Te mau Arata‘iraa no te Taime Faaanaanataeraa e te Faanahoraa a te Mau Tamarii i te Pureraa Oro‘a

E te mau Peresideniraa e te mau Arata‘i Himene o te Paraimere e,

I teie matahiti e haapii atu outou i te mau tamarii i te faufaa mau o te ma‘itiraa i te maitai. Te haapiiraa ia rave i te mau ma‘itiraa maitai o te hoê ïa tuhaa faufaa mau o te faanahoraa a to tatou Metua i te Ao ra no tatou, e e hopoi mai te reira i te mau haamaitairaa e rave rahi. A titau i te Varua o te Fatu a haapii ai outou na roto i te pure i te mau haapiiraa i tuuhia’tu i roto i teie arata‘iraa. Mai te mea e, e na reira outou, e ite ïa te mau tamarii e, e nehenehe ta ratou e farii i te tauturu no te raveraa i te mau ma‘itiraa na roto i te peeraa i te hi‘oraa o Iesu Mesia, na roto i te oraraa i te mau parau tumu o te evanelia, e na roto i te haapa‘oraa i te mau muhumuhu a te Varua Maitai. Na roto i te ma‘itiraa i te maitai, e tauturu te reira i te mau tamarii ia vai noa i ni‘a i te e‘a e ho‘i faahou atu ai i to tatou Metua i te Ao ra ra.

Te mauruuru nei matou i ta outou taviniraa maitai na roto i to outou hereraa e to outou haapiiraa i te mau tamarii faufaa rahi o ta outou Paraimere. Te pure nei matou no outou e ua ite matou e, e haamaitai mai te Fatu ia outou no ta outou taviniraa i roto i teie piiraa faufaa roa.

Te Peresideniraa Rahi no te Paraimere

Te mau arata‘iraa no te Taime Faaanaanataeraa

Haapiiraa Evanelia

A faaohipa i teie buka iti a faainene ai outou i te haapii i te hoê haapiiraa e 15 minuti i te hepetoma i roto i te taime faaanaanataeraa. E nehenehe ta outou e faaohipa i te tahi atu mau materia a te Ekalesia i roto i ta outou mau haapiiraa i te hepetoma, mai te Friend aore râ te Liahona. E tauturu teie mau arata‘iraa i muri nei ia outou ia faaineine e ia horo‘a i te haapiiraa.

A Here i te Feia ta Outou e Haapii ra. A faaite i to outou here i te mau tamarii na roto i te tamauraa i to ratou mau i‘oa e ia haapa‘o i te mau mea ta ratou e au, ta ratou mau taleni, e to ratou mau hinaaro.

A Haapii i te Haapiiraa Tumu na roto i te Varua. A faaineine ai outou i te mau haapiiraa, a pure ia arata‘ihia outou e a tutava ia haapuai i to outou iteraa papû no ni‘a i te mau parau tumu ta outou e haapii atu. E tauturu te reira ia outou ia haapii na roto i te Varua.

A titau i te Haapii-Tamau-noa-raa Ua faaineinehia teie buka iti no te tauturu ia outou ia ite eiaha noa te mea e haapii atu, e nahea atoa râ ia haapii e ia titau i te haapii tamau-noa-raa. E haapii outou i te haapiiraa tumu ma te maitai, a rave ai outou i teie na mea e toru i muri nei i roto i te mau haapiiraa tata‘itahi:

A faaite i te haapiiraa tumu. A faaite ma te maramarama i te parau tumu ta te mau tamarii e haapii mai. A feruri i te mau rave‘a no te haapii i te reira na roto i te parau e te faahi‘oraa. No te tahi mau hi‘oraa, a hi‘o i te mau haapiiraa o te toru o te hepetoma o te ava‘e me e i te piti o te hepetoma no atete),
Tauturu ia taa maitai. A haapapû e e roaa i te mau tamarii te iteraa hohonu no ni‘a i te haapiiraa tumu na roto i te mau rave‘a rau no te haapiiraa o te faitoito ia ratou ia haapii mai, mai te himeneraa i te mau himene, te ha‘utiraa taata ora, e i te tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a.
Tauturu no te faaohiparaa. A horo‘a i te mau tamarii i te mau rave‘a no te faaohipa i te haapiiraa tumu i roto i to ratou oraraa. A feruri e nahea ratou e nehenehe ai ia faaite i to ratou mau mana‘o aore râ ia faatupu i te hoê fâ e tano i te haapiiraa tumu.

Tei roto i teie buka iti te taato‘araa o te mau haapiiraa no te tahi mau hepetoma i roto i te matahiti. Te vai atoa ra te mau mana‘o, eiaha râ te taato‘araa o te mau haapiiraa, no te tahi atu mau hepetoma. A faananea i taua mau mana‘o ra ma te faaohipa atoa i to outou iho mau mana‘o. E nehenehe e noaa mai te mau mana‘o ia outou na roto i te tai‘oraa i te tahi atu mau haapiiraa i roto i teie buka iti. I te pae o te sabati, a faaohipa i teie taime no te hi‘opo‘a faahou i te mau haapiiraa i ma‘iri. E nehenehe te Varua e arata‘i ia outou a faanaho ai e a faaineine ai outou i te mau haapiiraa.

