Luku 12
2. Nefi 25–27
Johdanto
Nefi antoi profeetallisia selityksiä Jesajan profetioihin, joita hän lainasi. Kiinnitä tarkkaa huomiota Nefin näkemyksiin Vapahtajan tehtävästä taivaallisen Isän lasten pelastumisen toteuttamisessa, siitä suuresta pahuudesta, joka kohtaa niitä, jotka haluavat olla vanhurskaita viimeisinä aikoina, sekä luvatun palautuksen siunauksista. Merkittävänä osana profetoitua palautusta oli Mormonin kirjan esiintulo. Sen lisäksi että Nefin kirjoitukset valmistavat maailmaa tunnustamaan Herran suuren työn viimeisinä aikoina, ne auttavat sinua tietämään, kuinka voit päästä osalliseksi sovituksesta saadaksesi omakohtaisen anteeksiannon.
Selityksiä
2. Nefi 25:1–8. Vinkkejä Jesajan ymmärtämiseen
-
Saat vinkkejä Jesajan ymmärtämiseen katsomalla kohdan 1. Nefi 20–21 selityksiä, s. 43–45.
2. Nefi 25:4. ”Täynnä profetian henkeä”
-
Presidentti Joseph Fielding Smith (1876–1972) on selventänyt ilmausta ”profetian henki” ja sitä, kuinka voisimme saada tämän lahjan:
”Ilmoitusta voidaan antaa jokaiselle kirkon jäsenelle. Profeetta on sanonut, että jokaisen tulisi olla profeetta ja että Jeesuksen todistajissa on profetian henki. Jokaisella kirkon jäsenellä on paitsi etuoikeus myös velvollisuus tuntea totuus, joka tekee hänestä vapaan. Hän ei voi sitä tuntea, ellei sitä hänelle ilmoiteta. – –
Pyhän Hengen lahja annetaan kirkon jäsenille, jotta heillä voi olla profetian ja ilmoituksen henki. Ymmärrettäköön kuitenkin, etteivät he voi saada ilmoitusta kirkon johtamiseksi.” (Church History and Modern Revelation, 2 osaa, 1953, osa 2, s. 217–218.)
2. Nefi 25:9–30:18. Nefin saarna juutalaisille, Lehin lapsille ja pakanoille
-
Seuraavassa yleiskatsauksessa esitetään pääpiirteittäin luvut 2. Nefi 25–30, jotka muodostavat saarnan, jonka Nefi osoitti kolmelle eri ihmisryhmälle – juutalaisille, Lehin lapsille ja pakanoille.
Nefin sanoma juutalaisille (2. Nefi 25:10–20)
-
Jerusalemin hävitys, Babylonin vankeus, paluu Jerusalemiin (ks. jakeet 10–11)
-
Juutalaiset hylkäävät Kristuksen, Hänen ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa (ks. jakeet 12–13)
-
Jerusalem hävitetään jälleen vuonna 70 jKr. ja 135 jKr. (ks. jae 14)
-
Sen jälkeen juutalaiset hajotetaan (ks. jakeet 17–20)
Nefin sanoma Lehin lapsille (2. Nefi 25:21–26:11)
Nefin sanoma pakanoille (2. Nefi 26:12–29:14)
-
Jeesus on Kristus (ks. 26:12–13)
-
Profetioita viimeisistä ajoista (ks. 26:14–29:14)
-
Mormonin kirjan esiintulo (ks. 2. Nefi 27)
-
Mormonin kirjan arvo (ks. 2. Nefi 28)
-
Varoitus niille, jotka hylkäävät Mormonin kirjan (ks. 2. Nefi 29)
-
Tiivistelmä (2. Nefi 30:1–8)
-
pakanoille (ks. jakeet 1–3)
-
Lehin lapsille (ks. jakeet 4–6)
-
juutalaisille (ks. jakeet 7–8)
-
2. Nefi 25:13. ”Parantaminen siivissään”
-
Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on puhunut siitä, kuinka tarvitsemme sovituksen parantavia vaikutuksia – ei vain rikkomusten anteeksisaamisen takia vaan myös kaikkien elämän vastoinkäymisten vuoksi:
”[Vapahtaja] on noussut kuolleista ’parantaminen siivissään’.
Voi kuinka me kaikki tarvitsemmekaan sitä parantamista, jonka Lunastaja voi suoda. Sanomani on toivon sanoma teille, jotka kaipaatte helpotusta raskaista taakoista, jotka ovat tulleet kannettaviksenne ilman omaa syytänne, kun olette eläneet kelvollista elämää. Se perustuu periaatteisiin, jotka sisältyvät Vapahtajan opetuksiin. Teidän haasteenanne voi olla vakava fyysinen vamma, taistelu jatkuvaa sairautta vastaan tai päivittäinen kamppailu henkeänne uhkaavaa sairautta vastaan. Se voi johtua rakkaan kuolemasta, synnin pauloihin joutuneen aiheuttamasta tuskasta tai mistä tahansa jumalattomasta kohtelusta. Olipa syy mikä tahansa, todistan, että pysyvää apua on saatavissa Herran säätämin ehdoin.” (Ks. ”Jotta parantuisimme”, Valkeus, heinäkuu 1994, s. 7.)
