Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Fepuare : Ia Ma‘iti ana‘e Tatou i te Maitai, E Haamaitaihia Tatou


Fepuare

Ia Ma‘iti ana‘e Tatou i te Maitai, E Haamaitaihia Tatou

« Ia haapa‘o outou i ta’na ra mau faaue, e haamaitai, e e haamanuïa hoi oia ia outou » (Mosia 2:22).

A himene: « Ma‘iti i te Maitai »

(Te Mau Himene, no.144)

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ônei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : Ua haamaitaihia o Noa no to’na ma‘itiraa i te maitai.

A faaite i te haapiiraa tumu (hautiraa) : A papa‘i hoho‘a i te hoê pahi i ni‘a i te tapura ereere. A faaineine e rave rahi hoho‘a animala apitipiti te faito. A horo‘a hoê hoho‘a i te tamarii tata‘itahi. A ani i te mau tamarii ia ti‘a i ni‘a e ia faaoto i te ta‘i a te animala o ta ratou hoho‘a, e ia faaroo te tahi atu mau tamarii o te faaoto atoa ra i taua ta‘i ra. Ia imi te mau tamarii i te tahi e te tahi ia tuati ta ratou hoho‘a, e ia ti‘a amui mai ratou e tae roa ua apitipitihia te mau animala. A ani i te mau tamarii ia haere apipiti mai e ia tuu i ta raua animala i ni‘a i te hoho‘a o te pahi. A ani i te mau tamarii, « o vai te peropheta ta te Fatu i ani ia haaputuputu i te animala i roto i te pahi ? » A haapapû e, e mea papû e, e ere i te ohipa ohie i te haaputuputuraa e rave rahi animala i roto i te pahi, tera râ, ua ma‘iti o Noa e haapa‘o i te faaueraa a te Fatu.

Hōho’a
ark

Tauturu ia taa maitai (tai‘oraa i te papa‘iraa mo‘a) : A faaite i te mau tamarii i te hoê hoho‘a o Noa te haapii ra, e a tai‘o Mose 8:20. A ani i te mau tamarii no te aha ratou i mana‘o ai e aita te taata i faaroo ia Noa. A vahi i te tapura ereere na ropu, e a papa‘i i teie mau uiraa i muri nei i te hoê pae, e te mau faahororaa o te papa‘iraa mo‘a i te tahi pae ma te ano‘i haere noa : Eaha ta te Fatu e rave no te haamou i te feia ino ? (Genese 6:17). Eaha Ta’na i parau ia Noa ia rave no te faaora i to’na utuafare ? (Genese 6:18). Eaha ta Noa i rave no te ma‘iti i te maitai ? (Genese 7:5). A ani i te mau tamarii ia tai‘o i te mau papa‘iraa mo‘a e a imi tei hea te pahonoraa i te uiraa tata‘itahi. A faaite i te mau tamarii i te hoê hoho‘a no Noa te hamani ra i te pahi. A faataa e, i te tahi taime e ere i te mea ohie ia ma‘iti i te maitai. A ani e, « e mea nahea to Noa haamaitai-raa-hia no to’na ma‘itiraa i te maitai ? » A faaitoito i te mau tamarii ia faaite nahea ratou i te haamaitaihia mai te mea e, e ma‘iti ratou i te maitai.

Hepetoma 2 : Ua haamaitaihia te mau pĭpĭ na roto i te ma‘itiraa i te maitai.

Tauturu ia taa maitai (tai‘oraa i te mau papa‘iraa moa, faaûraa, e te faaohiparaa i te pepe hurio) : A tai‘o e te mau tamarii i te mau aamu i muri nei no ni‘a i te huru to te mau pĭpĭ a Iesu ma‘itiraa i te maitai : Luka 10:38–42 (Maria) ; Mataio 4:18–20 (Petero e o Anederea) : Te Ohipa 9:1–9, 17–20 (Paulo). A aparau i te tahi o te mau haamaitairaa i fariihia e teie mau taata no to ratou ma‘itiraa i te maitai. A papa‘i hoho‘a i te mau hoho‘a ohie na te tamarii tata‘itahi (e aore râ, a faaohipa i te mau hoho‘a no te papa‘iraa mo‘a i roto i te « Funstuf », Friend, Tenuare 2006, 35 ; e « Funstuf », Friend, Fepuare 2006, 31). A ani i te mau tamarii ia faaû i te mau hoho‘a, a tapupu, e a hamani i te reira ei mau pepe hurio i ni‘a i te raau e aore râ, e mau pepe hurio pute parau. A ani i te mau tamarii ia faaohipa i ta ratou mau pepe hurio no te faati‘a i te hoê o te mau aamu. Ei hi‘oraa : « O Paulo to’u i‘oa. Ua hamani ino vau i te mau taata o tei pee ia Iesu. Ua ite au i te hoê orama no Iesu. Ua ani mai Iesu ia’u ia faaea i te hamani ino Ia’na. Ua faaoti au ia pee ia Iesu e ua riro ei misionare no te toe‘a o to’u oraraa ».

