te Metua i te Ao ra ; e nehenehe ta tatou e ani Ia’na i te puai no te rave i te maitai. A horo‘a i te piha tata‘itahi i te hoê hoho‘a no tera pure e tera pure (ei hi‘oraa, pure no te taata iho, pure fetii, pure haamaitai i te maa, e aore râ, pure no te piha haapiiraa). A ani i te piha tata‘itahi ia faaite i ta ratou hoho‘a i te tahi atu mau tamarii e a parau ia ratou eaha teie pure e faaitehia nei, e eaha te taime, e i hea e no te aha e faaotihia ai taua pure ra.

Tauturu no te faaohiparaa (ha‘utiraa) : A patia hoê apoo na‘ina‘i i na pae e piti o te hoê punu, e a faatoro i te hoê tuaina mai te tahi punu e tae atu i te tahi punu. A huti faaetaeta i te tuaina, e a haaparaparau tata‘itahi i te tamarii i roto i te hoê punu ma te faahiti i te hoê mea ta ratou e nehenehe e pure i te Metua i te Ao ra a tamata ai ratou i te rave i te maitai (ei hi‘oraa, ia parau i te parau mau, ia faatura, e aore râ, ia riro ei tamarii maitai). A ani i te hoê tamarii ia faaroo i roto i te tahi atu punu. A faaite (e aore râ, a ani i te tamarii ia faaite) i te hoê iteraa no ni‘a i to te Metua i te Ao ra horo‘araa mai ia outou i te puai no te rave i te maitai. A faaite papû e, te faaroo nei te Metua i te Ao ra i ta tatou mau pure, e e horo‘a mai Oia ia tatou i te puai no te rave i te maitai.

Hepetoma 2 : Ia aufau ana‘e au i ta’u tuhaa ahuru, e haamaitai mai te Metua i te Ao ra ia’u.

Hōho’a
coins

A faaite i te haapiiraa tumu e a tauturu ia taa maitai (hi‘oraa i te hoê faaiteiteraa) : A faataa e, te tuhaa ahuru o te horo‘araa ïa hoê i ni‘a i te ahuru o te moni e roaa mai ia outou, i te Fatu ra, na roto i Ta’na Ekalesia. A faaite 10 toata i te mau tamarii. A ani ia ratou ehia toata e rave no te aufau i te tuhaa ahuru. A faaite i te hoê vehi tuhaa ahuru e te hoê parau aufauraa, e a faataa ia ratou e, e aufau tatou i te tuhaa ahuru na roto i te faaîraa i te parau aufauraa, te tuuraa i te reira i roto i te vehi e ta tatou tuhaa ahuru, e ia horo‘a i te reira i te episekopo ra e aore râ, i te hoê o to’na na tauturu.

Tauturu no te faaohiparaa (ha‘utiraa e te faarooraa i te iteraa papû) : A faaite i te mau hoho‘a e te mau tao‘a e faahoho‘a ra i te mau haamaitairaa e roaa mai na roto i te aufauraa i te tuhaa ahuru, mai te hiero, te fare pureraa, te buka himene, te Chants pour les enfants, te hoê buka haapiiraa Paraimere, e te mau papa‘iraa mo‘a. A parau i te mau tamarii e, au‘e te moni tuhaa ahuru i ti‘a ai i te Ekalesia ia horo‘a mai i teie mau mea. A tapo‘i i te mau hoho‘a e i te mau tao‘a. A tatara hoê e aore râ, e piti o te reira mau mea. A iriti i te tapo‘i e a ani i te mau tamarii ia imi e, eaha te mo‘e ra. A tapiti faahou e rave rahi taime. A faataa e, te vai ra te tahi atu mau haamaitairaa e roaa mai na roto i te aufauraa i te tuhaa ahuru, eita râ e ite-mata-hia (a hi‘o 3 Nephi 24:10). A ani hoê e aore râ, e piti taata paari ia faaite mai i te tahi mau haamaitairaa tei fariihia e raua na roto i te aufauraa i te tuhaa ahuru.

Hepetoma 3 : E haapa‘o vau i te Parau Paari na roto i te amuraa e i te inuraa i te mea maitai e ia haapae i te mea ino.

