Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Titema : E tamaiti o Iesu Mesia na te Atua.


Titema

E tamaiti o Iesu Mesia na te Atua.

« Inaha, o vau o Iesu Mesia, te Tamaiti a te Atua. O vau te ora e te maramarama o te ao nei » (PH&PF 11:28).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ônei ma te horo‘a’tu i to outou iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia outou iho, « eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1 : Ua tono mai te Metua i te Ao ra i Ta’na Tamaiti i te fenua nei.

A faaite i te haapiiraa tumu (rave-faahou-raa i te ohiparaa irava) : A rave faahou i te ohiparaa irava i muri nei e rave rahi taime i piha‘iho i te mau tamarii:

Ua tono mai te Metua i te Ao ra i Ta’na Tamaiti i te fenua nei.

Ua haere mai oia mai te hoê aiû. (a tura‘ira‘i i te rima)

Ua paari mai Oia mai ia outou e mai ia’u nei. (a tipapa i mua e a ti‘a marû noa i ni‘a)

No To’na here ia tatou, (na rima i ni‘a i te mafatu) ua pohe Oia no tatou. (a parahi)

No te mea ua ti‘afaahou Oia, e ora faahou ïa tatou ! (a ti‘a faahou)

A faataa e i roto i te papa‘iraa mo‘a, te parau mai nei Iesu ia tatou e, e Tamaiti Oia na te Atua. A tai‘o amui Te Parau Haapiiraa e te Mau Parau Fafau 11:28 ma te puai. (E nehenehe ta outou e ani i te mau tamarii apî a‘e ia parau noa e, « te Tamaiti a te Atua » a tai‘o ai outou i taua tuhaa ra o te irava),

Hōho’a
children participating

Mai te mea e, e vaiihohia te mau tamarii ia faati‘a i te aamu, na te reira e faatupu i te anaanatae e te hinaaro i roto ia ratou.

Tauturu ia taa maitai (papa‘i-hoho‘a-raa e te faarooraa i te hoê aamu) : A ani i te hoê tamarii ia papa‘i hoho‘a i te hoê tuhaa e aore râ, i te hoê taata i roto i te aamu o te fanauraa o Iesu Mesia (ei hi‘oraa, Maria, Iosepha, e aore râ, te mau tia‘i mamoe). A faati‘a faahou i te aamu i roto i te Luka 2:4–17 e Mataio 2:1–12. A ani i te mau tamarii ia faaite mai i ta ratou mau hoho‘a i te taime tano a faati‘ahia ai te aamu. E hinaaro paha outou e himene i te mau himene noela i roto i te Chants pour les enfants i roto i teie ohiparaa (a hi‘o api 34–54). No te tahi mau mana‘o tauturu no ni‘a i te faaohiparaa i te himene i roto i te haapiiraa, a hi‘o HAPT, 172–75.

Hōho’a
drawing of stable
Hōho’a
drawing of stars
Hōho’a
drawing of family in stable

Hepetoma 2 : Ua tupu o Iesu i te paari e i te rahi e te herehia e te Atua e te taata.

A faaite i te haapiiraa tumu (himeneraa e te tamau-aau-raa i te irava) : A faaite i te mau hoho‘a e faaite ra i te tupuraa o te Mesia mai te aiûraa e tae atu i te tamariiraa e tae atu i te paariraa. A himene amui « Jesus enfant » (CPE, 34), e a ani i te mau tamarii ia faaite mai e, eaha ta teie himene e haapii mai nei no ni‘a ia Iesu. A tauturu i te mau tamarii ia tamau aau Luka 2:52 na roto i te faaohiparaa i te mau ohipa ohie roa no te faahoho‘a i te mau huru o te tupuraa o Iesu : i te paari (a faatoro i ni‘a i te upoo), i te rahi (a ofati i te uaua), e te herehia e te Atua (tufetu i na rima) e te taata (a na’na i te hoê hoa).

