Hia’ai fa’atītī
Taahiraa 6: Tauiraa o te Aau


“Taahiraa 6: Tauiraa o te Aau,” Faanahoraa no te Faaoraraa i Te Feia tei Roohia i te Faatîtîraa: Hoê Arata‘i no te Faaoraraa i Te Feia Tei Roohia i Te Faatîtîraa (2005), 35–40

“Taahiraa 6,” Faanahoraa no te Faaoraraa i Te Feia tei Roohia i te Faatîtîraa, 35–40

Taahiraa 6

Tauiraa o te Aau

Parau Tumu Faufaa : Ia ineine hope roa ia iriti te Atua i to outou mau huru ino atoa.

Ia hope te tamâraa o te aau e i te varua i roto i te taahiraa 4 e te 5, ua maere te rahiraa o matou i te iteraa i te tauiraa i roto ia matou iho. Ua pure matou ma te aau tae, ua feruri hohonu tamau i ni‘a i te mau papa‘iraa mo‘a, e ua papa‘i maite matou i te hoê buka aamu. Ua faaineine matou ia matou no te rave e no te haapa‘o i te mau fafauraa mo‘a na roto i te haereraa i te pureraa oro‘a.

A rave ai matou i te taahiraa 5, e rave rahi o matou tei farerei i to matou episekopo e ua imi i te tauturu na roto i te tatarahapa. Ua ite te rahiraa o matou e, ua iti rii te puai e te pinepine o te faahemaraa o to matou faatîtîraa. Ua matara a‘e na te tahi pae o matou i rapae au i to matou mau faatîtîraa. Na roto i taua mau tauiraa rahi ra i roto i to matou huru e i to matou oraraa, ua uiui te tahi pae o matou e, e titauhia anei ia matou ia rave i te tahi atu mau taahiraa.

A tere noa ai te tau, ua ite a‘e ra matou e, mai te huru ra e, na roto i taua haapaeraa ra ua ite-papû-hia to matou mau paruparu, i ta matou hi‘oraa. Ua tamata matou ia haavî i to matou mau mana‘o e to matou mau feruriraa ti‘a ore, tera râ, ua tamau noa te reira i te hiti mai, ma te vai tamau noa i roto i te upoo e te haape‘ape‘a i to matou oraraa apî i roto i te haapaeraa e i te ohiparaa a te Ekalesia. Te feia tei ite i te hopearaa pae varua o te faaoraraa, ua faaitoito ïa ratou ia matou ia farii e, noa’tu te faahiahia o te mau tauiraa ite-mata-hia i roto i to matou oraraa, ua hinaaro te Fatu ia haamaitaiatu-â ia matou. Ua tauturu to matou mau hoa ia matou ia ite e, mai te mea e, e hinaaro matou eiaha e faaore noa i to matou mau faatîtîraa, e faaore atoa râ i te hinaaro ia rave faahou i te reira, e mea ti‘a ïa ia matou ia faatupu i te hoê tauiraa o te aau. Taua tauiraa ra o te aau e aore râ taua hinaaro ra, o te tumu ïa o te taahiraa 6.

E parau paha outou e, « Nahea ? » « Nahea e ti‘a ai ia‘u ia haamata i te rave i taua tauiraa ra ? » Eiaha e haaparuparu i mua i teie mau mana‘o. E riro te taahiraa 6, mai te taahiraa na mua’tu, ei taahiraa teimaha roa. Noa’tu te mauiui ia hi‘ohia, e titauhia ia outou ia farii e, mai ia matou i na reira, te iteraa e te faaiteraa i to outou mau paruparu i roto i te taahiraa 4 e te 5, aita ïa matou e parau nei e, ua ineine outou no te faaru‘e i te reira. E ite outou e, te faaohipa noa ra â outou i te mau raveraa tahito i mua i te hepohepo o te oraraa—hau roa’tu paha i te rahi i teie nei i te mea e ua faaru‘e outou i to outou mau faatîtîraa.