2. Nefi 25:15–17. Juudan paluu
-
Presidentti Wilford Woodruff (1807–1898) puhui Juudan heimoon kuuluville tähdentäen niitä suuria siunauksia, jotka toteutuisivat heidän täyttäessään heille profeetallisesti annettua työtä – kokoontua ja ottaa haltuun kotimaansa ja rakentaa uudelleen suuri temppeli Jerusalemiin: ”Tämä on sinun suuren Elohimisi tahto, oi Juudan huone, ja aina kun sinua kutsutaan täyttämään tätä työtä, Israelin Jumala on auttava sinua. Edessäsi on suurenmoinen tulevaisuus ja päämäärä, etkä sinä voi välttää sen täyttämistä. Sinä olet kuninkaallista valittua sukua, ja isiesi Jumala on pitänyt sinut kansakuntana erillään kahdeksantoista vuosisadan ajan koko pakanamaailman kaiken sorron alla. – – Kun kohtaat Silon, kuninkaasi, sinä tunnistat Hänet. Kohtalosi on viitoitettu, et voi välttyä siltä. On totta, että kun palaat ja kokoonnut kotimaahasi ja rakennat uudelleen kaupunkisi ja temppelisi, pakanat saattavat kokoontua yhteen armeijoineen ryhtyäkseen taisteluun sinua vastaan – –. Mutta kun tämä koettelemus tulee, elävä Jumala, joka johdatti Mooseksen erämaan halki, on vapauttava sinut, ja sinun Silosi tulee ja seisoo keskelläsi ja sotii sinun taistelusi, ja sinä tunnet Hänet, ja juutalaisten vastoinkäymiset ovat lopussa.” (Lainattu julkaisussa Matthias F. Cowley, Wilford Woodruff: History of His Life and Labors, 1909, s. 509–510.)
2. Nefi 25:17. Ihmeellinen teko ja ihme
-
Myös kohdassa Jes. 29:14 puhutaan ihmeellisistä, hämmästyttävistä ihmeteoista, ja niillä viitataan evankeliumin palautukseen myöhempinä aikoina. Kohdassa 2. Nefi 27 puhutaan Mormonin kirjan tärkeästä roolista tässä palautuksessa. Jesaja profetoi, että kun Mormonin kirja auttaisi hälventämään miltei 2 000 vuotta kestäneen luopumuksen pimeyden, niin oletetusti ”viisaiden ja oppineiden viisaus” häviäisi ja ”sen ymmärtäväisten ymmärrys” raukeaisi tyhjiin (2. Nefi 27:26).
-
Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) on kuvaillut joitakin merkittäviä tapahtumia, joista tämä ihmeellinen teko ja ihme muodostuu:
”Tuo loistava päivä koitti vuonna 1820, jolloin eräs poika käveli lehtoon vilpittömänä ja täynnä uskoa ja kohotti äänensä rukoukseen etsien sitä viisautta, jota hän tunsi niin kipeästi tarvitsevansa.
Vastauksena tuli loistava ilmestys. Jumala, iankaikkinen Isä, ja ylösnoussut Herra Jeesus Kristus ilmestyivät ja puhuivat Josephin kanssa. Verhoa, joka oli ollut suljettuna suurimman osan kahta vuosituhatta, raotettiin, ja niin alkoi aikojen täyttymisen taloudenhoitokausi.
Tätä seurasi pyhän pappeuden palauttaminen, ensin Aaronin pappeuden ja sitten Melkisedekin pappeuden, niiden kätten alla, joilla se oli muinoin ollut. Uusi todistus, puhuen kuin ääni maan tomusta, tuli esiin toisena todistuksena Jumalan Pojan, maailman suuren Lunastajan, todellisuudesta ja jumalallisuudesta.
Jumalallisen valtuuden avaimet palautettiin, mukaan lukien ne avaimet, jotka tarvittiin perheiden sinetöimiseksi ajaksi ja iankaikkisuudeksi liitolla, jota kuolema ei voisi murtaa.
Alussa kivi oli pieni. Sitä tuskin huomasi. Mutta se on kasvanut vakaasti, ja se vierii eteenpäin täyttäen koko maailman.” (Ks. ”Aikojen huipulla”, Liahona, tammikuu 2000, s. 89.)
2. Nefi 25:19. ”Hänen nimensä on oleva Jeesus Kristus”
-
On merkittävää, että nimi Jeesus Kristus esiintyy Mormonin kirjassa usein. Pelastuksen lähteen – jonka on selvästi ilmoitettu olevan Jeesus Kristus – palveleminen on yhdistävä side Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten sekä Kristusta muinoin varhaisella Amerikan mantereella palvelleiden välillä. Jeesus Kristus on myös sama, joka perusti kirkkonsa Uuden testamentin pyhien keskuuteen, ja juuri Hänen nimessään Aadam kastettiin (ks. Moos. 6:52). Näin maailman kaikkien aikakausien pyhät pitävät voiman ja pelastuksen lähteenä Jeesusta Kristusta, jonka Nefi todisti olevan Jumalan Poika (ks. 2. Nefi 25:19).