A rave amui e te arata‘i himene a faaineine ai outou i ta outou mau haapiiraa. E tauturu te himeneraa i te mau himene ei haapapûraa i te mau haapiiraa tumu o ta outou e haapii ra. I te tahi mau taime e nehenehe ta outou e titau i te mau orometua e ta ratou mau piha ia tauturu ia outou i roto i te tahi mau tuhaa o te haapiiraa evanelia.

E titau te tahi o te mau haapiiraa i te mau taata ia haere mai i roto i te Paraimere. E ti‘a ia outou ia farii i te parau faati‘a no ô mai i to outou episekopo aore râ peresideni amaa hou a titau ai i teie mau taata ia haere mai.

I roto i te mau haapiiraa e rave rahi mau rave‘a no te haapiiraa o te tauturu ia outou ia haamaitai a‘e â i to outou aravihi no te haapii. Te vai atoa ra te mau hoho‘a i roto i te mau haapiiraa o te tauturu ia outou ia ite i te huru o te haapiiraa. Noa’tu e mea faufaa te faananearaa i te mau aravihi no te haapii, na te faaineineraa ia outou iho i te pae varua e te iteraa papû e titau i te Varua no te haapapû i teie mau haapiiraa tumu i roto i te aau o te mau tamarii.

Te taime Himeneraa

E ti‘a i te pehe i roto i te Paraimere ia faatupu i te hoê huru tura, ia haapii i te evanelia, e ia tauturu i te mau tamarii ia ite i te faaururaa o te Varua maitai e i te oaoa e noaa mai na roto i te himeneraa. E faataahia e 20 minuti o te taime faaanaanataeraa no te himene e no te haapii i te himene. E haapapû te reira e e nava‘i to outou taime no te haapii i te himene apî e no te tauturu i te mau tamarii ia oaoa i te himeneraa.

Te vai ra i roto i teie buka te hoê himene apî o te ti‘a i te mau tamarii ia haapii i teie matahiti (a hi‘o i te api 28). Te vai atoa ra te hoê tuhaa « Nahea ia faaohipa i te Pehe i roto i te Paraimere » (a hi‘o i te mau api 26 27) e te tahi atu â mau mana‘o no te haapiiraa i te mau himene i te mau tamarii (a hi‘o i te mau api 9,17).

Te mau Arata‘iraa no te Faaiteiteraa a te mau Tamarii i te Pureraa Oro‘a

I raro a‘e i te faatereraa a te episekopo e aore râ, a te peresideni amaa, e horo‘ahia te faaiteiteraa a te mau tamarii i te pureraa oro‘a i roto i na ava‘e hopea e toru o te matahiti. A farerei i te omuaraa o te matahiti i te tauturu o te episekoporaa aore râ o te peresideniraa amaa o te haapa‘o i te Paraimere no te aparau no ni‘a i te faanahonahoraa matamua. A titau ia noaa mai te parau faati‘a no ô mai ia’na ra ia oti ana‘e te mau faanahonahoraa.

A faaineine i te tamarii ia faaite ratou i te faanahoraa o tei niuhia i ni‘a i te mau tumu parau o te taime faanaanataeraa i te mau ava‘e atoa. I roto i te roaraa o te matahiti, a papa‘i i te mau nota no ni‘a i te mau a‘oraa a te mau tamarii e no ni‘a i te mau mea ta ratou i ite, o te nehenehe e faaohipa i roto i te faanahoraa. A faanaho ai outou i te mau mea ta te mau tamarii e faaite o ta ratou i haapii mai no ni‘a i te tumu parau no teie matahiti, a feruri i te mau rave‘a e nehenehe ai ratou e tauturu i te amuiraa ia faatumu i ni‘a i te haapiiraa tumu o te evanelia ta ratou e haapii ra. E nehenehe i te hoê melo no te episekoporaa ia opani i te pureraa na roto i te tahi mau mana‘o poto.

A faaineine ai outou i te faanahoraa, a haamana‘o i te mau arata‘iraa i muri nei:

Eiaha te mau haapiipiiraa ia haapau faufaa ore noa i te taime o te mau tamarii i ta ratou mau piha haapiiraa e i te mau utuafare.
Eita e ti‘a ia faaohipahia te mau hoho‘a, te mau ahu taa ê, e te faanahoraa no te ve‘a i roto i te pureraa oro‘a.

Te mau Rave‘a i Faaohipahia i roto i Teie Buka Iti

E faaohipahia teie haapotoraa parau i roto i te buka iti:

CPEChants pour les enfants

HAPTHaapiiraa, Aita e Piiraa Teitei a‘e

E rave rahi mau haapiiraa te vai ra i roto te mau mana‘o no te faaohiparaa i te mau hoho‘a. E itehia te mau hoho‘a i roto i te Buka Hoho‘a o te Evanelia, te Gospel Art Picture Kit, te pute hoho‘a o te buka haapiiraa na te Paraimere, e te Mau Ve‘a a te Ekalesia e i ni‘a i te Itenati images.lds.org.