Peneia‘e, te ohipa haamâ roa a‘e ia faaite maori râ te faaiteraa e, te tape‘a noa ra â outou i te hinaaro te‘ote‘o ia taui ia outou ma te ani ore i te tauturu a te Atua. Te auraa o te taahiraa 6 o te tuuraa ïa i mua i te Atua i te taatoaraa o te mau hu‘ahu‘a te‘ote‘o e te hinaaro vî ore. Mai te taahiraa 1 e te 2, i roto i te taahiraa 6 e titauhia outou ia faahaehaa ia outou iho, e ia farii e, e titau outou i te mana faaora e te taui o te Mesia. Na roto ho‘i i Ta’na tusia taraehara i ti‘a ai ia outou ia faaoti i te taahiraa tata‘itahi e tae roa mai i teie nei. Aita i huru ê atu te taahiraa 6.

A haere mai ai outou ia Iesu Mesia ra, ma te imi i te tauturu na roto i teie taahiraa, eita ïa outou e tatarahapa. Mai te mea e ti‘aturi outou Ia’na e e faaoroma‘i outou i roto i teie faanahoraa, e ite ïa outou i to outou te‘ote‘o ia taui marû noa ei haehaa. E tia‘i Oia ma te faaoroma‘i ia rohirohi outou i ta outou mau tautooraa ma te ani ore i te tauturu, e a fariu ai outou Ia’na ra, e ite faahou ïa outou i To’na here e To’na mana i ni‘a ia outou. To outou pato‘iraa no te faaru‘e i te mau peu tahito e monohia ïa i te hoê aau mahorahora a faaite mai ai te Varua i te hoê huru oraraa maitai a‘e. E iti mai to outou mata‘u i te taui ia ite ana‘e outou e ua ite te Fatu i te mauiui e i te teimaha o te ohipa e titauhia.

Ia mau papû ana‘e te faanahoraa no te haere mai i te Mesia ra i roto i to outou aau, ei reira ïa outou e ite ai i te mau ti‘aturiraa hape o te faatupu nei i te mau mana‘o e te mau feruriraa haaparuparu ia mono-marû-noa-hia mai e te parau mau. E tupu to outou puai i te rahi a tamau noa ai outou i te tai‘o i te parau a te Atua e ia feruri maite i te faaohiparaa i te reira. Na roto i te mau iteraa papû o vetahi ê, e tauturu ïa te Fatu ia outou ia ite i te parau mau, oia ho‘i, e nehenehe outou e ora i To’na mana faaora. To outou hinaaro faahapa ia vetahi ê no to outou huru e aore râ no te faati‘ati‘a i to outou aau taui ore, e monohia ïa te reira e te hinaaro ia riro ei taata tiaau i mua Ia’na e te auraro i To’na ra hinaaro. Na roto i te peropheta Ezekiela, ua parau te Fatu e, « ei aau apî ta‘u e hô atu ia outou na, e varua apî ta‘u e tuu i roto ia outou : e na‘u e iriti i te aau ofa‘i i roto ia outou na » (Ezekiela 36:26).

Te hinaaro nei te Fatu e haamaitai ia outou ia taui outou i to outou huru ia hoê ho‘i outou e Ona i roto i te mana‘o e te aau, mai Ia’na i hoê i te Metua ra. Te hinaaro nei Oia e faaho‘i mai ia outou i te Atua te Metua ra, inaha, na taua taa-ê-raa to outou ra i faatupu i te mata‘u tei arata‘i ia outou i roto i te faatîtîraa. Te hinaaro nei Oia ia faufaahia te Taraehara i roto i to outou oraraa i ô nei e i teie nei.