Tauturu no te faaohiparaa ( tai‘oraa i te mau papa‘iraa mo‘a e te faaôraa i roto i te mau ohiparaa) : A vahi i te piha i roto e maha tuhaa, e a tuu i te hoê o teie mau tapa‘o i muri nei i roto i te tuhaa tata‘itahi : Ua tupu Iesu i te paari—PH&PF 88:118 ; ua tupu Iesu i te rahi—PH&PF 89:20 ; ua herehia Iesu e te Atua —PH&PF 88:63 ; ua herehia Iesu e te taata—Maseli 18:24. A faaineine i te hoê ohiparaa ohie na te tuhaa tata‘itahi, mai te mau uiraa e tano i te matahiti, no ni‘a i te Metua i te Ao ra e Ta’na mau faaueraa (« paari »), te hoê metera no te faito i te roa o te tamarii tata‘itahi e hoê api parau no te papa‘i i te mau hoho‘a o te maa maitai (« rahi »), e te mau aamu no roto mai i te Friend e aore râ, Liahona no ni‘a i te iteraa papû e te faahoaraa (« herehia e te Atua » « herehia e te taata »). A faataa e te tupu nei tatou paatoa mai ia Iesu i tupu ra —« i te paari e i te rahi, e i te herehia e te Atua e te taata » (Luka 2:52). A vahi i te mau tamarii i roto e maha pŭpŭ, e a ani i te hoê taata paari ia arata‘i i te pŭpŭ tata‘itahi e tae atu i te hoê o te mau tapa‘o, i reira ratou e tai‘o amui ai i te irava e a rave ai i te ohipa. A faata‘i i te hoê pehe marû i te taime a haere ai te mau tamarii i tera tapa‘o e tera tapa‘o.

Hōho’a
measuring activity

Ua tupu Iesu i te rahi

Ua tupu Iesu i roto i te here e te Atua

I roto i teie ohiparaa, e nehenehe ta te mau tamarii ia faaau ia ratou ia Iesu Mesia na roto i te iteraa e, ua tupu atoa oia i te rahi mai ia ratou te huru.

Hepetoma 3 : O Iesu Mesia te maramarama e te ora o te ao nei.

A faaite i te haapiiraa tumu (raveraa i te hoê ohipaaraa o te papa‘iraa mo‘a) : A tuu i te mau hoho‘a o te fanauraa e te poheraa o te Mesia i te tahi pae e i te tahi pae o te piha. A parau i te mau tamarii e, e tai‘o outou i te tahi mau irava no ni‘a i te mau tapa‘o no te fanauraa o te Mesia e aore râ, no ni‘a i To’na poheraa. A ani i te mau tamarii ia huri e ia hi‘o i te hoho‘a e tano i ni‘a i te mau irava ta outou e tai‘o. (Mai te mea e, e mea na‘ina‘i ta outou Paraimere, e nehenehe ta outou e ani i te mau tamarii ia haere i piha‘iho i te hoho‘a), A tai‘o 3 Nephi 1:15, 19, 21 ; 8:20, 22–23. A aparau e mea nahea Iesu Mesia i te hopoiraa mai i te maramarama i te fenua nei. A ani i te mau tamarii ia tapiri i to ratou mata e ia feruri i te tahi mau titauraa ta ratou e farerei mai te mea e, e ora ratou ma te maramarama ore. A faaau i te reira mau titauraa i te mau titauraa ta tatou e farerei atu mai te mea aita i roaa ia tatou te evanelia a Iesu Mesia. A tai‘o Ioane 8:12, e a ani i te mau tamarii ia faaroo i te mea e titauhia ia tatou ia rave ia ore tatou ia haere na roto i te pouri.

