3. Nefi 20–22

Johdanto

Kaikkien vanhurskaiden vanhempien toiveena on, että heidän jälkeläisensä tulevat tuntemaan Jumalan omakohtaisesti ja ovat uskollisia Hänelle. Jumala lupasi Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, että myöhempinä aikoina heidän jälkipolvensa saisivat evankeliumin siunaukset ja heidät koottaisiin turvapaikkoihin. Isä käski Vapahtajaa opettamaan nämä lupaukset nefiläisille.

Kokoamisen periaatteeseen sisältyy muutakin kuin että ihmiset kootaan yhteen tiettyihin maihin. Siihen sisältyy myös hengellinen kokoaminen, jota tapahtuu, kun joku saa tietää kirkosta ja liittyy kirkkoon. Hajallaan ollessaan Israel kadotti tiedon Jumalastaan, Hänen evankeliumistaan, pappeudesta, temppelistä ja pelastuksen totuuksista. Isä kuitenkin lupasi, että viimeisinä aikoina Hän ojentaisi kätensä Israelille ja tarjoaisi heille evankeliuminsa, pappeutensa, temppelin ja tien iankaikkiseen elämään. Taivaallinen Isä haluaa tarjota evankeliumin siunaukset kaikille lapsilleen, ja Hän auttaa toteuttamaan tämän myöhempien aikojen kokoamisen.

Selityksiä

3. Nefi 20:1. Meidän tulee rukoilla jatkuvasti sydämessämme

Kun nefiläiset olivat lopettaneet rukouksensa, Vapahtaja antoi heille tärkeän neuvon säilyttää rukous jatkuvasti sydämessään. Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista on julistanut samalla tavoin:

”Profeetat ovat kauan käskeneet meitä rukoilemaan nöyrästi ja usein. – –

Rukoilla voi jopa ääneti. Voi mielessään ajatella rukousta etenkin silloin kun sanat olisivat esteenä.” (”Rukouksen ihana voima”, Liahona, toukokuu 2003, s. 7.)
Presidentti Boyd K. Packer, kahdentoista apostolin koorumin presidentti, on opettanut:

”Opetelkaa rukoilemaan. Rukoilkaa usein. Rukoilkaa mielessänne, sydämessänne. Rukoilkaa polvillanne. – –

Rukous on teidän henkilökohtainen avaimenne taivaaseen. Lukko on teidän puolellanne verhoa [ks. Ilm. 3:20].” (”Henkilökohtainen ilmoitus – lahja, koe ja lupaus”, Valkeus, tammikuu 1995, s. 59.)

3. Nefi 20:8–9. Sakramenttiin liittyvä lupaus siitä, että täyttyy Hengellä

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut sakramentin nauttimiseen liittyvistä siunauksista: ”Jokaviikkoinen kirkossakäynti suo tilaisuuden nauttia sakramentin, kuten Herra on meitä käskenyt (ks. OL 59:9). Jos toimimme oikein valmistautuneina ja oikein asennoituen, sakramentin nauttiminen uudistaa kasteemme puhdistavan vaikutuksen ja tekee meidät kelvollisiksi lupaukseen, että Hänen Henkensä on aina meidän kanssamme. Tuon Hengen, Pyhän Hengen, yksi tehtävä on todistaa Isästä ja Pojasta ja johdattaa meitä totuuteen (ks. Joh. 14:26; 2. Nefi 31:18). Todistus ja totuus, jotka ovat välttämättömiä henkilökohtaiselle kääntymyksellemme, ovat tämän jokaviikkoisen liittojemme uudistamisen oivallista satoa. Olen saanut nauttia tämän lupauksen toteutumisesta elämäni päivittäisissä ratkaisuissa ja omassa hengellisessä kasvussani.” (Ks. ”Evankeliumi elämässämme”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 37.)
Vanhin Oaks on myös neuvonut: ”Vetoan ensimmäisen presidenttikunnan sanoin niihin veljiin ja sisariin, jotka ovat ehkä käyneet veltoiksi tämän elintärkeän sakramentin liittojen uudistamisen suhteen: ’Tulkaa takaisin ja nauttikaa Herran pöydän antimista ja maistakaa jälleen pyhien yhteyden suloisia ja ihania hedelmiä’ (’An Invitation to Come Back’, Church News, 22. joulukuuta 1985, s. 3). Tulkaamme sen Vapahtajamme lupauksen arvoisiksi, että nauttimalla sakramentin me tulemme kylläisiksi (ks. 3. Nefi 20:8; ks. myös 3. Nefi 18:9), mikä tarkoittaa sitä, että me täytymme Hengellä (ks. 3. Nefi 20:9). Tuo Henki – Pyhä Henki – on meidän lohduttajamme, suunnannäyttäjämme, yhteydenpitäjämme, tulkkimme, todistajamme ja puhdistajamme – erehtymätön oppaamme ja iankaikkiseen elämään johtavan kuolevaisen matkamme pyhittäjä.” (Ks. ”Jotta hänen Henkensä aina olisi heidän kanssansa”, Valkeus, tammikuu 1997, s. 59.)

