Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Nahea ia faaohipa i te pehe i roto i te Paraimere


Nahea ia faaohipa i te pehe i roto i te Paraimere

Te opuaraa o te himene i roto i te Paraimere o te haapiiraa ïa i te mau tamarii i te evanelia a Iesu Mesia e te tautururaa ia ratou ia haapii i te ora i te reira. Na te mau himene o te Paraimere e faariro i te haapiiraa ei ohipa oaoa, e tauturu atoa i te mau tamarii ia haapii mai e ia haamana‘o i te mau parau mau o te evanelia, e ia ani manihini i te Varua i roto i te Paraimere.

Teie te tahi mau rave‘a o te tauturu ia outou ia haapii atu i te mau tamarii i te evanelia na roto i te himene. Na te mau hi‘oraa e tauturu ia outou i roto i te mau himene i horo‘ahia’tu i roto i teie faanahoraa. A hi‘o i te tuhaa « nahea ia faaohipa i te himene i roto i te Paraimere » i roto i te faanahoraa no 2010 e no 2011

A Haapii i te Evanelia na roto i te Himene

Te tahi o te mau haapiiraa maitai tei haapiihia i roto i te Paraimere, ua haapiihia ïa na roto i te himene. « E nehenehe te himene e faarahi i te haroaroaraa o te mau tamarii no ni‘a i te mau parau tumu o te evanelia e e faaitoito hoi i to ratou iteraa papû » (HAPT, 174). A faanaho i te mau uiraa no ni‘a i te hoê himene no te tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i to’na auraa. Ei hi‘oraa, te haapii mai nei te himene ra « Ma‘iti i te Maitai » (Te Mau Himene, no.144) aita tatou e vaiihohia o tatou ana‘e no te rave i te mau faaotiraa i roto i te oraraa ; na te Varua Maitai e arata‘i ia tatou no te raveraa i te mau ma‘itiraa parau-ti‘a. A papa‘i hoho‘a e toru paruru MTM i ni‘a i te tapura ereere e a papa‘i i teie mau uiraa i roto i te reira hoho‘a : « Na vai e arata‘i ia’u no te ma‘iti i te maitai ? » « Ahea te tauturu e anaana mai ai i ni‘a ia’u ? » e « Eaha tei fafauhia, mai te mea e, e ma‘iti au i te maitai ? » A faatoro i ni‘a i te paruru matamua, a tai‘o amui i te uiraa, e a ui i te mau tamarii ia faaroo ia outou ia himene i te himene e ia ti‘a mai ia faaroo ratou i te pahonoraa. A ani ia ratou ia himene i te pahonoraa na muri iho ia outou maa taime iti noa. Na te reira e tauturu ia ratou ia faaau i te mau parau i ni‘a i te nota o te himene. A na reira faahou i ni‘a i te tahi atu mau pahonoraa. A aparau i te mau pereota e aore râ, i te mau ta‘o o te riro ei mea fifi no te mau tamarii ia haroaroa. A himene i te himene taatoa, e a faahaamana‘o i te mau tamarii e, ia himene ana‘e ratou i te reira himene, te faaite ra ïa ratou e, e tauturu te Varua Maitai ia tatou mai te mea e, e faaroo e e rave tatou i te mau faaotiraa maitai.

A Faaô mai i te mau Tamarii Paatoa i roto i te mau Ohiparaa Himene

E pahono te mau tamarii no te mau huru matahiti atoa e no te mau huru aravihi atoa i te parau no te himene e e oaoa ratou ia amui i roto i te mau ohiparaa himene. Na te tomaraa o te mau himene e tauturu i te mau tamarii ia haamana‘o i mea ta ratou e himene ra e i te parau poro‘i o te mau parau. Ia himene ana‘e outou « Defends le bien » (CPE, 81), a haamana‘o ia tauiui i te tomaraa e i te puai o te himene. A feruri ia haapii i te mau parau no te pehe mai te legato (te taere e te marû) e te staccato (te vitiviti e te otu‘itu‘i) e ia vaiiho i te mau tamarii ia himene i te reira himene i roto i na raveraa e piti.

