Hia’ai fa’atītī
Taahiraa 3: Ti‘aturi i te Atua


“Taahiraa 3: Ti‘aturi i te Atua,” Faanahoraa no te Faaoraraa i Te Feia tei Roohia i te Faatîtîraa: Hoê Arata‘i no te Faaoraraa i Te Feia Tei Roohia i Te Faatîtîraa (2005), 13–20

“Taahiraa 3,” Faanahoraa no te Faaoraraa i Te Feia tei Roohia i te Faatîtîraa, 13–20

Taahiraa 3

Ti‘aturi i te Atua

Parau Tumu Faufaa : A faaoti ia tuu i to outou hinaaro e to outou oraraa i roto i te poihereraa a te Atua te Metua Mure Ore e a Ta’na Tamaiti, o Iesu Mesia.

Etaahiraa faaotiraa te taahiraa 3. I roto i na taahiraa matamua e piti, ua ite tatou i te mea e ore e ti‘a ia tatou ia rave no tatou iho, e eaha ta tatou e hinaaro i te Atua ia rave no tatou. I muri iho i roto i te taahiraa 3, ua faaitehia ia tatou i te mea hoê roa te ti‘a ia tatou ia rave no te Atua. E nehenehe ta tatou e rave i te hoê faaotiraa ia vai matara noa tatou iho i mua Ia’na e ia tuu i mua Ia’na i te taatoaraa o to tatou oraraa—tei ma‘iri, i teie nei e i mua nei—e to tatou hinaaro no ni‘a i to tatou oraraa i mua Ia’na. E ohipa ti‘amâ te taahiraa 3. O te ma‘itiraa faufaa roa a‘e ïa aita i rave-a‘e-nei-hia e tatou.

Teie ta Elder Neal A. Maxwell no te Pŭpŭ Tino Ahuru Ma Piti Aposetolo, i parau no ni‘a i teie faaotiraa faufaa roa a‘e : Te faahaehaaraa i te hinaaro, o te ohipa hoê roa ïa o ta tatou e tuu atu i ni‘a i te fata a te Atua. E haapiiraa tumu teimaha teie, e parau mau ra. Te tahi atu mau mea e rave rahi ta tatou e horo‘a na te Atua, noa’tu te rahi o to tatou maitai, taua mau mea ra, ua horo‘a a‘e na mai Oia, e ua horo‘a tarahu noa mai Oia ia tatou nei. Ia haamata râ tatou i te faahaehaa ia tatou iho na roto i te vaiihoraa i to tatou hinaaro ia horomiihia i roto i te hinaaro o te Atua, te horo‘a mau ra ïa tatou i te hoê mea Na’na. (« Insights from My Life ». Ensign, Atete 2000, 9).

Ua faaite mai te peresideni Boyd K. Packer no te Pŭpŭ Tino Ahuru Ma Piti i ta’na faaotiraa ia pûpû i to’na hinaaro i mua i te Atua e te ti‘amâraa ta taua faaotiraa ra i horo‘a mai : « Ia‘u i mana‘o te faaotiraa rahi a‘e o to‘u nei oraraa, te fafauraa rahi roa a‘e, o te taime ïa a ti‘aturi ai au i te Atua e, e horo‘a vau e aore râ e pûpû vau i to‘u ti‘amâraa i roto ia’na—ma te faahepo-ore-hia, ma te haavî-ore-hia, ei hoê taata otahi, na roto ia‘u iho, ma te taviri ore, ma te tia‘i ore i te tahi atu mea maori râ te haamaitairaa. Ei auraa parau, te raveraa te hoê taata i to’na ti‘amâraa, taua horo‘a ra ta te mau papa‘iraa i haapapû mai e, e mea faufaa no te oraraa, e ia parau e, ‘E rave au mai ta oe e parau mai’, o te iteraa ïa e, ia na reira outou, ua rahi atu ïa to outou ti‘amâraa » (Obedience, Brigham Young University Speeches of the Year [7 no titema, 1971], 4).

I to tatou raveraa i te taahiraa 3, ua faaruru tatou i te parau mau e te faaoraraa no roto mai ïa i ta te Fatu raveraa hau atu i ta tatou iho. Ua faatupu Oia i te semeio i te taime ua titau tatou Ia’na i roto i to tatou oraraa. Te taahiraa 3 o te faaotiraa ïa ia vaiiho i te Atua ia faaora ia tatou. E faaotiraa ïa no te vaiiho Ia’na ia arata‘i i to tatou oraraa, ma te haamana‘o e, e faatura noa Oia i to tatou ti‘amâraa. No reira, ua faaoti tatou ia tuu i to tatou oraraa i roto i To’na rima na roto i te tamauraa i te pee i teie faanahoraa faaoraraa i te pae varua.