A pee ai outou i te muhumuhu a te Varua e ia ti‘aturi i ni‘a i te faaoraraa a te Faaora, eiaha te ora noa i te faatîtîraa, i te mau huru ino atoa râ, e nehenehe ïa outou e ti‘aturi e, e tupu te hoê huru apî i roto i to outou aau hinaaro. E tupu i roto ia outou te hinaaro ia haamo‘ahia outou e te Atua, e na te reira hinaaro e faaineine ia outou no te hoê tauiraa i roto i to outou huru mau. E itehia i roto i te mau parau a te peresideni Ezra Taft Benson te hoê o te mau faaiteraa maitai roa a‘e o teie nei tauiraa:

« E ohipa te Fatu na roto mai. Area râ to te ao nei e ohipa ia oia na rapae haere atu i roto. E iriti to te ao nei i te taata i rapae i te oraraa repo. E iriti te Mesia i te repo i rapae i te taata, e na te taata iho e iriti ia ratou i rapae i te repo. E hamani to te ao nei i te taata na roto i te tauiraa i to ratou haupuni. E taui te Mesia i te taata, e na te taata e taui i to ratou haupuni. E hamani to te ao nei i te huru o te taata, area te Mesia râ, e nehenehe ïa Ta’na e taui i te huru o te taata…

« E mata na tatou i te ite papû e, o Iesu te Mesia, ia ma‘iti ia pee Ia’na, ia taui ia tatou No’na, ia arata‘ihia tatou e Ana, ia parahi i roto Ia’na, e ia fanau-faahou-hia » (i roto i te Conference Report, Atopa 1985, 5–6 ; e aore râ Ensign, Novema 1985, 6–7).

Te mau Taahiraa Ohipa

Ia farii i te Faaora ia taui i to outou aau ; ia amui atu i te Mesia na roto i te haereraa i te pureraa Haapiiraa Sabati e i te pureraa Sotaiete Tauturu e aore râ i te pureraa autahu‘araa

A bapetizohia ai tatou, mea iti o tatou tei maramarama i te faanahoraa o te faafariuraa mau i roto i te roaraa o te oraraa. Tera râ, ua haamaramarama maitai mai te peresideni Marion G. Romney no te Peresideniraa Matamua i te reira : « I roto i te taata tei faafariu-hope-roa-hia, aore ïa e hinaaro i te mau mea e pato‘i i te evanelia a Iesu Mesia. E no reira, ua monohia te reira i te here o te Atua, ma te hinaaro papû e te maramarama ia haapa‘o i ta’na mau faaueraa » (i roto i te Conference Report, Guatemala Area Conference 1977, 8).

A ite ai outou i te semeio o te faaoraraa i roto ia outou— a tahi, te faaoraraa i te mau peu ino o te faatîtîraa e i te mau paruparu o te huru taata—e ite ïa outou i te faafariuraa mau. E haamata outou i te ara, ia ho‘i mai i to outou huru mau mai te tamaiti puhara tao‘a i ho‘i mai ia’na iho ra (hi‘o Luka 15:17). E haamata ïa outou i te ite e, no te ho‘i i roto i te basileia o te Metua i te Ao ra, e mea ti‘a ia outou eiaha e ara noa, e e farii ra ia Iesu Mesia ei Faaora no outou.

A tuu ai outou i to outou aau i mua i te Atua e a tupu ai to outou haehaa i te puai, ei reira ta outou opuaraa ia faaea i te rave i te mau ohipa tahito e tupu ai i te paari. E ti‘amâ outou i te faatîtîraa no te mau mea tahito, ei reira outou e ite ai i te hau i piha‘iho i te mau taea‘e e te mau tuahine i roto i te Ekalesia. Ei reira e tupu ai te hinaaro i roto ia outou ia ho‘i e ia haaputuputu ei tamarii na te Atua e ia tai‘ohia ei mamoe e hope roa i roto i Ta’na nana (a hi‘o 1 Nephi 22:24–26 ; Mosia 27:25–26 ; Mosia 29:20 ; Helamana 3:35).