2. Nefi 25:20–21. Nefin aikakirjat säilytetään tulevia sukupolvia varten
-
Herra käski Nefiä pitämään aikakirjaa. Nefi tiesi, että häntä oli käsketty kirjoittamaan, ja hän tiesi, mitä kirjoittaa. Aina hän ei ehkä tiennyt, miksi hänen pitäisi kirjoittaa. Mutta hän ”kyllä tiesi, että heidän aikakirjansa säilytettäisiin ja annettaisiin tuleville sukupolville avuksi palautuksessa” (Robert J. Matthews, Selected Writings of Robert J. Matthews: Gospel Scholars Series, 1999, s. 356).
2. Nefi 25:22. Tuomitaan sen mukaan, kuinka halukkaasti otamme vastaan Mormonin kirjan
-
Presidentti Ezra Taft Benson (1899–1994) on tarkastellut sitä, kuinka tärkeää on tutkia Mormonin kirjaa ja kuinka tuon tutkimisen laiminlyömisellä voi olla arvaamattomia seurauksia:
”Perustuvatko iankaikkiset seuraukset siihen, kuinka suhtaudumme tähän kirjaan? Kyllä, joko meidän siunaukseksemme tai tuomioksemme.
Jokaisen myöhempien aikojen pyhän tulisi ottaa tämän kirjan tutkiminen elämäntehtäväkseen. Muussa tapauksessa hän asettaa sielunsa vaaralle alttiiksi ja lyö laimin sitä, mikä voisi antaa hänen koko elämälleen hengellistä ja älyllistä eheyttä. On eroa käännynnäisellä, joka Mormonin kirjan avulla rakentaa Kristuksen kalliolle ja pitää kiinni rautakaiteesta, ja käännynnäisellä, joka ei sitä tee.” (A Witness and a Warning, 1988, s. 7–8.)
2. Nefi 25:23. Armoa koskeva oppi
-
Armo tarkoittaa jumalallista apua tai voimaa, jota annetaan Jeesuksen Kristuksen anteliaan armeliaisuuden ja rakkauden kautta. ”Herran Jeesuksen armosta ja Hänen sovitusuhrinsa ansiosta ihmiskunta herätetään kuolemattomuuteen ja jokainen ihminen saa ruumiinsa haudasta ja elää ikuisesti. Samoin Herran armosta, uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovitukseen ja tekemällä parannuksen synneistään ihmiset saavat voimaa ja apua tehdä hyvää, mihin he eivät omin neuvoin kykenisi. Tämä armo on se voima, jonka ansiosta ihmiset saavat mahdollisuuden voittaa omakseen iankaikkisen elämän ja korotuksen sen jälkeen kun he ovat itse tehneet parhaansa.
Jokainen sielu tarvitsee jumalallista armoa Aadamin lankeemuksen ja myös ihmisen heikkouksien ja puutteiden tähden. Armo ei kuitenkaan voi olla riittävä ilman täydellisiä ponnisteluja saajan taholta. Tämän vuoksi selitetään: ’Armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’ (2. Nefi 25:23). Pelastus on todellakin mahdollinen juuri Jeesuksen Kristuksen armon ansiosta. Tämä periaate ilmaistaan Jeesuksen vertauksessa viinipuusta ja sen oksista (ks. Joh. 15:1–11). Ks. myös Joh. 1:12–17; Ef. 2:8–9; Fil. 4:13; OL 93:11–14.” (Bible Dictionary, hakusana ”Grace”, s. 697.)
-
Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on tarkastellut armon vaikutuksia ja sitä, kuinka tärkeä armoa koskeva oppi on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenille:
”Eräät kristityt syyttävät myöhempien aikojen pyhiä – – siitä, että nämä kieltävät Jumalan armon väittämällä voivansa ansaita oman pelastuksensa. Vastaamme tähän syytökseen kahden Mormonin kirjan profeetan sanoin. Nefi opetti: ’Sillä me ponnistelemme uutterasti – – saadaksemme lapsemme – – uskomaan Kristukseen ja tekemään sovinnon Jumalan kanssa; sillä me tiedämme, että armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’ (2. Nefi 25:23). Ja mitä on kaikki, ’mitä voimme tehdä’? Siihen sisältyvät ainakin parannus (ks. Alma 24:11) ja kaste, käskyjen pitäminen ja kestäminen loppuun asti. Moroni vetosi: ’Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa’ (Moroni 10:32).
Me emme pelastu synneissämme, kuten tapahtuisi, jos me pelastuisimme ehdoitta tunnustamalla Kristuksen ja tekemällä sitten väistämättä syntiä koko lopun elämäämme (ks. Alma 11:36–37). Me pelastumme synneistämme (ks. Hel. 5:10) tekemällä joka viikko uudestaan parannusta ja tulemalla puhtaiksi Jumalan armosta ja Hänen siunatun pelastussuunnitelmansa kautta (ks. 3. Nefi 9:20–22).” (Ks. ”Oletko pelastettu?”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 67.)