I to tatou haereraa no te taime matamua i roto i te mau rururaa faaoraraa, ua mana‘o paha tatou e, ua faahepohia tatou ia haere i reira, tera râ, no te rave i te taahiraa 3 ua titauhia ia tatou ia faaoti no tatou iho. Ua ite tatou e, no te taui i to tatou oraraa mai tei hinaarohia, tei ia tatou iho ïa te faaotiraa. E ere no te ohipa i ravehia e to tatou mau metua, e ere no te ohipa ta ratou e rave nei, e aore râ no te mea ta ratou i hinaaro. E ere atoa no te feruriraa, te mana‘o, te ohipa i ravehia e aore râ i ore i ravehia e to tatou hoa faaipoipo, to tatou utuafare e aore râ to tatou mau hoa.Ua ite tatou e, e mea ti‘a ia tatou ia hinaaro ia vai mâ e te taero ore noa’tu te mau huru o te mana‘o e aore râ te mau ma‘itiraa a te tahi atu taata. To matou hinaaro o te niu paari ïa i ni‘a i te reira e vai ai te toe‘a o te faaoraraa. Ia tai‘o ana‘e tatou i te Buka a Moromona, e ite tatou i te haapapûraa puai o te taahiraa 3 i roto i te Alama 5:13 : « Ua faahaehaa ratou ia ratou iho, ti‘aturi ihora ratou i te Atua mau ora ra ».

I te taime a rave ai tatou i teie taahiraa, ua tupu te mata‘u rahi i roto ia tatou no te mau mea ite-ore-hia. Eaha ïa te mea e tupu mai, mai te mea e, e faahaehaa tatou ia tatou e ia pûpû tatou i to tatou oraraa e to tatou mau hinaaro e hope roa na te Atua e haapa‘o ? No tatou e rave rahi, ua riro to tatou tamariiraa ei taime fifi roa, e ua mata‘u roa tatou ia haape‘ape‘a-faahou-hia tatou mai te mau tamarii ra. Ua ite tatou na roto i te mau mea tahito ra e, eita roa’tu e ti‘a ia tatou ia fafau hope roa, no te mea, ua haatihia tatou i te mau ino o te ao nei. Ua ite tatou e rave rahi fafauraa tei ofatihia. Ua ofati atoa tatou iho e rave rahi mau fafauraa. Te maitai roa ta te tahi pae o tatou i rave o te tamataraa ïa i te mea ta to tatou mau hoa tei faaorahia i parau mai : « Eiaha e faaohipa i te mea e faatîtî ra ia outou. A haere i te putuputuraa. A ani i te tauturu ». O ratou tei rave i te mau taahiraa o te faaoraraa na mua’tu ia tatou, o ratou teie e titau mai nei ia tatou ia faaohipa i teie huru oraraa apî. Ua tia‘i ratou ia tatou ma te faaoroma‘i ia tupu to tatou hinaaro ia iriti maa vahi iti o to tatou oraraa i te Atua.

Te faatae atoa mai nei te Fatu i te reira aniraa manihini : « Inaha, te ti‘a noa nei au i te uputa, te patoto atu nei ; ia faaroo mai te hoê taata i ta‘u reo, e ua iriti i te opani ra, e haere atu vau i roto ia’na ra, amu atu ai i te maa i ô na ra, e e amu atoa oia i ô nei i o‘u nei » (Apokalupo 3:20).

I te haamataraa e mea huru taiâ rii e te taupŭpŭ ta tatou tautooraa. Ua tamau noa tatou i te tuu i to tatou ti‘aturiraa i te Fatu e i muri iho, ua faaea tatou. Ua haape‘ape‘a tatou o te riri Oia i to tatou huru tauiui noa e o te iriti i Ta’na patururaa e To’na here ia tatou. Aita râ Oia i na reira.