Ia farii ia tauihia ia ti‘a ho‘i i te mau hapehape ia iritihia na roto i te mana o te Atua

E faatîtîraa anei to outou i te ava, i te raau taero, i te ha‘uti moni, i te hoho‘a faufau, i te mau peu ino no te amuraa i te maa, i te haamau‘araa moni, e aore râ, i te tahi atu anei peu e aore râ raau e horo ai outou e tapuni i te mau ri‘ari‘a e aore râ i te mau titauraa i roto i to outou oraraa, e ite outou e ua haamata te reira na mua roa i roto i to outou feruriraa e to outou aau. E haamata atoa te faaoraraa i roto i te feruriraa e te aau. Ia haamata ana‘e outou i te hinaaro ia tauihia outou na roto i te haereraa mai i te Mesia ra, ei reira ïa outou e ite ai i To’na mana no te faaora.

Na roto i te raveraa i te taahiraa 6, e faarahi outou i ta outou fafauraa ia haapae i te mau faatîtîraa tahito na roto i te hoê auraa hohonu e te Faaora o Iesu Mesia, e i te Metua tei tono mai Ia’na ra. E faaoti outou ia riro ei taata aau haapa‘o mai te peropheta apî ra o Moromona (a hi‘o Moromona 1:15). E tamau â outou i te farii e, e mea ti‘a ia riro te Atua ei mau mea atoa no outou no te faaora ia outou i te mau mana‘o, te mau parau e te mau ohipa ino.

Te Haapiiraa e te Haroaroaraa

E tauturu teie mau irava e teie mau faahitiraa parau na roto mai i te feia faatere o te Ekalesia ia outou ia rave i te taahiraa 6. A faaohipa i teie mau irava e te mau uiraa no te feruri hohonu, no te haapii e no te papa‘i.

Haapaeraa i ta outou mau hara atoa

« Na ô maira te arii… E nahea’tu ho‘i au ia fanau-faahou-hia vau i te Atua, e ia mahiti-tumu-ê-hia teie nei varua ino i roto i to‘u nei aau, ia roaa to’na ra Varua, e ia faa‘îhia ho‘i au i te oaoa… E faaru‘e hua’tu vau i ta‘u atoa ra faufaa… ia roaa ïa ia‘u teie oaoa rahi…

« … Ua tuu ihora te arii i to’na turi i raro i mua i te Fatu, oia ïa, ua topa ihora oia i raro roa i te repo i te pii-hua-raa’tu, i te na ôraa’tu e :

« E te Atua… e haapae atu vau i ta‘u atoa ra hara ia ite au ia oe na, e ia faati‘ahia vau mai te pohe mai, e ia ora i te mahana hopea ra » (Alama 22:15, 17–18).

  • A tai‘o maitai faahou i te Alama 22:15,17–18. Eaha te mau fifi—oia’toa te peu e te feruriraa—e tape‘a ia outou ia haapae i ta outou « mau hara atoa » ia roaa hope atu â ho‘i ia outou te Varua o te Fatu ?

Haapiiraa i te haehaa

« E ia tae mai te taata ia‘u nei, e faaite atu ai au ia ratou i to ratou paruparu. Te horo‘a noa ra vau i te paruparu i te taata, ia tupu to ratou haehaa ; e e au maitai to‘u aroha i te mau taata atoa i faahaehaa ia ratou iho i mua ia‘u ra ; ia faahaehaa ho‘i ratou ia ratou iho i mua ia‘u, e ia faaroo ia‘u, ei reira e faariro vau i te mau mea paruparu ei mea etaeta no ratou » (Etera 12:27).

  • No to tatou huru tahuti e te ino, i riro paatoa ai tatou i te mau paruparu e rave rahi. I roto i teie irava, te faaite mai nei te Fatu i Ta’na opuaraa ia faati‘a ia tatou ia ite i te huru tahuti nei e ia faaruru i te mau huru paruparu—no te tauturu ia tatou ia haehaa. Tera râ, te ite ra tatou e, na tatou e faaoti ia haehaa ia tatou. Nahea te ineineraa i roto i te taahiraa 6 i te riro mai ei tuhaa no te faahaehaaraa ia tatou iho ?