3. Nefi 20:11–13. Jesaja kirjoitti Israelin kokoamisesta

Jeesus käski nefiläisiä samoin kuin meitäkin tutkimaan Jesajan sanoja. Kun näemme Jesajan profetioiden toteutuvan, tiedämme, että Jumala pitää liittonsa Israelin huoneen kanssa. Pyhien kirjoitusten oppaassa selitetään, että ”monet Jesajan profetioista koskevat – – Lunastajan tulemista” (hakusana ”Jesaja”, s. 65). Myös Israelin hajottaminen ja kokoaminen ovat kaksi Jesajan pääteemoista.

Lunastajan opetukset ja Israelin kokoaminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Jumala hajotti Israelin, koska kansa teki syntiä ja hylkäsi Hänet. Sovitus tarjoaa heille kuitenkin mahdollisuuden tehdä sovinto Jumalan kanssa, saada syntinsä anteeksi ja tulla kootuksi Hänen luokseen sekä hengellisesti että fyysisesti.
Lisää tietoa Israelin kokoamisesta on liitteessä ”Israelin kokoaminen” (s. 429).

3. Nefi 20:11–13

Mikä auttaa tietämään, mikä on kokoamisen ajankohta? (Ks. 3. Nefi 21:1–7.) Mikä rooli meillä on kokoamisessa? (Ks. OL 88:81.)
Vapahtaja puhui siitä, että Hänen Isänsä liitto hajallaan olevan Israelin kokoamiseksi täyttyisi. Ketkä ovat Israel ja miksi heidät hajotettiin? Herra lupasi Abrahamille, että hänen jälkeläisensä saisivat evankeliumin ja pappeuden ja että heidän kauttaan kaikkia maan perheitä siunattaisiin (ks. Abr. 2:9–11). Tämä lupaus uudistettiin Abrahamin pojan Iisakin kanssa (ks. 1. Moos. 26:3–5), Iisakin pojan Jaakobin kanssa (ks. 1. Moos. 28:12–15) ja Jaakobin jälkeläisten eli Israelin lasten kanssa.

Valitettavasti Israelin lapset tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja menettivät nämä lupaukset. Viimein Jumalan varoitusten toteutuessa heidät karkotettiin luvatusta maastaan ja hajotettiin kaikkialle maan päälle. Herra ei ole kuitenkaan unohtanut heitä. Taivaallinen Isä on luvannut, että jonakin päivänä heille opetettaisiin evankeliumia ja heidät koottaisiin lupauksen maihin. Tämä lupaus kuuluu siihen liittoon, jonka Hän teki ja jonka mukaan Hän kokoaisi Israelin lapset ja opettaisi heitä.
Presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) on selittänyt, että hyväksymällä evankeliumin liiton me mukaudumme kokoamista koskevaan lakiin: ”Israelin kokoamista on se, että ihmiset liittyvät tosi kirkkoon ja tulevat tuntemaan todellisen Jumalan. – – Siksi jokainen, joka on ottanut vastaan palautetun evankeliumin ja joka pyrkii nyt palvelemaan Herraa omalla kielellään ja pyhien kanssa sen kansakunnan keskuudessa, jonka parissa hän elää, on mukautunut Israelin kokoamista koskevaan lakiin ja perii kaikki ne siunaukset, jotka pyhille on luvattu näinä viimeisinä aikoina.” (The Teachings of Spencer W. Kimball, toim. Edward L. Kimball, 1982, s. 439.)
Kirkon varhaisina aikoina johtohenkilöt kannustivat käännynnäisiä liittymään niihin pyhiin, jotka olivat keskuspaikoissa, kuten Ohiossa, Missourissa, Illinoisissa ja Utahissa. Nykyään pyhiä kehotetaan vahvistamaan kirkkoa siellä, missä he asuvat:

”Omana aikanamme Herra on nähnyt soveliaaksi tarjota evankeliumin siunaukset – myös temppeleiden kasvavan määrän – monissa osissa maailmaa. Siksi haluamme toistaa kirkon jäsenille pitkäaikaisen neuvon pysyä kotimaassaan sen sijaan että muuttaisivat Yhdysvaltoihin. – –