Ua farii marû noa tatou ia faaite mai te Fatu i To’na mana faaora e te maitai ia pee i To’na haere‘a. I te pae hopea ua ite a‘e ra tatou tata‘itahi e, aita tatou i faaru‘e noa i to tatou faatîtîraa, ua faafariu atoa râ tatou i to tatou hinaaro e to tatou oraraa taatoa i te Atua ra. A na reira ai tatou, ua ite a‘e ra tatou i To’na faaoroma‘i e te farii i ta tatou mau tautooraa paruparu no te auraro Ia’na i roto i te mau mea atoa.

I teie nei ua niuhia to tatou aravihi i te pato‘i i te faahemaraa i ni‘a i ta tatou auraro-tamau-raa i te hinaaro o te Fatu. Ua faaite tatou i to tatou hinaaro i te puai e vai ra na roto i te Taraehara o te Faaora, e ua haamata tatou i te ite i te reira puai i roto ia tatou, ma te haapuai ia tatou i mua i te faahemaraa i muri iho. Ua haapii tatou i te farii i te oraraa ia au i ta te Fatu faanahoraa.

Mai ta Elder Maxwell i parau ra, teie auraroraa i te Fatu, e haapiiraa paari ïa. Ua titauhia ia tatou ia horo‘a faahou ia tatou iho ia au i To’na hinaaro i te omuaraa o te mahana tata‘itahi, e i te tahi taime, i te mau hora atoa e aore râ i tera taime e tera taime. Ia ineine ana‘e tatou ia na reira e iteahia ia tatou te aroha, e aore râ te mana no te rave i te mea o te ore e maraa ia tatou ia rave no tatou iho.

E faaiti mai te auraro-tamau-raa i te hinaaro o te Atua i te tama‘i e e horo‘a mai ho‘i i te oraraa maitai atu. Aita ïa tatou e riri faahou i mua i te mau mea rii na‘ina‘i mai te rahiraa pereoo i ni‘a i te purumu. Aita ïa tatou e mata‘u faahou i te taata ta tatou i aitarahu. E farii tatou i te hopoi‘a no te mau ohipa ta tatou i rave. E farii tatou ia vetahi ê e ia na reira i ni‘a ia ratou mai ta tatou e hinaaro ia na-reira-hia tatou, oia ho‘i, mai ta te Faaora e na reira ia tatou paatoa. E araara to tatou mata, to tatou feruriraa e to tatou aau i te parau ti‘a e, e mea fifi mau te tahuti nei, e e vai noa te ti‘araa no te faatupu i roto ia tatou i te oto e te pe‘ape‘a e tae noa’tu i te oaoa.

I te mau mahana tata‘itahi e faaapî tatou i to tatou auraroraa i te Fatu e i To’na hinaaro. Tera ïa te auraa ia parau ana‘e te rahiraa o tatou e, « hoê mahana i te taime hoê ». Ua faaoti tatou ia faaru‘e i te hinaaro tuutuu ore e te pipiri tei riro ei niu no to tatou mau faatîtîraa, e ia oaoa i te tahi atu na 24 hora o te hau e te puai o te roaa mai na roto i te ti‘aturiraa i te Atua e i To’na maitai, To’na mana e To’na here.

Te mau Taahiraa Ohipa

A haere i te pureraa oro‘a ; a hi‘opo‘a e a faaapî i te mau fafauraa o te bapetizoraa

Te raveraa i te taahiraa 3 e te ti‘aturiraa i te Atua i roto i te mau mea atoa, e au ïa mai te oomoraa i te titi‘a mata apî e te hi‘oraa i te mau mea atoa ma te mata apî. Na roto i te raveraa i te faaotiraa ia fariu i to outou hinaaro i te Atua ra, e haamata ïa outou i te ite i te au maite e te oaoa o te tupu mai na roto i te imiraa e te haapa‘oraa i te hinaaro o te Metua i te Ao ra.

Ua riro te bapetizoraa e te oro‘a mo‘a ei tapa‘o no to outou here e to outou auraroraa ia Iesu Mesia. Ua fafau outou ia rave i To’na i‘oa i ni‘a iho ia outou, ia haamana‘o noa Ia’na, ia pee Ia’na e ia haapa‘o i Ta’na mau faaueraa « ia vai noa to’na Varua i roto ia (outou) » (Moroni 4:3 ; a hi‘o atoa Moroni 5:2 ; PH&PF 20:77,79).

