Oppiaihe 2

Jeesuksella Kristuksella on keskeinen asema koko ihmiskunnan historiassa

Johdanto

Todistaen Jeesuksen Kristuksen keskeisestä tehtävästä taivaallisen Isän suunnitelmassa meidän aikamme profeetat ovat julistaneet: ”Me todistamme juhlallisesti, että Hänen elämänsä, jolla on keskeinen asema koko ihmiskunnan historiassa, ei alkanut Betlehemissä eikä päättynyt Golgatalla” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Tämä oppiaihe auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin sen, että taivaallinen Isä sääti pelastussuunnitelmansa kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa ja asetti ennalta Jehovan, joka Jeesus Kristus oli kuolevaisuuttaan edeltävänä aikana, keskeiseksi hahmoksi suunnitelmassaan. Oppilaita kannustetaan asettamaan Jeesus Kristus kuolevaisen elämänsä keskipisteeksi.

Taustalukemista

Robert D. Hales, ”Tahdonvapaus – välttämätön elämänsuunnitelmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 24–27.
Dallin H. Oaks, ”Suuri autuudensuunnitelma”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 69–72.

Opetusehdotuksia

Alma 12:22–34

Vapahtaja on keskeisellä sijalla Jumalan suunnitelmassa

Laita näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Alexander B. Morrisonin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä taivaallinen Isä antoi lapsilleen kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa:

”Kauan sitten, ennen kuin maailma, jossa nyt asumme, oli olemassa, Isämme Jumala – – sääti suunnitelman – –. [Tuo] suunnitelma tarjosi täydellisen keinon, jolla kaikki Jumalan lapset saisivat kuolemattomuuden ja ansaitsisivat iankaikkisen elämän.” (”Life – the Gift Each Is Given”, Ensign, joulukuu 1998, s. 15–16.)

Millaisia siunauksia me voisimme vanhin Morrisonin mukaan lopulta saada osana Jumalan suunnitelmaa? (Selitä, että kuolemattomuus tarkoittaa sitä, että nousee ylös kuolleista – ettei enää koskaan kuole fyysisesti – ja että iankaikkinen elämä tarkoittaa sellaista elämää, jota Jumala elää.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 12:25 ja panemaan merkille, millä nimellä Alma kutsui Jumalan suunnitelmaa ja milloin se laadittiin. Pyydä heitä kertomaan, mitä he löytävät. (Alma opetti, että Jumalan ”lunastussuunnitelma” on ollut laadittuna ”maailman perustamisesta asti”. Kun oppilaat ovat vastanneet, voit halutessasi tähdentää, että Jumalan suunnitelmaa kutsutaan muillakin nimillä, joita ovat esimerkiksi ”suuren Luojan armollinen suunnitelma” [2. Nefi 9:6], ”pelastussuunnitelma” [Alma 24:14], ”iankaikkisen Jumalan suuri suunnitelma” [Alma 34:9], ”suuri onnensuunnitelma” [Alma 42:8] ja ”ikuinen liitto” [OL 22:1; 45:9; 66:2].)

Kehota sen jälkeen oppilaita tutkimaan pareittain kohtaa Alma 12:22–32 ja etsimään syitä, miksi Jumalan suunnitelmaa kutsutaan lunastussuunnitelmaksi. Riittävän ajan kuluttua pyydä muutamia oppilaita kertomaan vastauksensa luokalle. Auta oppilaita ymmärtämään näitä jakeita paremmin esittämällä heille seuraavat kysymykset:

Mitä Alman opetukset kertovat siitä, mikä meidän iankaikkinen tilamme olisi ilman lunastussuunnitelmaa? (Ellei olisi lunastussuunnitelmaa, ei voisi olla kuolleiden ylösnousemusta eikä lunastusta synnistä, jolloin ihmiskunta olisi ikuisesti kadotettu ja jäisi langenneeseen sekä fyysisen ja hengellisen kuoleman tilaan [ks. myös 2. Nefi 9:6–13].)
Miksi oli välttämätöntä, että meille tarjottaisiin keino selviytyä tästä tilanteesta?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 12:33–34. Pyydä muita luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Jumala on antanut lastensa lunastamiseksi. Auta oppilaita ilmaisemaan näissä jakeissa opetettu oppi tai periaate esittämällä heille seuraava kysymys:

Kuinka esittäisitte lyhyesti sen, minkä Jeesus tekee meille mahdolliseksi Jumalan suunnitelmassa? (Mahdollisia vastauksia: Jos teemme parannuksen emmekä paaduta sydäntämme, saamme armon ja syntien anteeksiannon Jumalan ainosyntyisen Pojan kautta. Ainoastaan Jeesuksen Kristuksen avulla voimme saada syntien anteeksiannon ja päästä taivaallisen Isän luokse.)

Todista, että Jeesuksella Kristuksella on keskeinen asema Jumalan suunnitelmassa ja että Hänen sovituksensa kautta meille on annettu keino vastaanottaa kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä.

Abr. 3:24–27; 1. Piet. 1:19–20

Jeesus Kristus asetettiin ennalta Vapahtajaksemme

Kehota oppilaita tutkimaan kohtia Abr. 3:24–27 ja 1. Piet. 1:19–20 ja panemaan merkille, mitä nämä jakeet opettavat Vapahtajan roolista Jumalan suunnitelmassa. Esitä sen jälkeen seuraavat kysymykset. (Huom. Esittämällä tämänkaltaisia kysymyksiä voit auttaa oppilaita oppimaan, kuinka he voivat tarkastella pyhien kirjoitusten kohtia ja huomata niiden opettamia oppeja.)

Mitä kohdassa Abr. 3:26 tarkoitetaan ilmaisuilla ”ensimmäinen asema” ja ”toinen asema”? (”Ensimmäisellä asemalla” tarkoitetaan kuolevaisuutta edeltävää olemassaoloa ja ”toisella asemalla” elämää kuolevaisuudessa.)
Keitä kohdassa Abr. 3:27 mainitut kolme persoonaa ovat ja mitä kukin heistä teki? (Taivaallinen Isä, Jeesus Kristus ja Saatana. Tähdennä sitä, että kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa taivaallinen Isä asetti ennalta Esikoisensa, Poikansa Jeesuksen Kristuksen, keskeiseksi hahmoksi suunnitelmassaan.)

Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että Jeesus tunnettiin kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa Jehovana. Kysy sitten:

Kun Jehova sanoi Isälle ”Tässä olen, lähetä minut”, mitä Hän sitoutui tekemään kuolevaisuudessa? (Opettamaan evankeliumiaan, perustamaan kirkkonsa, kärsimään ja kuolemaan meidän syntiemme tähden ja nousemaan kuolleista.)
Millainen merkitys meidän tulevien mahdollisuuksiemme kannalta on sillä, että taivaallinen Isä valitsi Jehovan meidän Lunastajaksemme?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Mooses 4:2 ja panemaan merkille muita tärkeitä totuuksia siitä, miksi taivaallinen Isä valitsi Jehovan meidän Vapahtajaksemme ja Lunastajaksemme. Kun oppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, varmista, että he panevat merkille seuraavat totuudet: Jehova oli valittu alusta asti. Yhtenä syynä Jehovan valintaan oli se, että Hän halusi tehdä Isän tahdon ja antaa kaiken kunnian Isälle. Tähdentääksesi vielä näitä totuuksia laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat ja lue ne ääneen:

”[Jeesus Kristus] oli kuolevaisuutta edeltävässä neuvonpidossa ilmeisesti ainoa riittävän nöyrä ja halukas asetettavaksi ennalta [toteuttamaan äärettömän sovituksen]” (”Jeesuksen Kristuksen sovitus”, Liahona, maaliskuu 2008, s. 35).