Kun jäsenet eri puolilla maailmaa jäävät omaan kotimaahansa ja tekevät työtä rakentaakseen kirkkoa synnyinmaassaan, suuria siunauksia annetaan heille yksilöinä ja koko kirkolle.” (Ensimmäisen presidenttikunnan kirje, 1. joulukuuta 1999; ks. myös Dieter F. Uchtdorf, ”Kristuksen kaltaiset ominaisuudet – tuulta siipiemme alle”, Liahona, marraskuu 2005, s. 102.)
Vanhin Douglas L. Callister seitsemänkymmenen koorumista on kuvannut Israelin kokoamisen tarkoituksia ja vaiheita viimeisinä aikoina: ”Meidän tämänhetkinen kokoontumisemme on pääasiassa hengellistä, ei maantieteellistä. Kristus on julistanut, että myöhempinä aikoina Hän perustaisi kirkkonsa, vahvistaisi kansaansa ja perustaisi Siioninsa sen keskuuteen (ks. 3. Nefi 21:22; 3. Nefi 20:21; 3. Nefi 21:1). Kun Hän vahvistaa kirkkoaan meidän aikanamme, ihmisille voidaan opettaa evankeliumia ja heidät voidaan saattaa tuntemaan Herra Jumalansa (ks. 3. Nefi 20:13) ilman että he lähtevät kotimaastaan. Toisin kuin ne julistukset, joita esitettiin palautetun kirkon varhaisina aikoina, meidän johtajamme ovat antaneet ohjeen, että nyt kokoontumisen tulee tapahtua kussakin maassa ja jokaisen kielen keskuudessa. Meidän tarpeemme olla fyysisesti lähellä suuria pyhien joukkoja on vähäisempi kuin se oli vuosisata sitten, koska kirkon julkaisut ja satelliittilähetykset kaventavat etäisyyttä ja aikaa sekä luovat ykseyden tunteen kaikkialla koko kirkossa. Kaikkien ulottuvilla on samat avaimet, toimitukset, oppi ja hengelliset lahjat.” (”Book of Mormon Principles: The Gathering of the Lord’s Faithful”, Ensign, lokakuu 2004, s. 59.)

3. Nefi 20:14, 22. Perintömaa

Jeesus opetti nefiläisille, että taivaallinen Isä on antanut heille perinnöksi Amerikan maan. Myös Lehi sai tämän lupauksen, kun hän saapui luvattuun maahan (ks. 2. Nefi 1:5). Tämä vahvisti siunauksen, jonka Jaakob oli antanut Joosefille sanoessaan: ”Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat” (1. Moos. 49:26). Ilmaus ”ihanat ikuiset kukkulat” viittaa läntiseen pallonpuoliskoon. Presidentti Joseph Fielding Smith (1876–1972) on selittänyt: ”Herra antoi – – Amerikan Joosefin, Jaakobin pojan, ikuiseksi omaisuudeksi. Hänen jälkeläisensä, kun heidät on puhdistettu synnistä ja kun he tulevat esiin ylösnousemuksessa, tulevat perimään tämän maanosan. Tämä maa tulee olemaan heidän ikuisesti.” (Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 91–92.)

3. Nefi 20:21–22; 21:23–29. Uusi-Jerusalem rakennetaan Amerikkaan

Siion, Uusi-Jerusalem, on oleva sekä fyysinen että hengellinen turvapaikka. Puhuessaan viimeisistä ajoista Vapahtaja neuvoi meitä seisomaan ”pyhissä paikoissa” (ks. OL 45:32) ja lupasi meille turvaa Siionissa ja sen vaarnoissa (ks. OL 115:6). Vapahtaja opetti opetuslapsilleen, että Siionin kaupunki, Uusi-Jerusalem, tulisi olemaan rauhan maa, suojakaupunki ja turvapaikka aikana, joka johtaisi toiseen tulemiseen (ks. OL 45:66–71).

Kymmenennessä uskonkappaleessa sanotaan: ”Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen, että Siion (Uusi-Jerusalem) rakennetaan Amerikan mantereelle, että Kristus tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä ja että maa uudistetaan ja se saa paratiisillisen kirkkautensa.”

Toisessa yhteydessä profeetta Joseph Smith (1805–1844) on opettanut: ”Siionin rakentaminen on asia, josta Jumalan kansa on kaikkina aikoina ollut kiinnostunut; se on aihe, jota profeetat, papit ja kuninkaat ovat käsitelleet erityisen mielellään. – – Meidän osaksemme on annettu nähdä myöhempien aikojen kirkkaus – aikojen täyttymisen taloudenhoitokausi – ja olla mukana ja avuksi sen edistämisessä. – – Tämän työn on määrä aikaansaada pimeyden valtojen tuhoaminen, maan uudistaminen, Jumalan kirkkaus ja ihmissuvun pelastuminen.” (Ks. Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 230.)