A paraparau i to outou episekopo e aore râ te peresideni amaa no ni‘a i to outou faatîtîraa e ta outou faaotiraa ia pee i te hinaaro o te Atua. A faaitoito maitai i te haere i te pureraa oro‘a i te hepetoma tata‘itahi. A haamori ai outou, a faaroo maitai i te mau pure oro‘a e a feruri i te mau horo‘a ta te Metua i te Ao ra e pûpû mai nei na outou. I muri iho a faaapî i ta outou fafauraa ia farii e ia pee i To’na hinaaro no to outou oraraa na roto i te raveraa i te oro‘a mo‘a mai te mea e, e horo‘a mai to outou episekopo e aore râ, te peresideni amaa i te parau faati‘a ia na reira outou.

A haere noa ai outou i te maitairaa, e ite ïa outou e, te rahi atu ra to outou hinaaro ia parahi i rotopu i te feia e faatura nei i te tusia a te Faaora. Ei reira ïa outou e ite ai i te auraa mau o te parau ra e, « Aore roa ho‘i e mea e ore te ti‘a i te Atua » (Luka 1:37).

A Faaoti i te ti‘aturi e i te faaroo i te Atua ; a taui i te mea e nehenehe ia outou ia taui ; a farii i te mea eita e nehenehe ia outou ia taui

E nehenehe teie mau parau—no roto mai i te hoê pure na Reinhold Nieburh e tei piihia « Te Pure no te Hau »—e tauturu ia outou ia faaoti ana‘e outou i te ti‘aturi e i te faaroo i te Atua, « E te Atua e, a horo‘a mai i te hau ia‘u no te farii i te mau mea eita e nehenehe ia‘u ia taui, te itoito ia taui i te mau mea e nehenehe ia‘u ia taui, e te paari ia ite i te taa-ê-raa ».

E nehenehe ta outou e farii ma te hau i to outou huru mau i teie taime ia ti‘aturi ana‘e outou i te paari o te Atua no te tauturu ia outou. E nehenehe ta outou e farii ma te hau e, noa’tu e, eita e nehenehe ia outou ia arai i te mau ma‘itiraa e te mau ohipa a vetahi ê, e nehenehe râ ta outou e faaoti e nahea outou ia haa i roto i te mau huru ohipa atoa ta outou e faaruru atu.

E nehenehe ta outou e faaoti ma te itoito ia ti‘aturi i to outou Metua i te Ao ra e ia haa mai te au i To’na hinaaro. E nehenehe ta outou e fariu atu i to outou hinaaroo e to outou oraraa i roto i Ta’na aupururaa. E nehenehe ta outou e faaoti ia rave i te mea Ta’na e ani mai e ia haapa‘o i Ta’na mau faaueraa.

Eita paha e nehenehe ia outou ia taui i te tahi mau mea i roto i to outou oraraa, e nehenehe râ ta outou e taui i to outou hinaaro ia ti‘aturi i te Atua e ia faaroo Ia’na. A haapii ai outou i te ti‘aturi Ia’na, ei reira ïa outou e ite ai, e Ta’na faanahonahoraa no outou o te peeraa ïa i te mea ta Alama i parau ra e, te « rave‘a rahi oaoa » (Alama 42:8). E ite outou e, noa’tu te ati e te pe‘ape‘a « Te faatupu nei te mau mea atoa i te maitai no te feia hinaaro i te Atua » (Roma 8:28) e te haapa‘o i Ta’na mau faaueraa (a hi‘o PH&PF 90:24 ; 98:3 ; 100:15 ; 105:40).

Te Haapiiraa e te Haroaroaraa

E tauturu teie mau irava i raro nei ia outou i te raveraa i te taahiraa 3. A faaohipa i teie mau irava e te mau uiraa no te feruri hohonu, te haapiiraa e te papa‘iraa. A haamana‘o ia vai parau mau noa e ia haapapû maitai i ta outou mau papa‘iraa.

Ia au maite i te hinaaro o te Atua

« E teie nei, e ta‘u mau taea‘e here e, a faafaiite outou ia outou iho i te hinaaro o te Atua, e eiaha i te hinaaro o te diabolo e to te tino nei ; ia haamana‘o outou e, i muri a‘e i to outou faafaiite-raa-hia i te Atua, e na roto ïa i te aroha rahi o te Atua e faaorahia’i outou » (2 Nephi 10:24).

  • A feruri na i te auraa ia ora i to outou oraraa mai te au i te hinaaro o te Atua. A feruri na e mea nahea To’na mana e nehenehe ai ia tae mai i roto i to outou oraraa a fariu atu ai outou Ia’na ra. Eaha to outou mana‘o no ni‘a i te vaiihoraa i te Atua ia arata‘i i to outou oraraa ?