2. Nefi 25:26. ”Riemuitsemme Kristuksessa”
-
Presidentti Gordon B. Hinckley on huomauttanut, että palautuksen myötä saatu tieto suo meidän tosiaan riemuita Vapahtajassamme: ”Kirkollamme on arvostelijoita, monia sellaisia. He sanovat, ettemme me usko perinteiseen Kristukseen emmekä kristinuskoon. Heidän sanoilleen on jonkin verran perustetta. Meidän uskomme, meidän tietomme ei perustu muinaisiin perimätietoihin, uskontunnustuksiin, jotka ovat peräisin rajallisesta ymmärryksestä ja miltei loputtomista keskusteluista ihmisten yrittäessä muodostaa määritelmää ylösnousseesta Kristuksesta. Meidän uskomme, meidän tietomme tulee tämän taloudenhoitokauden profeetan todistuksesta. Hän näki edessään maailmankaikkeuden suuren Jumalan ja Hänen rakkaan Poikansa, ylösnousseen Herran Jeesuksen Kristuksen. He puhuivat hänelle. Hän puhui Heidän kanssaan. Hän todisti julkisesti, yksiselitteisesti ja arkailematta tuosta suuresta näystä. Se oli näky Kaikkivaltiaasta ja maailman Lunastajasta, ihmeellisempi kuin saatamme käsittää, mutta varma ja kiistaton sen mukana tulleen tiedon suhteen. Tuon syvälle nykyajan ilmoituksen maaperään juurtuneen tiedon perusteella me Nefin sanoin ’puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti’, jotta me ja lapsemme tietäisimme, mistä lähteestä me voimme odottaa syntiemme anteeksiantoa (2. Nefi 25:26).” (Ks. ”Me katsomme Kristukseen”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 102.)
-
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista yhdisti toisiinsa riemuitsemisen Jeesuksessa Kristuksessa sekä tehtävän totella evankeliumin lakeja ja toimituksia:
”Suurin riemunaiheeni ja kaikkein iloisin asia on se, että minulla on tilaisuus, kuten Nefi sanoi, puhua Kristuksesta, riemuita Kristuksessa, saarnata Kristuksesta ja profetoida Kristuksesta (ks. 2. Nefi 25:26) missä tahansa olenkin ja kenen kanssa huomaankin olevani aina elämäni viimeiseen henkäykseen asti. Varmaankaan ei ole korkeampaa tarkoitusperää tai suurempaa etuoikeutta kuin saada olla Kristuksen nimen erityisenä todistajana koko maailmassa (ks. OL 107:23).
Mutta suurin huolenaiheeni saa alkunsa samasta tehtävästä. Pyhien kirjoitusten kohta muistuttaa meitä pelkistetyn yksinkertaisesti, että evankeliumin julistajien tulee elää evankeliumin mukaan (ks. 1. Kor. 9:14). Sanojeni ja opetusteni ja suullisen todistukseni ohella minun elämäni on oltava osa tuota todistusta Jeesuksesta. Koko olemukseni tulee heijastaa tämän työn jumalallisuutta. En voisi kestää sitä, jos jokin, mitä minä saatan joskus sanoa tai tehdä, jollain tavalla vähentäisi teidän uskoanne Kristukseen, teidän rakkauttanne tätä kirkkoa kohtaan tai sitä arvonantoa, jolla te suhtaudutte pyhään apostolin virkaan.” (Ks. ”Palautuksen ihmeitä”, Valkeus, tammikuu 1995, s. 29.)
2. Nefi 25:28. Seuratkaa Kristusta ja Hänen johtajiaan
-
Vanhin Charles Didier seitsemänkymmenen koorumista on ilmaissut, kuinka tärkeää on kuunnella Vapahtajaa ja Hänen johtajiaan maan päällä todistuksen vahvistamiseksi:
”Kun sitten todistus on saatu, niin samalla tavalla kuin tuli tarvitsee polttoainetta ja happea palaakseen, myös todistusta on tarpeen ruokkia ja hoitaa tai se palaa loppuun ja sammuu. Himmenevä todistus vastaa itse asiassa tulevaa Kristuksen, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme, kieltämistä. – –
Valitettavasti on olemassa niitä, jotka saavat todistuksen ja sitten kieltävät sen ja menettävät sen. Miten se tapahtuu? Jos seuraatte askelia todistuksen saamiseksi, niin kieltääksenne ja menettääksenne sen teette vain kaiken täysin päinvastaisessa järjestyksessä. Älkää rukoilko, niin ilmoituksen ovi suljetaan. Älkää olko nöyriä vaan kuunnelkaa omaa ylivoimaista ääntänne. Älkää tulko osallisiksi evankeliumin toimituksista vaan noudattakaa maailman tapoja. Älkää seuratko kirkon johtajia vaan arvostelkaa heitä. Älkää kuunnelko profeettoja älkääkä noudattako heidän neuvojaan vaan tulkitkaa heidän sanojaan omien halujenne mukaan. Älkää totelko käskyjä vaan eläkää omien halujenne ja himojenne mukaan.” (Ks. ”Todistus”, Valkeus, tammikuu 1992, s. 74.)