  • A tapura i te tahi mau huru ino to outou, e i piha‘iho i te reira a tapura i te mau puai ta te reira mau huru ino e faatupu mai ia haere ana‘e mai outou i te Mesia ra.

Amuiraa i rotopu i te mau melo o te Ekalesia

« No reira vau i tuu ai i ta‘u turi i raro i te aro o te Metua o to tatou Fatu ra o Iesu Mesia,

« No’na ho‘i te i‘oa i ma‘irihia i te fetii atoa, to te ra‘i, e to te au atoa nei,

« Ia ti‘a ia’na i te rahi o to’na ra maitai, ia faaitoitohia mai outou i te taata roto ra e to’na ra Varua ;

« Ia parahi te Mesia i roto i to outou aau i te faaroo ; e ia aahia outou e ia tumuhia i te hinaaro,

« Ia ite outou e te feia mo‘a atoa ra, i te aano, e te maoro, e te hohonu, e te teitei ;

« Ia ite i te aroha o te Mesia, o te ore roa e tae‘a i te itera, ia faaîhia outou e ia tae i te î atoa a te Atua ra ». (Ephesia 3:14–19).

  • A rave ai outou i te i‘oa o te Mesia ra i ni‘a ia outou e ia haapuaihia e To’na ra Varua, e haamata ïa outou i te ite ia outou iho i piha‘iho i te feia mo‘a—e mau taea‘e e e mau tuahine tei bapetizohia e tei tomo ho‘i i roto i To’na ra fetii i ni‘a i te fenua nei (a hi‘o Mosia 5:7). Ia ite maitai ana‘e outou i to outou mau hoa feia mo‘a, nahea outou e rahi atu ai te hinaaro ia amui hope roa i roto i te amuitahiraa o te autahu‘araa, o te Sotaiete Tauturu e o te Haapiiraa Sabati ?

Faaoraraa

« No te mea te taata tino nei, o te enemi ïa o te Atua, e e enemi oia mai te hi‘araa o Adamu mai â, e e enemi ho‘i amuri e amuri noa’tu ; area ia auraro oia i te parau a te Varua Maitai, e ia faaru‘e i te mau peu a te taata tino nei, e ia riro ei taata mo‘a na roto i te taraehara a te Mesia ra te Fatu, e ia riro ho‘i mai te tamarii ra i te maru, e i te mamahu, e i te haehaa, e i te faaoroma‘i, e i te î i te aroha » (Mosia 3:19).

  • E rave rahi o tatou tei riro ei feia mo‘a na roto i te i‘oa noa i te taime a bapetizohia ai e a rohi ai i roto i te oraraa taatoa no te « faaru‘e i te mau peu a te taata tino nei » e a faahotu ai i te mau huru i faaitehia i roto i teie irava. Nahea teie rohiraa i te faaineineraa ia outou ia farii e, na roto i te Taraehara o te Mesia—na roto i te riroraa ei hoê ia Iesu Mesia e i te Metua—e ti‘a ai ia outou ia ite i te faaoraraa ?

Haereraa mai i te Mesia ra

« Noa’tu te huru o te mau tumu o te fifi e noa’tu te huru no te haamataraa outou i te farii i te faaoraraa— na roto anei i te hoê taote uiui, te hoê taote, te hoê ti‘a faatere o te autahu‘araa, te hoê hoa, te hoê fetii, e aore râ te hoê taata tei herehia e outou—noa’tu te huru no to outou haamataraa, eita te reira mau rave‘a e horo‘a mai i te hoê pahonoraa hope roa. Te faaoraraa hopea e tae mai na roto mai ïa i te faaroo ia Iesu Mesia e i Ta’na mau haapiiraa, na roto i te aau tatarahapa e te varua marû e te haapa‘o i Ta’na mau faaueraa » (Richard G. Scott, i roto i Conference Report, Eperera 1994, 9 ; e aore râ, Ensign, Me 1994, 9).