  • Eaha te mea e tape‘a ra ia outou ia vaiiho Ia’na ia arata‘i i to outou oraraa ?

Auraroraa i te hinaaro o te Atua

« I haamâmâhia ihora te mau hopoi‘a i tuuhia mai i ni‘a iho ia Alama e to’na ra mau taea‘e ; oia ïa, na te Atua ratou i faaitoito, i tia‘i ia ratou i te faaoroma‘i i te mau ati ma te paruparu ore, e ua auraro ihora ratou ma te aau tae e te faaoroma‘i i te hinaaro atoa o te Fatu » (Mosia 24:15).

  • Ua nehenehe i te Fatu ia iriti ê i te mau hopoi‘a a Alama e to’na ra mau taata ; Aita râ Oia i na reira, ua faaitoito râ Oia ia ratou ia faaoroma‘i « i te mau ati ma te paruparu ore ». Te ite ra tatou e, aita ratou i amuamu, ua auraro râ ratou ma te aau tae e te faaoroma‘i i te hinaaro o te Fatu. A papa‘i i te parau no ni‘a i te haehaa e titauhia no te titau i te ora oioi ma te farii ia haamâmâ-marû-noa-hia te hopoi‘a.

  • Eaha te auraa no te parau ra e auraro i te Atua ? E nahea outou ia auraro ?

  • Eaha to outou mana‘o no ni‘a i te auraroraa ma te hinaaro mau e ma te faaoroma‘i ia au i te taime e taui ai te Fatu ?

  • Nahea e roaa ai ia outou te itoito no te tamau maite noa e tae noa’tu ua matara outou i ta outou mau hopoi‘a ?

Haapaeraa i te maa e te pure

« Te haapae pinepine râ ratou i te maa, e te pure pinepine, e te tupu ra to ratou haehaa ei mea puai, e to ratou faaroo i te Mesia, te tupu atoa ra ïa ei mea mau maitai e tae noa atu ua î to ratou aau i te oaoa e te hau, oia mau, e tae noa’tu ua mâ e ua mo‘a to ratou aau, e ua noaa maira taua mo‘araa ra no te mea ua riro to ratou aau i te Atua » (Helamana 3:35).

  • Te faaite nei teie irava i te parau no te hoê nunaa tei horo‘a i to ratou aau i te Atua. Nahea te haapaeraa i te maa e nehenehe ai e faaitoito i to outou hinaaro ia horo‘a i to outou aau i te Atua ra e ia haapae i te faatîtîraa ?

  • A feruri na i te faufaa o te pure i roto i te taime o te faahemaraa, e a papa‘i e mea nahea te pure i te faaitoito i to outou haehaa e to outou faaroo i te Mesia.

  • Eaha te huru o te puai o to outou hinaaro ia horo‘a i to outou aau i te Atua ra eiaha râ i te tuu ia outou i roto i te faatîtîraa i roto i te taime faahemaraa ?

Faahaehaaraa ia outou iho i mua i te Atua

« I faaora oia ia ratou, o ratou i faahaehaa ia ratou iho i mua ia’na ; e i te mea ho‘i i ta‘i hua’tu ratou ia’na i faaora’i oia ia ratou i te tîtîraa : te na reira noa maira te Fatu i te ohipa ma to’na mana i te mau tau atoa i rotopu i te tamarii a te taata nei, i te faatororaa mai i te rima aroha ia ratou tei ti‘aturi ia’na ra » (Mosia 29:20).

  • Eaha te mea e tape‘a ra ia outou « ia ta‘i hua’tu » i te Atua ia faaora ia outou ia au i To’na ra hinaaro ?

  • Eaha te mea i tape‘a ia outou ia imi i teie huru faaoraraa i mua ra ?

  • Nahea outou ia haapii i te ti‘aturi i te Atua ?

  • Na outou iho e rave i te faaotiraa ia faahaehaa ia outou iho. E tamata paha o Satane i te faati‘aturi ia outou e, oia mau, ua tauturu te Atua ia vetahi ê, eita râ Oia e tauturu ia outou i te mea e, aita hoê rave‘a faahou no outou e aita ho‘i e ti‘aturiraa faahou. E haavare mau teie. Te ti‘araa mau, e tamarii outou na te Atua. E nahea teie iteraa i te tauturu ia outou ia faahaehaa ia outou iho ?