2. Nefi 26:11. ”Ei Herran Henki ainaisesti kiistele ihmisen kanssa”
-
Vanhin Joseph B. Wirthlin (1917–2008) kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, kuinka tärkeää on uutterasti ponnistellen ansaita Pyhän Hengen jatkuva läsnäolo: ”Kuten on laita kaikkien lahjojen, [Pyhän Hengen lahjakin] on otettava vastaan ja hyväksyttävä, jotta siitä pääsee osalliseksi. Kun pappeusveljien kädet asetettiin päänne päälle ja teidät konfirmoitiin kirkon jäseneksi, te kuulitte sanat ’ota vastaan Pyhä Henki’. Tämä ei tarkoittanut sitä, että Pyhästä Hengestä tulisi ehdoitta jatkuva kumppaninne. Pyhissä kirjoituksissa meitä varoitetaan siitä, ettei Herran Henki ’ainaisesti kiistele ihmisen kanssa’. Kun meidät konfirmoidaan, me saamme oikeuden Pyhän Hengen kumppanuuteen, mutta se on oikeus, joka meidän täytyy jatkuvasti ansaita olemalla kuuliaisia ja kelvollisia. Me emme voi pitää tätä lahjaa itsestään selvänä.” (Ks. ”Sanomaton lahja”, Liahona, toukokuu 2003, s. 26–27.)
2. Nefi 26:15–16. Puheensa kuuluu tomusta
-
Nefi lainasi mukaillen kohtaa Jes. 29:4 osoittaakseen, että vaikka hänen kansansa hävitetään, ”ne, jotka hävitetään, puhuvat heille maasta, ja heidän puheensa kuuluu vaimeana tomusta, ja heidän äänensä on kuin sen, jossa on vainajahenki” (2. Nefi 26:16). Vainajahengellä tarkoitettiin alun perin ihmiselle kuiskaavaa henkeä tai kuolleen ihmisen henkeä. Vaikka tämä merkitys saattaakin meistä nykyään kuulostaa oudolta, niin entisaikaan se ilmaisi sen käsityksen, että edesmenneet voivat vaikuttaa tähän elämään haudan tuolta puolen. Siinä mielessä Nefin kansa, joka on nukkunut tomussa (ks. 2. Nefi 27:9) vuosisatojen ajan, kuiskaa nyt tomusta Mormonin kirjan sivuilta, ja sen kirjan Joseph Smith otti kirjaimellisesti maasta (ks. Jes. 29:4; JS–H 51–52).
2. Nefi 26:22. ”Hän taluttaa heitä kaulasta pellavaköydellä”
-
Palvellessaan seitsemänkymmenen koorumissa vanhin Carlos E. Asay (1926–1999) selitti, kuinka pellavaköysi valmistetaan ja kuinka siitä tulee murtumaton ahdistuksen ies: ”Ensimmäinen väärä teko on kuin pellavakuidun yksittäinen säie; sen saa helposti poikki ja se unohdetaan. Mutta joka kerta kun väärä teko toistetaan, ensimmäisen säikeen rinnalle punoutuu toinen säie, ja sama toistuu yhä uudestaan, kunnes niistä on punoutunut monisäikeinen, miltei katkeamaton köysi. Samuel Johnson on sanonut: ’Tottumuksen kahleet ovat niin hentoja, ettei niitä huomaa, kunnes ne ovat niin vahvoja, ettei niitä saa murrettua.’” (The Road to Somewhere: A Guide for Young Men and Women, 1994, s. 88.)
2. Nefi 26:29. Pappisvallan synti
-
Nefi selitti, että pappisvaltaa ilmenee siinä, kun ihmiset ”asettavat itsensä maailman valoksi” (2. Nefi 26:29). Sitä vastoin Jeesus opetti nefiläisille: ”Minä olen valo, joka teidän on pidettävä korkealla” (3. Nefi 18:24).
-
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on lisännyt, että pappisvaltaa voi ilmetä sekä kirkossa että kirkon vastustajien taholta: ”Varokaamme siis vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, niin miehiä kuin naisiakin, jotka ovat itse nimittäneet itsensä kirkon oppien julistajiksi ja jotka pyrkivät levittämään väärää evankeliumiaan ja vetämään puoleensa seuraajia rahoittamalla symposiumeja, kirjoja ja lehtiä, joiden sisältö asettaa kirkon perusopit kyseenalaisiksi. Varokaa niitä, jotka puhuvat ja julkaisevat sellaista, mikä on vastoin Jumalan tosi profeettoja, ja jotka käännyttävät aktiivisesti muita piittaamatta lainkaan niiden iankaikkisesta hyvinvoinnista, joita he johtavat harhaan. Mormonin kirjan Nehorin ja Korihorin tavoin he turvautuvat järkeilyyn pettääkseen ja houkutellakseen muita näkemystensä taakse. He ’asettavat itsensä maailman valoksi saadakseen etua ja maailman ylistystä; mutta Siionin parasta he eivät tavoittele’ (2. Nefi 26:29).” (Ks. ”Varokaa vääriä profeettoja ja vääriä opettajia”, Liahona, tammikuu 2000, s. 74.)
2. Nefi 26:33. ”Hän kutsuu heitä kaikkia tulemaan luoksensa”
-
Presidentti James E. Faust (1920–2007) ensimmäisestä presidenttikunnasta on antanut meille haasteen siirtää ennakkoluulot syrjään ja työskennellä valtakunnassa veljinä ja sisarina:
”Toivon, että me kaikki voitamme mahdolliset kulttuuri-, rotu- ja kielierot. – –
Minun kokemukseni mukaan ei mikään rotu eikä luokka näytä olevan toista parempi hengellisyydessä eikä uskollisuudessa. – –
Hengellistä rauhaa ei voi löytää rodusta eikä kulttuurista eikä kansallisuudesta vaan sitoutumalla Jumalaan ja evankeliumin liittoihin ja toimituksiin.” (”Jumalan valtakunnan perilliset”, Valkeus, heinäkuu 1995, s. 61, 62, 63.)