3. Nefi 20:22. Jumala asuu meidän keskellämme

Opettaessaan nefiläisille Siionista eli Uudesta-Jerusalemista Vapahtaja lupasi, että Hän olisi kansansa keskellä (ks. 3. Nefi 20:22). Herra käytti samanlaista ilmausta Opissa ja liitoissa:

”Mutta katso, totisesti, totisesti minä sanon teille, että minun silmäni katsovat teitä. Minä olen teidän keskellänne, ettekä te voi nähdä minua;

mutta pian tulee päivä, jolloin te näette minut ja tiedätte, että minä olen; sillä pimeyden peite repäistään pian, eikä se, jota ei ole puhdistettu, kestä sitä päivää.

Vyöttäkää sen tähden kupeenne ja valmistautukaa.” (OL 38:7–9.)

Lupaus siitä, että Jumala asuu Siionin keskellä, voi viitata siihen, että Hän on Siionin (Uuden-Jerusalemin) temppelissä ja että ”kaikki puhdassydämiset, jotka tulevat [temppeliin], saavat nähdä Jumalan” (ks. OL 97:16).

3. Nefi 20:23–24. ”Herra, teidän Jumalanne, on nostava teille – – profeetan”

Kohdassa 5. Moos. 18:15 Mooses profetoi, että jonakin päivänä tulevaisuudessa ”Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun [Mooseksen] kaltaiseni”. Kohdassa 3. Nefi 20:23–24 Vapahtaja ilmaisi olevansa itse tuo profeetta. Tämä Messiaan tulemista koskeva profetia on niin merkittävä, että se on Vanhassa testamentissa, Uudessa testamentissa, Mormonin kirjassa, Opissa ja liitoissa sekä Kallisarvoisessa helmessä (ks. 5. Moos. 18:15–19; Ap. t. 3:22; 3. Nefi 20:23–24; OL 133:63; JS–H 40).

3. Nefi 20:25–27. Liiton lapsiksi tuleminen

Jeesus ilmaisi nefiläisten olevan ”liiton lapsia” (3. Nefi 20:26). Vanhin Russell M. Nelson on selittänyt, mihin liittoon Vapahtaja viittasi ja kuinka tämä ilmaus pätee meihin:

”Liitolla, jonka Herra teki ensiksi Abrahamin kanssa ja jonka Hän vahvisti Iisakin ja Jaakobin kanssa, on suuri merkitys. – –

Mekin olemme liiton lapsia. Me olemme saaneet, kuten ihmiset muinoin, pyhän pappeuden ja ikuisen evankeliumin. Abraham, Iisak ja Jaakob ovat meidän esi-isiämme. Me olemme Israelia. Meillä on oikeus saada evankeliumi, pappeuden siunauksia ja iankaikkinen elämä. Maan kansakunnat tulevat siunatuiksi meidän uurastuksellamme ja meidän jälkeläistemme työllä. Abrahamin todelliset jälkeläiset ja ne, jotka on otettu lapsiksi hänen sukuunsa, saavat nämä samat luvatut siunaukset – sillä ehdolla, että he hyväksyvät Herran ja noudattavat Hänen käskyjänsä.” (Ks. ”Liiton lapsia”, Valkeus, heinäkuu 1995, s. 33.)

3. Nefi 20:29. Profetia Jerusalemin jälleenrakentamisesta

Juudan heimon palauttaminen ja Jerusalemin kaupungin jälleenrakentaminen ovat tärkeänä teemana Vanhan testamentin ja Mormonin kirjan profetioissa. Meidän taloudenhoitokautenamme Herra on julistanut:

”Sen tähden ne, jotka ovat pakanoiden keskuudessa, paetkoot Siioniin,

ja ne, jotka ovat Juudasta, paetkoot Jerusalemiin, Herran huoneen vuorille” (OL 133:12–13).

Juudan palauttamisesta profeetta Joseph Smith on todistanut: ”Juudan on palattava, Jerusalem on jälleen rakennettava, samoin temppeli, ja veden on kummuttava temppelin alta, ja Kuolleenmeren veden on parannuttava. Kestää jonkin aikaa ennen kuin kaupungin muurit ja temppeli saadaan rakennetuiksi jne., ja kaiken tämän on tapahduttava ennen kuin Ihmisen Poika ilmestyy.” (Profeetta Joseph Smithin opetuksia, s. 263.)

