Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Setepa : Te Haapii mai nei Na Ture Hoê Ahuru Ia’u ia Here i te Atua e i Ta’na mau Tamarii


Setepa

Te Haapii mai nei Na Ture Hoê Ahuru Ia’u ia Here i te Atua e i Ta’na mau Tamarii

« Mai te mea te here nei outou ia’u nei e tavini ïa outou ia’u e e haapa‘o hoi i ta’u mau faaueraa atoa ra » (PH&PF 42:29).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ônei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : E haamaitaihia tatou ia haapa‘o ana‘e tatou i te mau faaueraa.

A faaite i te haapiiraa tumu (hi‘oraa i te hoê haapiiraa tao‘a) : A ani i te hoê metua vahine ia afa‘i mai i ta’na aiû i te taime faaanaanataeraa. A ani i te mau tamarii ia faaite mai i te tahi mau ture o te tauturu i te aiû ia vai paruru-noa-hia. A parau i te mau tamarii e, e mau tamarii paatoa tatou na te Metua i te Ao ra ; te here nei Oia ia tatou e ua horo‘a mai Oia ia tatou i te mau ture e aore râ, i te mau faaueraa o te paruru e o te faaoaoa noa ia tatou. A faaite i te hoê hoho‘a no Mose e na Ture Hoê Ahuru, e a parau poto noa i te mau tamarii e mea nahea to Mose fariiraa i te mau faaueraa (a hi‘o Exodo 19–20).

Hōho’a
The Ten Commandments

Tauturu ia taa maitai (himeneraa) : A papa‘i i teie na pereota e toru i muri nei i ni‘a i te tapura ereere : « Faaturaraa e te Haamoriraa i te Atua », « Faatura i te mau Metua », e « Faatura ia vetahi ê ». A parau i te mau tamarii e nehenehe e faataa i na Ture Hoê Ahuru i roto i teie na tuhaa e toru. A tapŭpŭ i te mau tamarii e a horo‘a ia ratou tata‘itahi hoê himene no ni‘a i te hoê o taua mau tuhaa ra. A ani i te pŭpŭ tata‘itahi ia faaoti o vai te himene (ei hi‘oraa, te mau tamaroa ana‘e, te mau tamahine ana‘e, e aore râ, o ratou e tapa‘o uteute to ratou). Ia oti ana‘e te himene i te himenehia, a ani i te hoê tamarii ia tuu i te himene i raro a‘e i te tuhaa e au. A faaohipa i teie mau himene i muri nei : « Samedi » (CPE, 105), « Quickly I’ll Obey » (CPE, 197), « Mon papa » (CPE, 111), « L’Eglise de Jesus-Christ » (CPE, 48), and « Soyons gentils » (CPE, 83).

Hōho’a
arches

Tauturu no te faaohiparaa (himeneraa) : A himene « Pour trouver la paix » (CPE, 68–69), e a ani i te mau tamarii ia faaroo i te mau fafauraa ta tatou e farii ia haapa‘o ana‘e tatou i te mau faaueraa. A ani ia ratou ia faaite e mea nahea to ratou haamaitai-raa-hia a haapa‘o ai ratou i te mau faaueraa.

Hepetoma 2 : E auraro e e haamori au i te Atua.

Tauturu ia taa maitai e no te faaohiparaa (tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a) : A faataa e, te haapii mai nei na ture matamua e maha ta te Metua i te Ao ra i horo‘a ia Mose ia tatou ia auraro e ia haamori i te Atua. A papa‘i i te mau faahitiraa parau i muri nei i ni‘a i te tapura ereere : A papa‘i i te faahororaa irava i ni‘a e maha api parau.

  1. Eiaha roa to oe ei ê atu ia’u nei. (Exodo 20:3)

  2. Eiaha roa oe e hamani i te . (Exodo 20:4)

  3. Eiaha oe e faahiti noa i te i‘oa o to Atua ra o Iehova. (Exodo 20:7)

  4. E haamana‘o i te , ia haamo‘ahia ïa. (Exodo 20:8)

A vahi i te mau tamarii i roto e maha pŭpŭ. A horo‘a hoê irava na te pŭpŭ tata‘itahi, e a ani ia ratou ia tai‘o i te irava e ia imi i ni‘a i te tabula i te pereota e tuati. A ani i te pŭpŭ matamua ia faaî i ta ratou vahi papa‘i-ore-hia, e a faatai‘o i te tahi atu mau tamarii i te pereota taatoa. A aparau i ni‘a i te auraa o teie faaueraa, e a vaiiho i te mau tamarii ia faaite mai eaha te ti‘a ia ratou ia rave no te haapa‘o i te reira faaueraa. A papa‘i i to ratou mau mana‘o i ni‘a i te tabula. A na reira atoa no na pŭpŭ e toru. A faaitoito i te mau tamarii ia ma‘iti hoê o te mau mana‘o i ni‘a i te tapura ereere no te tuatapapa i roto i te hepetoma.