Tauturu ia taa maitai (tuuraa piri) : A faataa e rave rahi tapa‘o o te tauturu nei ia tatou ia haamana‘o e, o Iesu te maramarama o te ao nei ; te faaohipahia nei te tahi mau tapa‘o i te anotau no noela. A tuu i te tahi o te reira mau tapa‘o (mai te mori hinu, te hoê fetia papie, e aore râ, te mau mori) i roto i te hoê pute. A ani i te hoê tamarii ia patia i te rima i roto i te pute, ia tape‘a i te hoê tao‘a ma te hi‘o ore, a imi e, eaha râ te reira, e i muri iho a faaite i te tahi atu mau tamarii. A ani i te hoê tamarii ia faaite mai i te hoê mea ta Iesu Mesia i rave no te hopoi mai i te maramarama i roto i to tatou oraraa. A na reira faahou no te tahi atu mau tao‘a.

Tauturu no te faaohiparaa ( papa‘iraa i te hoê hoho‘a) : A horo‘a i te tamarii tata‘itahi te hoê hoho‘a mahana api parau. A ani ia ratou ia papa‘i e aore râ, ia papa‘i i te hoê hoho‘a no te hoê rave‘a e pee ai ratou i te maramarama o Iesu Mesia. A faaitoito ia ratou ia faaite i ta ratou mau api parau i to ratou utuafare.

Hōho’a
sunshine

E roaa te hoho‘a mahana i ni‘a sharingtime.lds.org

Hepetoma : Ua ite e ua faaite papû o Iosepha Semita ia Iesu Mesia.

Tauturu ia taa maitai (tatararaa i te mau tao‘a horo‘a) : A puohu i te hoê hoho‘a o te Orama Matamua mai te hoê tao‘a horo‘a. A parau e, e rave rahi taata e horo‘a nei i te tao‘a aroha no te faahanahana i te mahana fanauraa. A ui e, no vai te mahana fanauraa ta tatou e faahanahana nei i te noela. A faataa e te vai ra te tahi atu taata faufaa roa e mahana fanauraa no’na te ava‘e titema. A ani i te hoê tamarii ia iriti i te tao‘a horo‘a no te ite e, o vai taua taata ra. A parau i te mau tamarii e mahana fanauraa no Iosepha Semita, i te 23 no titema. A aparau no ni‘a i te Orama Matamua, e a faataa e ua horo‘ahia mai ia tatou nei te mau tao‘a faufaa roa no te mea e, ua ite e ua faaite o Iosepha Semita no Iesu Mesia. A papa‘i i ni‘a i te tapura ereere, « Te mau tao‘a tei horo‘ahia mai ia tatou nei no to Iosepha Semita iteraa e te faaiteraa ia Iesu Mesia » A faaineine e maha api parau rarahi, ma te papa‘i i ni‘a iho i te hoê o teie mau tao‘a horo‘a i muri nei : « Tei ia tatou nei te Buka a Moromona ». « Te vai nei te Ekalesia mau i ni‘a i te fenua nei i teie mahana ». « Tei ia tatou nei te autahu‘araa ». « Ua ite tatou e, te faaroo nei e te pahono nei te Metua i te Ao ra i ta tatou mau pure ».

Hōho’a
gifts we have been given chalkboard
Hōho’a
gifts we have been given

E roaa te mau api parau i ni‘a sharingtime.lds.org

A vahi i te mau tamarii i roto e maha pŭpŭ. A horo‘a i te pŭpŭ tata‘itahi i te hoê o te reira mau api parau, e a ani ia ratou ia papa‘i i te hoê hoho‘a no taua tao‘a horo‘a ra. A ani ia ratou ia horo‘a i ta ratou hoho‘a i te tahi atu pŭpŭ ei tao‘a horo‘a. A ani te pŭpŭ tata‘itahi ia faaite e ia faataa mai i ta ratou tao‘a horo‘a i te tahi atu mau tamarii e ia tuu i te hoho‘a i ni‘a i te tapura ereeere.

Tauturu no te faaohiparaa (faaite-papû-raa ia Iesu Mesia) : A ani i te mau tamarii ia tapiri i to ratou mata e ia feruri i te hoê taata o ta ratou e nehenehe e faaite atu i te horo‘a o te evanelia. A parau ia ratou e, e nehenehe ratou ia riro atoa mai ia Iosepha Semita e ia faaite papû no Iesu Mesia.

Nene’i