3. Nefi 20:29–33. Juutalaiset uskovat ja heidät kootaan

Clark Kelley Price, © 1996 IRI

Lokakuun 24. päivänä vuonna 1841 vanhin Orson Hyde (1805–1878) kahdentoista apostolin koorumista lausui apostolisen rukouksen Öljymäen huipulla juutalaisten puolesta, joita oli hajallaan kaikkialla maailmassa. Hänen rukouksensa aikaan Palestiinassa asui hyvin vähän juutalaisia ja poliittinen ilmapiiri oli sellainen, ettei ollut paljoakaan toivoa siitä, että juutalaisten sallittaisiin koskaan kokoontua sinne. Sittemmin on ollut lukuisia merkittäviä tapahtumia, kun nykypäivän Israelin valtio on syntynyt ja siitä on tullut juutalaisten ”kotimaa”. Vaikka on ilmiselvää, että Herran siunaukset ovat olleet mukana tässä kokoamisessa, on selvää, ettei tämä ole se juutalaisten kokoamisen täyteys, josta Mormonin kirjan profeetat profetoivat.

Vanhin Bruce R. McConkie (1915–1985) kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, että tämänhetkinen juutalaisten kokoaminen kotimaahansa ei ole tämän profetian täyttymistä vaan poliittista kokoamista. ”Kuten koko maailma tietää, monet juutalaiset kokoontuvat nykyään Palestiinaan, missä heillä on oma valtionsa ja tapansa palvella Jumalaa – kaikki tämä ilman että he uskoisivat Kristukseen tai hyväksyisivät Hänen ikuisen evankeliuminsa lait ja toimitukset. Onko tämä sitä myöhempien aikojen juutalaisten kokoamista, josta pyhissä kirjoituksissa puhutaan? Ei! Se ei ole. Älköön kenenkään mielessä olko tämän asian suhteen minkäänlaista väärinkäsitystä. Tämä juutalaisten kokoontuminen kotimaahansa ja heidän järjestymisensä valtioksi ja valtakunnaksi ei ole profeettojen lupaamaa kokoamista. Se ei täytä muinaisia lupauksia. Ne, jotka ovat näin kokoontuneet, eivät ole kokoontuneet muinaisen Messiaansa tosi kirkkoon ja laumaan.” (The Millennial Messiah, 1982, s. 229.)
Presidentti Marion G. Romney (1897–1988) ensimmäisestä presidenttikunnasta on puhunut Juudan kokoamisesta. Hän luki Mormonin kirjasta valittuja kohtia, joissa opetetaan, mitä juutalaisten täytyy tehdä, ennen kuin Isä kokoaa heidät heidän perintömaahansa. Näistä kohdista opimme, että kun juutalaiset ”eivät enää käännä sydäntänsä Israelin Pyhää vastaan” (1. Nefi 19:15), kun he ”tulevat tuntemaan Lunastajansa” (2. Nefi 6:11), kun heidät ”tuodaan takaisin Jumalan tosi kirkkoon ja lammastarhaan” (2. Nefi 9:2), kun he ”uskovat minuun, että minä olen Kristus” (2. Nefi 10:7), kun he uskovat, että Kristus on Jumalan Poika, ja uskovat sovitukseen ja ”palvelevat Isää hänen nimessään, puhtain sydämin ja tahrattomin käsin, eivätkä enää odota muuta Messiasta” (2. Nefi 25:16), kun ”minun evankeliumini täyteys saarnataan” heille ja he rukoilevat Isää Vapahtajan nimessä (3. Nefi 20:30–31), silloin heidät kootaan Jerusalemiin, perintömaahansa.

”Nämä Mormonin kirjan profeettojen ennustukset tekevät täysin selväksi sen, että Israelin paluu omiin maihinsa on merkkinä siitä, että se tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Lunastajakseen, ja todistan siitä Jeesuksen Kristuksen nimessä” (”Israelin paluu perintömaihinsa”, Valkeus, lokakuu 1981, s. 28; ks. myös s. 26–27).