Hōho’a
children with puppets

E nehenehe e faaohipa i te mau pepe hurio ohie no te faaha‘uti i te tahi mau tuhaa o te hoê haapiiraa. E mau mauhaa maitai roa te reira no te haapapûraa i te mana‘o tumu e no te apo mai i te ara maitai o te tamarii (a hi‘o HAPT, 176–77).

Tauturu no te faaohiparaa (hi‘o-faahou-raa i te mau aamu no te papa‘iraa mo‘a) : A ani i te mau tamarii ia faaohipa i ta ratou pepe hurio no te faati‘a i te mau aamu no te papa‘iraa mo‘a i roto i to ratou mau utuafare i te fare. A faaitoito ia ratou ia faaite i te mau melo o te utuafare e mea nahea to te mau taata i roto i te aamu ma‘itiraa i te maitai e e mea nahea ratou i te haamaitai-raa-hia. A ani i te mau tamarii e nahea e ti‘a ai ia ratou ia ma‘iti i te maitai i roto i te hepetoma i muri nei.

Hōho’a
puppet template

E roaa te mau pepe hurio raau i ni‘a sharingtime.lds.org

Hepetoma 3 : Ua haamaitaihia o Nephi no to’na ma‘itiraa i te maitai.

Tauturu ia taa maitai (ha‘utiraa i te teata taata ora) : A ani i te tamarii ia ha‘uti i te mau taime a haapa‘o ai o Nephi i te parau a to’na metua tane e a te Fatu (ei hi‘oraa, a hi‘o 1 Nephi 16:18–24, 30–32 ; 1 Nephi 17:8, 17–18, 48–53 ; 1 Nephi 18:9–21). A ani ia ratou ia faaohipa i te mau ahu e te mau tauhaa ohie (no te haamaramaramaraa no ni‘a i te ha‘utiraa teata taata ora, a hi‘o HAPT, 165–66). A tai‘o amui i te parau ta Nephi i parau i roto i te 1 Nephi 17:3.

Hōho’a
children role playing

E nehenehe te mau tauturu hi‘o e haamaitai i te haapiiraa. A tape‘a noa i te mau tauturu hi‘o. Na te reira e tauturu i te mau tamarii ia faatumu i ni‘a i te parau poro‘i o te haapiiraa eiaha râ i ni‘a i te tauturu hi‘o.

Tauturu no te faaohiparaa (himeneraa) : A faaite i te raau « ma‘itiraa e hopearaa » mai te ava‘e no tenuare mai, e a ani i te mau tamarii ia faaite mai eaha te mau mea ta ratou e haamana‘o nei no ni‘a i te mau ma‘itiraa e te mau hopearaa. A parau ia ratou e, e rave rahi mau haamaitairaa ta tatou e farii nei e mau hopearaa ïa no te mau ma‘itiraa maitai ta tatou e rave nei. A ani i te mau tamarii ia feruri eaha te mau rave‘a e ti‘a ai ia ratou ia riro mai ia Nephi te huru e ia rave i te mau ma‘itiraa maitai. A ani i te mau tamarii ia himene « Le courage de Nephi » (CPE, 64–65) e a faatere i te raau « ma‘itiraa e hopearaa » a himene noa ai ratou. A tape‘a i te himene i te taime e hinaarohia. Ia mau ana‘e te himene, a ani i te tamarii e tape‘a ra i te raau ia faaite mai i te hoê ma‘itiraa maitai ta’na e nehenehe e rave. A ani i te tamarii ia faatere i te raau i te tahi atu tamarii ra, e a ani ia’na ia faaite mai i te hoê haamaitairaa e roaa mai na roto i taua ma‘itiraa maitai ra. A tapiti faahou mai te mea e taime.

Hepetoma 4 : Ua haamaitaihia te mau melo o te Ekalesia i teie mahana no to ratou ma‘itiraa i te maitai.

Tauturu ia taa maitai (faati‘araa i te mau aamu) : A ani e rave rahi mau metua e aore râ, te mau metua paari o te mau tamarii i roto i ta outou Paraimere no te faati‘a mai i te mau aamu no ni‘a i te huru o to ratou e aore râ, o to ratou mau tupuna ma‘itiraa i te maitai. E nehenehe atoa ratou ia faati‘a mai i te mau aamu no to ratou ma‘itiraa ia tomo mai i roto i te Ekalesia. Hou te aamu tata‘itahi, a ani i te mau tamarii ia faaroo i te mau rave‘a a ma‘iti ai teie mau melo o te Ekalesia i te maitai, e e mea nahea ratou i te haamaitai-raa-hia a na reira ai ratou. I muri a‘e i te aamu tata‘itahi, a ani i te mau tamarii ia faaite mai e mea nehea te mau melo i te haamaitai-raa-hia no to ratou ma‘itiraa i te maitai. A ani i te mau tamarii ia papa‘i hoho‘a i te mau aamu a ratou faaroo ai ratou, e i muri iho ia faaite mai i ta ratou hoho‘a ia vetahi ê i roto i te Paraimere e i roto i te utuafare.

Nene’i