Tauturu ia taa maitai (tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a e te ha‘utiraa) : A tai‘o amui 1 Korinetia 3:16–17. A ani i te mau tamarii ia faaite mai i te auraa o teie papa‘iraa no ratou. A faataa e, te hinaaro nei te Metua i te Ao ra ia atuatu tatou i to tatou tino. A tuu i roto i te hoê afata te tahi mau hoho‘a no te mau maa rau, te mau inu, e te tahi atu mau mea maitai e aore râ, mau mea ino no te tino (mai te hotu, te mau pota, te faraoa, te ava, e te avaava). A nene‘i i te api 43 i roto i te buka haapiiraa a te piha haapa‘oraa tamarii, e a tapupu i te reira i roto e rave rahi tuhaa. A ani tata‘itahi i te tamarii ia rave i te hoê hoho‘a i roto i te afata. Mai te mea e, te mea i roto i te hoho‘a e mea maitai no tatou, a ani i te hoê tamarii ia tuu i te hoê api parau tapupuhia i ni‘a i te tabula. Mai te mea e, e mea ino te reira no te tino, a tatara i te hoê api parau tapupuhia. A tamau noa i te ha‘uti e faaoti roa’tu te « hoho‘a tapupu »(e mea ti‘a ia rahi a‘e te mau mea maitai i te mau mea ino i roto i te afata). A ani i te hoê taata paari e aore râ, i te hoê tamari ia faaite mai i te tahi o te mau haamaitairaa ta’na i farii na roto i te haapa‘oraa i te Parau Paari (a hi‘o PH&PF 89:18–21).

Hōho’a
body puzzle

E roaa te buka haapiiraa a te piha no te haapa‘oraa tamarii i ni‘a sharingtime.lds.org

Hepetoma 4 : Ia oomo ana‘e au i te ahu tano, te faatura ra ïa vau i to’u tino mai te au i te hoê horo‘a no ô mai i te Atua ra.

A faaite i te haapiiraa tumu (hi‘oraa i te hoho‘a e te tai‘oraa i te papa‘iraa mo‘a) : A papa‘i i teie mau mea i muri nei i ni‘a i te tapura ereere : « E to‘u  ». A faaite i te hoho‘a no te hoê hiero. A ui e, « No te aha e mea taa ê mau te mau hiero ? » A ani i te mau tamarii ia rave 1 Korinetia 6:19. A ani ia ratou ia imi eaha tei parauhia no ni‘a i to ratou tino a tai‘o puai ai ratou i te irava e o outou. A ani i te mau tamarii eaha te mau ta‘o e rave no te faaî i te parau i ni‘a i te tapura ereere (tino, hiero). A ani i te mau tamarii ia ti‘a i ni‘a e ia faahiti amui i te pereota.

Hōho’a
For the Strength of Youth pamphlet

Tauturu ia taa maitai e no te faaohiparaa (himeneraa e te aparauraa) : A parau i te mau tamarii e, e hiero to tatou tino i reira te Varua Mo‘a e parahi ai. A himene i te irava matamua o te himene ra « Je demeure dans un temple » (CPE, 73). A ani i te mau tamarii ia faaite e, eaha ta te Metua i te Ao ra e hinaaro ia ahu tatou e no te aha. A faataa e, ua a‘o tamau noa mai te mau peropheta o te Atua i Ta’na mau tamarii ia ahu ma te au maite. A ani i te mau tamarii ia faaroo eaha te mau vahi o to ratou tino e ti‘a ia tapo‘ihia a tai‘o ai outou i te tuhaa « Te ahu e te Faanehenehe » i roto i te No te Puai o te Feia Apî. A ani i te mau tamarii ia feruri i te hoê rave‘a e ti‘a ai ia ratou ia ahu ma te au maite. A taora i te hoê tao‘a marû i te hoê tamarii e a ani i te reira tamarii ia faaite mai i to’na mana‘o. A ani i te reira tamarii ia taora i te reira tao‘a i te tahi atu tamarii, o te faaite atoa mai i to’na mana‘o. A na reira noa e te tahi atu mau tamarii.

Nene’i