3. Nefi 20:35. Jumala paljastaa pyhän käsivartensa

Mitä tarkoittaa ilmaus ”Isä on paljastanut pyhän käsivartensa”? (3. Nefi 20:35.) ”Muinaisina aikoina miehet valmistautuivat taisteluun heittämällä viittansa harteilta sotivan käsivartensa tieltä (ks. Ps. 74:11). Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä Jumala paljastaa käsivartensa, kun Hän näyttää voimansa kaikkien nähden (ks. OL 133:2–3).” (Donald W. Parry, Jay A. Parry, Tina M. Peterson, Understanding Isaiah, 1998, s. 466.)
Meidän aikanamme Herra paljastaa voimansa suuressa myöhempien aikojen palautuksen työssä. Vanhin Neal A. Maxwell (1926–2004) kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että tämä on totta nykyään samoin kuin se oli totta kirkon varhaisten aikojen suurenmoisten tapahtumien aikaan: ”Veljeni, nyt on teidän aikanne (ks. Hel. 7:9) kirkon historiassa. Pankaa tarkoin merkille, millaista aikaa se on. Se on aikaa, jolloin Herra erityisen selvästi ’paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansakuntien silmien edessä’ (OL 133:3). Jumala myös jouduttaa työtään (ks. OL 88:73). Hän myös lyhentää viimeisiä päiviä ’valittujen tähden’ (Matt. 24:22), ja siten asiat tapahtuvat tiiviimmällä tahdilla (ks. JS–M 20). Lisäksi ’kaikki on levottomuuden vallassa’ (OL 88:91). Vain ne, joista on tulossa Kristuksen miehiä ja naisia, pystyvät säilyttämään hengellisen tasapainonsa.” (Ks. ”Palvelijani Joseph”, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 39.)

3. Nefi 20:36–37. ”Pukeudu voimaasi” ja ”irrota kahleet kaulastasi”

Luvussa OL 113 selitetään, että ilmaus ”pukeudu voimaasi” tarkoittaa myöhempien aikojen pappeudenhaltijoiden ”pukeutumista pappeuden valtuuteen, johon [heillä] on oikeus syntyperänsä vuoksi” (OL 113:7–8). ”[Sinun kaulasi] kahleet ovat Jumalan kirouksia sen tai Israelin jäännösten päällä niiden hajotetussa tilassa pakanoiden keskuudessa” (OL 113:10).

Puhuessaan lopullisesta siirtymisestä tuhatvuotiseen valtakuntaan vanhin Bruce R. McConkie selitti Vapahtajan sanoja: ”Olemme jo nähneet, että Jeesus pani Jesajan luvun 52 tuhatvuotisen valtakunnan asiayhteyteen. Siinä on huudahdus: ’Herää, Siion, herää, pukeudu voimaasi, pue yllesi loistavat vaatteet, pyhä kaupunki, Jerusalem! Koskaan enää ei katujasi polje ympärileikkaamaton eikä epäpuhdas.’ Sinä päivänä, josta puhumme, ei ole ketään, joka olisi epäpuhdas sanan telestisessä merkityksessä, sillä jumalattomat tuhotaan Hänen tulemisensa kirkkaudessa. Eikä ole ketään, jota ei ole ikään kuin ympärileikattu, sillä kaikki, jotka tavoittelevat Pyhän kaupungin siunauksia, ovat sopusoinnussa Hänen suunnitelmiensa ja tarkoitustensa kanssa, jonka kaupunki se on.” (Millennial Messiah, s. 315.)

3. Nefi 20:36–37, 41

Mikä on Vapahtajan neuvo meille näissä jakeissa? Kuinka sinä voit noudattaa sitä neuvoa?

3. Nefi 20:40. ”Kuinka ihanat ovat vuorilla”

© 1987 Scott Snow

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että tämä erinomaisen kuvaileva ilmaus ”Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat! Hän julistaa rauhaa” viittaa niihin, jotka levittävät Herran evankeliumia, mutta että se viittaa sitäkin nimenomaisemmin itse Vapahtajaan: ”Näitä tuttuja kohtia, jotka alun perin Jesaja kirjoitti mutta joista Jehova itse puhui ja jotka Hän innoitti, sovelletaan usein kaikkiin niihin – varsinkin lähetyssaarnaajiin – jotka tuovat evankeliumin ilosanomaa ja julistavat rauhaa ihmissieluille. Sellaisessa soveltamisessa ei ole mitään väärää, mutta on tärkeää käsittää – kuten profeetta Abinadi ymmärsi – että puhtaimmassa muodossaan ja alkuperäisessä merkityksessään tämä kiitospsalmi soveltuu erityisesti Kristukseen. Juuri Hän ja pohjimmiltaan vain Hän tuo pelastuksen ilosanomaa. Vain Hänen kauttaan julistetaan todellista, kestävää rauhaa. Juuri Kristus julistaa Siionille, sekä vanhassa että uudessa Jerusalemissa: ’Sinun Jumalasi hallitsee!’ Juuri Hänen jalkansa lunastuksen vuorella ovat ihanat [3. Nefi 20:40].” (Christ and the New Covenant, 1997, s. 286.)