  • Ua haapii mai o Elder Richard G. Scott no te Pŭpŭ no te Tino Ahuru Ma Piti e, aore e faito patururaa e aore râ faahoaraa—noa’tu e no roto mai i te mau pŭpŭ faaora e aore râ te mau amuiraa o te Ekalesia—e horo‘a mai i te faaoraraa ia outou. E paturu mai e e haamaitai mai paha te tahi atu mau taata ia outou i roto i to outou tere, tera râ, i te pae hopea, e mea ti‘a ia outou haere nai i te Mesia iho ra. A papa‘i e mea nahea to outou tere faaoraraa i te haamataraa.

  • Na vai i tauturu ia outou i tae ai outou i te e‘a no te tatarahaparaa e te faaoraraa ? E mea nahea to ratou hi‘oraa maitai i te arata‘iraa ia outou i te Faaora ra ?

  • Eaha ta outou i haapii mai no ni‘a i te Faaora tei tauturu e aore râ tei tura‘i i to outou hinaaro e aore râ to outou aravihi no te taui i to outou huru ?

Faaoroma‘iraa i roto i teie faanahoraa

« E mau tamarii rii outou e aita e ti‘a ia outou ia amo i te mau mea atoa i teie nei ; ia tupu â ho‘i outou i te aroha e i te ite i te parau mau e ti‘a ai.

« Eiaha e mata‘u, e te mau tamarii rii, no te mea na‘u ho‘i outou, ua riro ho‘i te rê no teie nei ao ia‘u…

« E e ore roa te hoê o ratou ta to‘u Metua i horo‘a mai na‘u nei e mo‘e atu » (PH&PF 50:40–42).

  • I te tahi mau taime aita e ti‘a faahou ia tatou ia faaoroma‘i e aore râ ua paruparu to tatou mana‘o i te mea e, aita e rave‘a e hope ai teie faanahoraa o te faaoraraa. Te faaite mai nei teie mau irava i te faaoroma‘i o te Faaora e o to tatou Metua i te Ao ra i ni‘a ia tatou te « mau tamarii rii ». A faaohipa i teie mau irava i ni‘a ia outou iho na roto i te papa‘iraa i te reira ia outou iho na.

  • Nahea te mau fafauraa i roto i teie mau irava e nehenehe ai e faaitoito ia outou i te taime a paruparu ai outou ?

Te tauturu no ô mai i te Fatu ra

« E au mau taea‘e here e, e ui atu vau ia outou na, ia tae outou i taua e‘a titi‘aifaro ra e te piriha‘o, atira anei ïa ? Inaha, e parau atu vau ia outou na, aore roa ïa ; Aita outou i tae i taua vahi iti nei, maori râ na roto i te parau a te Mesia e te faaroo aueue ore ia’na ra, i te ti‘aturi-maite-raa i te maitai no’na, no Tei Puai ia faaora.

« E teie nei, ia haere ti‘a’tu outou i mua i te ti‘a-maite-raa i te Mesia, ma te tia‘i papû roa, e te here i te Atua e te taata atoa. E tena na, ia haere ti‘a outou i mua ma te oaoa i te ite i te parau a te Mesia, ma te tape‘a ho‘i e tae noa’tu i te hopea ra, inaha, te na ô maira te Metua, E ora mure ore to outou i reira ra » (2 Nephi 31:19–20).

  • A feruri e a papa‘i e nahea te Fatu e tauturu ai ia outou i ni‘a i te e‘a titi‘aifaro e te piriha‘o. Nahea to outou here tei tupu i te rahi no te Atua e no vetahi ê i te arata‘i ia outou i rapae au i te faatîtîraa, e i te tauturu ia outou ia tamau noa i te haapae, e ia faaho‘i faahou i roto ia outou te ti‘aturiraa i te ora mure ore ?

Nene’i