Te ma‘itiraa ia haamata i te faaoraraa

« E teie nei, ua hinaaro vau ia riro outou ei feia haehaa, e te auraro, e te maru, e ei feia a‘o-ohie-hia ; e te î i te faaoroma‘i, e te hitahita ore ; e te au maitai i te mau mea atoa ; e te itoito i te haapa‘oraa i te mau faaue a te Atua i te mau mahana atoa ra ; i te aniraa i te mau mea atoa e au ia outou na, i ta te varua e ta te tino atoa ho‘i ; e i te haamaitairaa i te Atua i te mau mea atoa ta outou e farii ra, ma te faaea ore (Alama 7:23).

  • E ma‘itiraa te taahiraa 3. E tae mai te ora na roto i te mana o te Atua, i muri a‘e râ i to outou ma‘itiraa ia titau i Ta’na tauturu. Na ta outou faaotiraa e iriti i te uputa i reira To’na mana e tahe mai ai i roto i to outou oraraa. A feruri na e e mau ma‘itiraa ana‘e te haehaa, te faaoroma‘i, te maru e te vai atu ra. Te maitai hopea i tabulahia i roto i te mau papa‘iraa mo‘a o te aau mauruuru ïa. Nahea te aau mauruuru i te tauturu ia outou ia haehaa ?

  • Eaha te tahi atu mau maitai ta Alama i tuu i roto i teie tapura ra ?

  • Eaha te mau maitai tei erehia e outou ?

  • Eaha te mau maitai o te ti‘a ia outou ia faahotu i teie mahana ? Eaha te mea e nehenehe ia outou ia rave i teie nei no te haamata ?

Ia riro mai te tamarii rii

« No te mea te taata tino nei, o te enemi ïa o te Atua, e e enemi oia mai te hi’araa o Adamu mai â, e e enemi hoi amuri e amuri noa’tu; area ia auraro oia i te parau a te Varua Maitai, e ia faaru‘e i te mau peu a te taata tino nei, e ia riro ei taata mo‘a na roto i te taraehara a te Mesia ra te Fatu, e ia riro hoi mai te tamarii ra i te maru, e i te mamahu, e i te haehaa, e i te faaoroma‘i, e i te î i te aroha, e ma te hinaaro ia auraro i te mau mea atoa ta te Fatu e hinaaro ia tuu i ni‘a ia’na, mai te tamarii e auraro hoi i to’na ra metua“ (Mosia 3:19).

  • E rave rahi o tatou tei rave-ino-hia e te mau metua e aore râ te mau tia‘i, e no reira, ua riro te « tau tamariiraa » ei taime fifi roa, e penei a‘e, ei taime ri‘ari‘a. Mai te mea e, te vai ra to outou fifi hau ore e to outou metua, eaha ïa te ti‘a ia outou ia rave no te faataa ê i to outou mau mana‘o no ni‘a i to outou metua e to outou mau mana‘o no ni‘a i te Atua ?

  • Noa’tu e, e fifi to outou e to outou mau metua i te tino nei, e nehenehe ta outou e ti‘aturi i te Metua i te Ao ra e i te Faaora ei na metua parau ti‘a. No te aha e nehenehe ai ia outou ia ti‘aturi i te Metua i te Ao ra e i te Faaora a tuu atu ai outou i to outou oraraa i mua ia Raua ?

Aparauraa i te Atua

« Tuu ihora (Iesu) i te turi i raro, pure ihora, na ô atu ra, E ta‘u Metua, ia ti‘a ia oe ra, e hopoi ê atu i teie nei au‘a : ia tupu râ to oe hinaaro eiaha to‘u » (Luka 22:41–42).

  • I roto i teie pure, ua faaite te Faaora i To’na hinaaro ia auraro i te Metua. Ua faaite Oia i To’na mau hinaaro e i muri iho, ma te haehaa, ua haapa‘o Oia i te hinaaro o To’na Metua. A feruri na i te haamaitairaa no te parauraa i te Atua i to outou mau mana‘o. Ua ite outou e, e taa mai te Atua i to outou taiâ, i to outou mauiui, e aore râ i te tahi atu huru mana‘o to outou ; nahea te reira i te tauturu ia outou ia parau e, « Ia haapa‘ohia to Oe hinaaro », ma te ti‘aturi mau ?

Nene’i