-
Vanhin M. Russell Ballard on selittänyt, että evankeliumin siunaukset ovat aivan jokaiselle Jumalan lapselle:
”Meidän taivaallinen Isämme rakastaa kaikkia lapsiaan yhtäläisesti, täydellisesti ja äärettömästi. Hänen rakkautensa tyttäriään kohtaan ei eroa Hänen rakkaudestaan poikiaan kohtaan. Vapahtajamme, Herra Jeesus Kristus, rakastaa myös miehiä ja naisia yhtäläisesti. Hänen sovituksensa ja Hänen evankeliuminsa ovat kaikkia Jumalan lapsia varten. Maanpäällisen palvelutehtävänsä aikana Jeesus palveli niin miehiä kuin naisiakin; Hän paransi sekä miehiä että naisia, ja Hän opetti sekä miehiä että naisia.
– – Esimerkiksi usko, parannus, kaste ja Pyhän Hengen lahja ovat kaikkia Jumalan lapsia koskevia vaatimuksia sukupuolesta riippumatta. Sama pitää paikkansa temppelin liittojen ja siunausten kohdalla. Meidän Isämme työ ja kirkkaus on Hänen lastensa kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen (ks. Moos. 1:39). – – Hänen suurin lahjansa, iankaikkisen elämän lahja, on tarjolla kaikille.” (”Tasa-arvoa erilaisuuden kautta”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 89, 90.)
2. Nefi 27. Herra on tekevä ”ihmeellisen teon ja ihmeen”
-
Se, mitä Nefi viimeiseksi lainaa Jesajan kirjoituksista (Jes. 29), paljastaa, että Raamatusta puuttuu monia tärkeitä profetioita, jotka koskevat evankeliumin palautusta myöhempinä aikoina. Kun Jesajan lukua 29 verrataan huolellisesti samaan lukuun, joka on otettu pronssilevyiltä (2. Nefi 27), huomataan, että siitä on otettu pois ”selkeitä ja erittäin kallisarvoisia” osia (1. Nefi 13:26–27), kuten seuraavat:
-
Profetian myöhempien aikojen tausta (ks. 2. Nefi 27:1)
-
”kirja”, jonka Jesaja profetoi tulevan esiin viimeisinä aikoina (jae 6)
-
kirja olisi ”sinetöity” (jakeet 7–8)
-
Moronin ja Joseph Smithin tehtävät Mormonin kirjan esiin tulemisessa (ks. jakeet 9–10)
-
”kolme todistajaa”, jotka näkisivät kirjan ja todistaisivat ”siinä olevien asioiden totuudesta” (jakeet 12–13).
Ei ole vaikea kuvitella, että poistamalla nämä profetiat tulevasta palautuksesta vastustaja juonitteli ”voidakseen sokaista ihmislasten silmät ja paaduttaa heidän sydämensä” (1. Nefi 13:27).
-
2. Nefi 27:1–2. ”Juopuvat pahuudesta”
-
Presidentti Boyd K. Packer, kahdentoista apostolin koorumin presidentti, on ilmaissut huolensa nykypäivän yhteiskunnan suurista ongelmista:
”En tiedä kirkon enkä maailman historiasta mitään, mikä olisi verrattavissa nykyisiin oloihimme. Mikään, mitä Sodomassa ja Gomorrassa tapahtui, ei ollut jumalattomampaa ja turmeltuneempaa kuin se, mikä ympäröi meitä nyt.
Kaikkialla kuullaan kiroilua, karkeaa puhetta ja jumalanpilkkaa. Sanoin kuvaamaton jumalattomuus ja kieroutuneisuus kätkettiin ennen pimeisiin paikkoihin; nyt se on avointa, ja sille suodaan jopa lain turva.
Silloin nämä asiat olivat tiukasti sidoksissa Sodomaan ja Gomorraan. Nyt ne ovat levinneinä kaikkialle maailmaan, ja niitä on meidän keskuudessamme.” (”The One Pure Defense”, ilta johtavan auktoriteetin seurassa, 6. helmikuuta 2004, s. 4, www.ldsces.org.)
2. Nefi 27:7–11. ”Katso, kirja on sinetöity”
-
Vanhin Neal A. Maxwell (1926–2004) kahdentoista apostolin koorumista on puhunut pyhistä kirjoituksista, jotka vielä tultaisiin ilmoittamaan, varsinkin niistä, jotka olisivat Mormonin kirjasta: ”Meille annetaan vielä monia pyhiä kirjoja lisää, mukaan lukien Henokin kirja (ks. OL 107:57), kaikki apostoli Johanneksen kirjoitukset (ks. Et. 4:16), Israelin kadonneiden heimojen aikakirjat (ks. 2. Nefi 29:13) ja ne suunnilleen kaksi kolmasosaa Mormonin kirjan levyistä, jotka oli sinetöity: ’Ja tulee aika, jolloin kirjan sinetöidyt sanat luetaan katoilta; ja ne luetaan Kristuksen voimalla; ja ihmislapsille ilmoitetaan kaikki, mitä milloinkaan on ollut ihmislasten keskuudessa ja mitä milloinkaan on tuleva aina maailman loppuun asti’ (2. Nefi 27:11). Nykyään kannamme mukanamme pyhien kirjoitusten käteviä yhteissidoksia, mutta jonakin päivänä, kun tulee lisää pyhiä kirjoituksia, meidän on ehkä tarpeen vetää mukanamme pieniä punaisia kärryjä täynnä kirjoja.” (A Wonderful Flood of Light, 1990, s. 18.)