3. Nefi 20:41. ”Pitäkää itsenne puhtaina, te Herran astioiden kantajat”

Vanhin Jeffrey R. Holland on opettanut, mitä tarkoittaa, että pappeudenhaltijat ovat puhtaita: ”Pappeudenhaltijoina meidän tulee paitsi käsitellä Jumalan voiman pyhiä astioita ja vertauskuvia – ajatelkaa esimerkiksi sakramentin valmistamista, siunaamista ja jakamista – meidän tulee myös olla pyhitettyjä välineitä. Osittain sen vuoksi, mitä meidän tulee tehdä mutta mikä vieläkin tärkeämpää sen vuoksi, mitä meidän tulee olla, profeetat ja apostolit kehottavat meitä karttamaan nuoruuden kiihkoa ja pyytämään vilpittömin sydämin avuksemme Herraa. He kehottavat meitä olemaan puhtaita.” (Ks. ”Pyhittäytykää”, Liahona, tammikuu 2001, s. 48.)

Käsky ”pitäkää itsenne puhtaina, te Herran astioiden kantajat” (3. Nefi 20:41), joka annettiin muinaisina aikoina niille, jotka käsittelivät jumalanpalveluksen pyhiä astioita, pätee myös nykypäivän pappeudenhaltijoihin. Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) on muistuttanut eräässä pappeuskokouksessa tästä tärkeästä käskystä, kun hän sanoi: ”’Pitäkää itsenne puhtaina, te Herran astioiden kantajat’ (OL 133:5). Näin Herra on puhunut meille nykyajan ilmoituksessa. Olkaa ruumiiltanne puhtaita. Olkaa ajatuksiltanne puhtaita. Olkaa puheissanne puhtaita. Pukeutukaa säädyllisesti ja käyttäytykää hyvin.” (Ks. ”Olkaa puhtaat”, Valkeus, heinäkuu 1996, s. 49.)

Presidentti Hinckley on lisäksi neuvonut: ”Tatuointi on graffitia ruumiin temppelissä. Sama pätee lävistyksiin.” (”Runsas on lastesi onni ja rauha”, Liahona, tammikuu 2001, s. 67.)

Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on neuvonut nuoria miehiä ja naisia ”välttämään pahan puhumista, valitsemaan ystävänsä viisaasti, pysymään erossa pornografiasta ja huumeista, olemaan osallistumatta vastenmielisiin konsertteihin ja vaarallisiin juhliin, kunnioittamaan omaa kehoanne ja pitämään itsenne moraalisesti puhtaana kaikin tavoin” (”Teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 81).

3. Nefi 21:1–9. Myöhempien aikojen Israelin kokoaminen

Jeesus sanoi nefiläisille, että Hän antaisi heille merkin (ks. 3. Nefi 21:1), jotta he tietäisivät, milloin Israelin kokoaminen olisi alkanut. Sitten Hän ennusti evankeliumin palautuksen, Mormonin kirjan esiintulon, vapaan kansakunnan perustamisen Amerikkaan ja evankeliumin viemisen heidän jälkeläisilleen (ks. jakeet 1–7). Hän nimitti myöhempien aikojen palautusta ”suureksi ja ihmeelliseksi teoksi” (ks. jae 9). Palautuksen varhaisina aikoina Vapahtaja sanoi: ”Ihmeellinen teko on tulemaisillaan julki” (OL 4:1).

Presidentti Gordon B. Hinckley on puhunut palautuksen ihmeestä ja meidän vastuullisesta tehtävästämme auttaa viemään työtä eteenpäin:

”Tämän loistavan evankeliumin palautus alkoi Isän ja Pojan ilmestymisestä Joseph-pojalle. Aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden aamu valkeni maailmalle. Kaikkien aikaisempien taloudenhoitokausien kaikki hyvä, kaunis, jumalallinen palautettiin tänä mitä merkittävimpänä aikana. – –

Käsitämmekö me todella, ymmärrämmekö me, mikä valtava merkitys on sillä, mitä meillä on? – –

Me, tämä sukupolvi, olemme kaiken edeltä menneen loppusato. Ei riitä, että meidät vain tunnetaan tämän kirkon jäseninä. Meidän harteillamme on vakava velvollisuus. Tunnustakaamme se ja tehkäämme työtä sen hyväksi.

Meidän täytyy elää Kristuksen todellisina seuraajina, jotka rakastavat kaikkia, vastaavat pahaan hyvällä, opettavat esimerkin avulla Herran teitä ja suorittavat sitä suurta palvelusta, jonka Hän on meille pääpiirteittäin esittänyt.” (”Se aamu suuri, kaunoinen”, Liahona, toukokuu 2004, s. 83, 84.)
Lisää tietoa Israelin kokoamisesta on liitteessä ”Israelin kokoaminen” (s. .