Hōho’a
actions to music

E mea au atoa na te mau tamarii ia ha‘uti, mai te paipairaa i te rima, i te tai‘o e aore râ i te faatuatiraa i te ha‘uti o te rima i ni‘a i te mau parau. I roto i te himene « Le sage et le fou » (CPE, 132), e tauturu te ha‘uti o te mau rima i te mau tamarii ia faatumu i ni‘a i te mau parau o te himene. E nehenehe atoa outou e faaohipa i te tahi mau ohipa a himene ai outou, « Le courage de Nephi » (CPE, 64–65). Ei hi‘oraa, a ani i te mau tamarii ia faahua tape‘a i te hoê paruru i te hoê rima a himene ai ratou e « J’irai », a faahua tape‘a i te o‘e i ni‘a i te upoo a himene ai ratou « Je ferai la volonte du Pere », e a haere noa i te vahi hoê a himene noa ai « Il me preparera la voie pour accomplir ses lois ». A ani i te mau tamarii ia faaite mai i ta ratou iho mau ha‘uti no te hoê himene (e riro te tahi mau ohipa eita e tano i roto i te pureraa oro‘a).

A hi‘o faahou i te mau himene no te haapuai i te mau parau tumu o te Evanelia

Ia haapii ana‘e outou i te hoê himene, e titauhia ia outou ia na ni‘a iho noa ia mau te reira i te mau tamarii. E titau-atoa-hia ia outou ia hi‘o faahou i te mau himene i roto i te roaraa o te matahiti ia mau noa te reira i roto i te upoo o te mau tamarii. Ia oti te hoê himene i te haapiihia, a hi‘opo‘a e a himene i te reira i roto i te mau rave‘a arearea. A tamau noa i te himene, noa’tu i muri a‘e i te faaiteiteraa i roto i te pureraa oro‘a, ei reira te mau tamarii e haamana‘o noa ai i te reira. A feruri ia papa‘i i te mau himene ta outou e hinaaro ia tamau te mau tamarii no te hi‘ohi‘o faahou ia au i te mau tao‘a rau (ei hi‘oraa, te mau tiare i roto i te faarii, te pape i‘a i roto i te apoo, te huruhuru manu i ni‘a i te hoê moa raoro, te mau raoere i ni‘a i te hoê tumu raau, e aore râ, te mau mafati i tapirihia ati a‘e te piha). A ani i te mau tamarii ia ma‘iti hoê tao‘a i te taime hoê e i muri iho ia himene i te hoê himene. Teie te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i te huru no te hi‘opo‘araa i te mau himene (e roaa te mau tauturu hi‘ohi‘o i ni‘a sharingtime.lds.org):

  • Te orapa himene: a hamani i te hoê orapa ma te papa‘i i te mau ohipa taa ê i ni‘a iho i te pae tata‘itahi. A ani i te hoê tamarii ia taora i te orapa no te faaotiraa e, eaha te ohipa ta ratou e rave a himene ai ratou.

    Hōho’a
    te orapa himene
  • Himene te mau tamahine/Himene te mau Tamaroa : A hamani i te hoê hoho‘a no te hoê tamaiti e hoê hoho‘a no te hoê tamahine, e a tapiri i te reira i ni‘a i te mau raau taa ê te tahi e te tahi. Ia hi‘opo‘a ana‘e outou i te hoê himene, a taui i te mau hoho‘a o te faaite e, o vai te himene. Na te reira e horo‘a noa i te anaanatae i roto i te tamarii.

    Hōho’a
    himene te mau tamahine/himene te mau tamaroa
  • Te mau pepe hurio himene : A hamani i te hoho‘a e a tapu i te hoê o te mau hoho‘a i ni‘a i te api 63 i roto i te buka haapiiraa na te piha haapa‘oraa tamarii, A Hi‘o na i ta outou mau Tamarii rii, na te tamarii tata‘itahi e faanehenehe. A tapiri i te hoho‘a tata‘itahi i ni‘a i te hoê pute parau no te hamani i te mau pepe hurio. A ani i te mau tamarii ia himene e ta ratou pepe hurio

    Hōho’a
    Te mau pepe hurio himene
    Hōho’a
    boy puppet
    Hōho’a
    girl puppet
  • Panie taora : A ani i te hoê o te mau tamarii ia taora i te hoê pute pipi e aore râ, i te api parau omi‘omi‘ohia i roto i te panie. Mai te mea e, ua manuïa oia i te taoraraa matamua, a ani i te mau tamarii ia himene hoê taime i te irava ; mai te mea e, e piti tamataraa i ô ai, a ani ia ratou ia himene e piti taime i te irava, e na reira noa.

    Hōho’a
    te panie taora
Hōho’a
music, As a Child of God

Nene’i