2. Nefi 27:12. ”Kolme todistajaa näkee sen”
-
Vanhin Dallin H. Oaks on esittänyt seuraavan näkemyksen kolmen todistajan voimallisista todistuksista: ”Kolme Mormonin kirjan silminnäkijöiksi valittua miestä olivat Oliver Cowdery, David Whitmer ja Martin Harris. Heidän kirjoittamansa ’Kolmen silminnäkijän todistus’ on liitetty kaikkiin niihin lähes 100 miljoonaan Mormonin kirjaan, jotka kirkko on julkaissut vuodesta 1830 lähtien. Nämä silminnäkijät todistavat juhlallisesti, että he ovat ’nähneet levyt, jotka sisältävät tämän kirjan’ ja ’levyissä olevat kaiverrukset’. He todistavat, että nämä kirjoitukset ’on käännetty Jumalan lahjan ja voiman avulla, sillä hänen äänensä on julistanut sen meille’. He todistavat: ’Me julistamme vakain sanoin, että Jumalan enkeli laskeutui taivaasta ja toi ja asetti levyt silmiemme eteen, että me katsoimme ja näimme ne ja niissä olevat kaiverrukset; ja me tiedämme, että Isän Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armosta me näimme ja todistamme, että tämä on totta.’” (Ks. ”Martin Harris – todistaja”, Liahona, heinäkuu 1999, s. 41.)
-
Katso liitteenä olevaa kaaviota ”Mormonin kirjan levyjen silminnäkijät” (s. 422). Siinä esitetään tietoja kustakin kolmesta ja kahdeksasta silminnäkijästä.
2. Nefi 27:13. Vielä muutamat todistavat levyistä
-
Sen lisäksi, että kolme silminnäkijää näkivät kultalevyt, oli vielä kahdeksan muuta, jotka näkivät levyt ja jotka kutsuttiin todistamaan niistä (ks. ”Kahdeksan silminnäkijän todistus” Mormonin kirjan alkulehdillä; katso myös liitteenä olevaa kaaviota ”Mormonin kirjan levyjen silminnäkijät”, jossa esitetään tietoja kustakin silminnäkijästä, s. 422).
2. Nefi 27:15–19. ”Anna [kirja] – – oppineelle”
-
Herra käski Joseph Smithiä kehottamaan Martin Harrisia käymään erään oppineen miehen luona. Oliver Cowdery on kertonut, että käydessään ensimmäisen kerran Joseph Smithin luona 21.–22. syyskuuta 1823 Moroni lainasi Jesajan profetiaa, joka on 2. Nefin luvussa 27, ja sanoi, että Josephin oli määrä täyttää se: ”’Kuitenkin’, hän sanoi, ’sen pyhien kirjoitusten kohdan, jossa sanotaan, että sinetöidyn kirjan sanat annettaisiin oppineelle, täytyy toteutua, ennen kuin se käännetään; sillä siten Jumala on päättänyt jättää ihmiset ilman puolusteluja ja osoittaa sävyisille, että Hänen kätensä ei ole käynyt liian lyhyeksi pelastamaan’” (”Letter IV. To W. W. Phelps”, Messenger and Advocate, helmikuu 1835, s. 80). Tämä profetia täyttyi vuonna 1828, kun Martin Harris kävi oppineen miehen, Charles Anthonin, luona (ks. JS–H 63–65).
Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on käsitellyt tarkemmin yksittäistä tapausta professori Anthonin luona liittääkseen siihen tämän maailman oppineiden yleisen suhtautumisen Mormonin kirjaan: ”Tässä ei viitata yksin professori Anthoniin, koska tässä käytetään monikollista pronominia he [2. Nefi 27:20]. Huomautus viittaa niiden useimpien maailman oppineiden ajattelutapaan, jotka yleisesti ottaen eivät suhtaudu vakavasti Mormonin kirjaan. Silloinkin kun he lukevat sitä, he eivät todella lue sitä paitsi sillä ajatuksella, joka sulkee pois ihmeet, mukaan lukien kirjan esiin tulemisen ihme ’Jumalan lahjan ja voiman avulla’.” (”The Book of Mormon: A Great Answer to ’the Great Question’”, julkaisussa The Book of Mormon: First Nephi, The Doctrinal Foundation, toim. Monte S. Nyman ja Charles D. Tate jr., 1988, s. 9.)