3. Nefi 22. Jesaja käytti pyhää kuvakieltä opettaessaan kokoamisesta

Vapahtaja lainasi lukua Jes. 54 kokonaisuudessaan opettaakseen lisää Israelin kokoamisesta. Käyttäen kuvakieltä, joka on yleistä profeetallisissa kirjoituksissa, Jesaja henkilöi Israelin naiseksi, jonka aviomiehenä on Herra. Vaikka Israel hylätään joksikin aikaa jumalattomuuden vuoksi, päivä on tuleva, jolloin hänet saatetaan suurella armolla sovintoon ”aviomiehensä” kanssa. Tätä kuvakieltä käyttäen Jesaja kuvasi kauniisti palautuksen ihmeen tapahtumisen. Hän lupasi, että kun Israelin lasten määrä kasvaisi, hänen telttaansa täytyisi suurentaa ja hänen vaarnojaan vahvistaa, jotta hänen kasvava perheensä mahtuisi niihin (ks. 3. Nefi 22:1–3). Herra muistuttaa avioliiton pyhästä sitoumuksesta julistaessaan, kuinka syvä on Hänen sitoumuksensa Israelia kohtaan (ks. jakeet 4–10). Israelille luvataan turvan ja kauneuden paikkoja (ks. jakeet 11–12) ja suojaa vihollisiltaan (ks. jakeet 13–17).

3. Nefi 22:13. ”Herra on opettava – – sinun lapsiasi”

Longin Lonczyna, © 1985 IRI

Palvellessaan Alkeisyhdistyksen ylijohtajana sisar Patricia P. Pinegar selitti, kuinka kohtaa 3. Nefi 22:13 käytetään meidän aikanamme oppaana opettaessamme lapsiamme: ”Maailma ei ole turvallinen paikka. Se ei ole paikka, jossa lapset tuntisivat rauhaa, toivoa ja johdatusta, ellei heitä opeteta rakastamaan ja seuraamaan Vapahtajaa. Autattehan heitä tietämään, että nämä suurenmoiset siunaukset voivat tulla heidän osakseen, ja näytättehän heille, mitä heidän täytyy tehdä saadakseen nämä siunaukset.” (”Rauha, toivo ja johdatus”, Liahona, tammikuu 2000, s. 81–82.)

3. Nefi 22:17. ”Ei mikään ase, joka taotaan sinua vastaan, tehoa”

Aina on ollut niitä, jotka ovat taistelleet Herran työtä vastaan. Kuten Jesaja on luvannut, he eivät ole menestyneet pyrkimyksissään meitä vastaan. Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut, että heidän työnsä tehtäisiin tyhjäksi:

”Aivan yhtä varmasti kuin tämä on Herran työtä, meillä on oleva vastustusta. On niitä, ehkäpä moniakin, jotka petollisin sanakääntein ja viekkaudella levittävät epäilystä ja pyrkivät jäytämään sitä perustaa, jolle tämä asia tukeutuu. Heillä on lyhyt aikansa auringossa. He voivat saada väliaikaisesti epäilijäin ja skeptikkojen suosion. Mutta he hiipuvat pois ja unohtuvat kuten heidän kaltaisensa aikaisemminkin.

Sillä aikaa me kuitenkin menemme eteenpäin heidän arvostelustaan huolimatta – tietoisina heidän lausunnoistaan ja toimistaan mutta niistä välittämättä.” (”Jumala on peräsimessä”, Valkeus, heinäkuu 1994, s. 57.)

Pohdittavia seikkoja

Vapahtaja lupasi, että Hän kokoaisi Israelin täyttääkseen liiton, jonka taivaallinen Isä teki heidän isiensä kanssa (ks. 3. Nefi 16:5, 11; 20:12–13). Tämä on maailmanlaajuinen lupaus, jolla on hyvin henkilökohtaisia seurauksia. Mitä sinä tiedät oman sukusi ensimmäisten myöhempien aikojen pyhien käännynnäisten kokemuksista? Mitä uhrauksia he tekivät kokoontuakseen pyhien kanssa?
Milloin sinä olet tuntenut taivaallisen Isän ojentavan kätensä ja koskettavan sydäntäsi tuodakseen sinut luokseen?

Ehdotettuja tehtäviä

Laadi suunnitelma, kuinka voit tehdä sakramentista merkityksellisemmän päivittäisessä elämässäsi. Kerro suunnitelmastasi jollekulle, joka voisi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.
Laadi luettelo, johon merkitset ainakin kolme toimintaa, jotka voisit tehdä auttaaksesi Israelin kokoamisessa näinä myöhempinä aikoina.