Hepetoma 3 : E faatura vau i to’u na metua.

A faaite i te haapiiraa tumu (tamau-aau-raa i te hoê irava) : A hi‘o poto noa i te mau faaueraa ta te mau tamarii i haapii mai i te hepetoma i ma‘iri, e a ani i te tahi mau tamarii ia faaite mai eaha ta ratou i rave no te ora i taua mau faaueraa ra. A vahi i te mau tamarii i roto e maha pŭpŭ, e a horo‘a i te hoê api parau papa‘ihia i faaitehia i raro nei, i te pŭpŭ tata‘itahi (a hi‘o Exodo 20:12).

Hōho’a
memorize a scripture

E roaa te mau api parau i ni‘a sharingtime.lds.org

A ani i te pŭpŭ matamua ia ti‘a, ia tai‘o i te mau parau i ni‘a i ta ratou api parau papa‘ihia, e ia parahi i raro, i muri iho, e ti‘a mai te tahi atu pŭpŭ. A ani i te mau pŭpŭ ia horo‘a i ta ratou api parau i te tahi atu pŭpŭ, e a rave faahou mai tei ravehia na mua’tu e hope pauroa’tu te mau pŭpŭ i te tai‘o i te mau api parau papa‘ihia. A ani i te mau tamarii paatoa ia ti‘a mai i ni‘a e ia faahiti amui mai i te faaueraa.

Tauturu no te faaohiparaa (ha‘utiraa) : A tapŭpŭ i te mau tamarii. A ani i te pŭpŭ tata‘itahi ia feruri i te hoê mea te ti‘a ia ratou ia rave no te faatura i to ratou mau metua. A ani i te pŭpŭ tata‘itahi ia aparima mai i ta ratou ohipa i feruri, e a ani i te tahi atu mau tamarii ia imi eaha ta ratou e aparima ra. Ia ite-ana‘e-hia ia ratou, a ani i te hoê tamarii i roto i te pŭpŭ ia papa‘i i to ratou mana‘o i ni‘a i te tapura ereere.

Hepetoma 4 : E faatura vau ia vetahi ê.

A faaite i te haapiiraa tumu (aparau i ni‘a i te auraro) : A parau i te mau tamarii e, e tae mai te hoê taata faufaa roa i roto i te Paraimere i teie mahana. A ani i te mau tamarii ia faaite mai e, nahea e ti‘a ai ia ratou ia faaite i te faatura i teie taata. A ani ia ratou ia imi e o vai taua taata ra. A ham « E tamarii au na te Atua ra » a pine ai outou i te hoê fetia parau i ni‘a i te mau tamarii atoa. A faataa e mea faufaa te mau taata atoa e no reira, e mea ti‘a ia tatou ia faatura i te mau taata atoa. A parau i te mau tamarii e rave rahi o na Ture Hoê Ahuru o te haapii mai nei ia tatou nahea ia faatura ia vetahi ê.

Tauturu ia taa maitai (aparauraa i te mau huru oraraa) : A faataa e te haapii mai nei na Ture Hoê Ahuru ia tatou e, eiaha tatou e eiâ, eiaha hoi e haavare ; tera ïa te hoê rave‘a no te faaturaraa tatou ia vetahi ê. A faaineine e rave rahi mau huru oraraa (a hi‘o HAPT, 161–62) o te tuu i te mau tamarii i mua i te ma‘itiraa no ni‘a i te parau-ti‘a. A tapŭpŭ te mau tamarii, e a horo‘a i te pŭpŭ tata‘itahi te hoê huru oraraa. A ani ia ratou ia tai‘o i te huru oraraa tata‘itahi e a aparau nahea ratou ia riro ei taata haavare ore i roto i te mau huru oraraa tata‘itahi.

Hōho’a
stars

A imi i te mau rave‘a no te faaite i te here i te tamarii tata‘itahi. A faaite ai outou i te here i te taata ta outou e haapii ra, e rahi atu ïa to ratou faaroo i te Varua e to ratou oaoa ia haapii mai (a hi‘o HAPT, 31).

Nene’i