2. Nefi 27:20. ”Minä kykenen tekemään oman työni”
-
Vanhin Neal A. Maxwell on puhunut siitä, kuinka Herra lopulta voittaa kaikki työhönsä kohdistuvat vastukset: ”Jumala elää ikuista nykyhetkeä, jossa menneet, nykyiset ja tulevat ovat jatkuvasti Hänen edessään (ks. OL 130:7). Hänen jumalallisten päätöstensä täyttyminen on taattu, sillä mitä tahansa Hän päättää sydämessään tehdä, sen Hän varmasti tekee (ks. Abr. 3:17). Hän tuntee lopun alusta asti! (Ks. Abr. 2:8.) Jumala kykenee täysin tekemään oman työnsä (ks. 2. Nefi 27:20) ja toteuttamaan kaikki suunnitelmansa, mikä ei pidä paikkaansa ihmisen parhaitenkaan laatimien suunnitelmien suhteen, koska me käytämme niin usein tahdonvapauttamme väärin!” (”Huolehtikaa sielun elämästä”, Liahona, toukokuu 2003, s. 70.)
-
Aikaisemmassa tilanteessa vanhin Maxwell on myös huomauttanut, että Jumala täyttää tarkoituksensa ilman ihmisen tahdonvapauden kumoamista: ”Koska sovituksen olennaisin osa on jo paikallaan, me tiedämme, että lopulta kaikki muukin Jumalan suunnitelmassa onnistuu. Kyllä Jumala kykenee tekemään oman työnsä! (Ks. 2. Nefi 27:20–21.) Laatiessaan suunnitelmia ihmissuvun osalle Jumala jätti jo kauan sitten suuren varan kaikille kuolevaisuuden virheille. Kaikki Hänen tarkoituksensa voittavat – ilman ihmisen moraalisen tahdonvapauden kumoamista. Lisäksi kaikki Hänen tarkoituksensa täyttyvät aikanaan (ks. OL 64:32).” (Ks. ”Riisu pois luonnollinen ihminen”, Valkeus, tammikuu 1991, s. 14.)
2. Nefi 27:21. ”Itse hyväksi näkemänäni aikana”
-
Vanhin Neal A. Maxwell on tarkastellut meidän ajoitustamme ja Jumalan ajoitusta: ”Uskoon kuuluu myös luottamus Jumalan ajoitukseen, sillä Hän on sanonut: ’Kaiken täytyy tapahtua aikanaan’ (OL 64:32). Ironista kyllä joitakuita, jotka tunnustavat Jumalan, Hänen ajoituksensa koettelee sekä yleismaailmallisesti että henkilökohtaisesti.” (Ks. ”Ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne”, Valkeus, heinäkuu 1991, s. 85.)
Eräässä toisessa tilaisuudessa vanhin Maxwell sanoi: ”Usko Jumalan ajoitukseen [on] sitä, että pystyy sanomaan: Sinun ajoituksesi tapahtukoon silloinkin kun me emme sitä täysin ymmärrä” (”Glorify Christ”, ilta johtavan auktoriteetin seurassa, 2. helmikuuta 2001, s. 7, www.ldsces.org).
2. Nefi 27:35. ”Ne, jotka nurisivat, ottavat opikseen”
-
Vanhin Bruce R. McConkie (1915–1985) kahdentoista apostolin koorumista on ilmaissut, kuinka ne, jotka nurisevat ilmoitettua totuutta vastaan, saavat opittavakseen uusia oppeja: ”Tämä on Mormonin kirjan tarkoitus. Väärien kirkkojen jäsenet, jotka erehtyvät hengellisissä asioissa, jotka luulevat, että heillä on totuus, tuodaan Mormonin kirjan avulla evankeliumin täyteyden ääreen. Ne, jotka ovat perustaneet uskonkäsityksensä yksittäisiin jakeisiin ja hämäriin kohtiin ja jotka ovat ihmetelleet näennäisesti ristiriitaisia raamatunkohtia ja nurisseet niiden vuoksi, saavat opittavakseen tervettä oppia. He eivät enää murehdi sovituksesta, pelastumisesta yksin armosta, lapsikasteesta, pappeudesta, Hengen lahjoista, luopumusta koskevista kohdista, evankeliumin palautuksesta ja Israelin kokoamisesta. Kaikki asettuu kohdalleen, koska he saavat tämän uuden todistuksen Kristuksesta ja Hänen evankeliumistaan.” (The Millennial Messiah, 1982, s. 174–175.)
Pohdittavia seikkoja
-
Mitä ilmaus ”kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” merkitsee sinulle, kun se liittyy pelastumiseen armosta? (2. Nefi 25:23.)
-
Kuinka olet nähnyt ylpeyden ja rahanhimon omalta osaltaan heikentävän ympärilläsi olevien hengellisyyttä?
-
Nefi tarkasteli todistajien merkitystä luvussa 2. Nefi 27. Huomaa ne eri todistajat, joihin hän viittaa (ks. jakeet 12–14). Kuinka jokainen kirkon jäsen, myös sinä, toimii todistajana Jumalan sanan vahvistamiseksi? (Ks. jae 14.)
Ehdotettuja tehtäviä
-
Selitä jollekulle perheenjäsenelle tai luotettavalle ystävälle armoa koskeva oppi, siten kuin profeetta Nefi sen julisti.
-
Valmista puhe tai perheillan oppiaihe, joka käsittelee sen Jesajan profetoiman ihmeellisen teon ja ihmeen (ks. 2. Nefi 27:26) täyttymistä, jota Herra toteuttaa myöhempinä aikoina.