Pyydä oppilaita kuvittelemaan mielessään, millaista mahtoi olla läsnä, kun taivaallinen Isä kertoi kaikille lapsilleen, että Hänen Esikoisestaan Jehovasta tulisi meidän Vapahtajamme. Laita sitten näkyville profeetta Joseph Smithin (1805–1844) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Taivaassa pidetyssä ensimmäisessä neuvonpidossa me olimme kaikki läsnä ja näimme, miten Vapahtaja valittiin ja asetettiin ja pelastussuunnitelma laadittiin, ja me annoimme sille hyväksymisemme” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 217).

Mitä sellaista arvelette tietäneenne Jehovasta, mikä sai teidät tukemaan Hänen kutsumistaan ja Hänen tehtäväänsä meidän Vapahtajanamme ja Lunastajanamme?

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Neal A. Maxwellin (1926–2004) seuraavat sanat. Anna sitten oppilaille hetki aikaa kirjoittaa muistiin ajatuksiaan ja tunteitaan Vapahtajasta samalla kun he pohtivat vanhin Maxwellin opettamaa jumalallista totuutta:

”Kukaan ei ole koskaan antanut niin paljon niin vähäisin sanoin kuin Jeesus teki sanoessaan: ’Tässä olen, lähetä minut.’ (Abr. 3:27.)” (”Jesus of Nazareth, Savior and King”, Ensign, toukokuu 1976, s. 26).

Voit halutessasi pyytää muutamaa oppilasta kertomaan muille, mitä he ovat kirjoittaneet.

Asettakaamme Vapahtaja kuolevaisen elämämme keskipisteeksi

Pyydä oppilaita katsomaan uudelleen kohtaa Abr. 3:25, josta opimme, että taivaallinen Isä tarkoitti kuolevaisuuden koetusajaksi nähdäkseen, noudattaisimmeko me Hänen käskyjään. Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Robert D. Halesin seuraavat sanat. Kehota yhtä oppilasta lukemaan sanat ääneen samalla kun luokan jäsenet pyrkivät havaitsemaan valinnan, joka meidän on tehtävä ja joka kuuluu koetukseemme kuolevaisuudessa.

”Ajatelkaapa: kuolevaisuutta edeltävässä tilassamme me päätimme seurata Vapahtajaa Jeesusta Kristusta! Ja koska teimme niin, saimme tulla maan päälle. Todistan, että tekemällä saman valinnan seurata Vapahtajaa ollessamme täällä maan päällä me saamme vielä suuremman siunauksen iankaikkisuuksissa. Mutta tietäkää: meidän on pysyttävä päätöksessämme seurata Vapahtajaa. Kyseessä on iankaikkisuus, ja viisas tahdonvapautemme käyttäminen sekä tekomme ovat välttämättömiä voidaksemme saada iankaikkisen elämän.” (”Tahdonvapaus – välttämätön elämänsuunnitelmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 25.)

Auta oppilaita huomaamaan ja ymmärtämään vanhin Halesin opettama periaate tai totuus esittämällä heille seuraavat kysymykset:

Mitä opitte vanhin Halesin sanoista liittyen valintoihimme tässä elämässä? (Kun oppilaat ovat vastanneet, todista, että kun päätämme asettaa Vapahtajan elämämme keskipisteeksi ollessamme täällä maan päällä, me saamme suurempia siunauksia iankaikkisuudessa.)
Mitä luulette vanhin Halesin tarkoittaneen ilmaisulla ”kyseessä on iankaikkisuus”?
Millaiset asenteet ja teot ilmentävät sitä, että joku päättää seurata Jeesusta Kristusta? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.)

Selitä, että suurimmalle osalle meistä on helppoa keskittyä Vapahtajaan sunnuntaisin. Kuinka voimme tehdä Hänestä suuremman osan elämäämme arjen keskellä? Anna oppilaille aikaa pohtia, mitä he ovat tänään tehneet keskittyäkseen Vapahtajaan. Pyydä heitä kirjoittamaan muistiin, mitä he voivat tehdä tänään asettaakseen Vapahtajan keskeisemmälle sijalle elämässään. Kannusta heitä lupaamaan hiljaa taivaalliselle Isälle, että he tekevät niin.

Lausu oppiaiheen lopuksi oma todistuksesi tänään opetetuista totuuksista.

Oppilaan lukutehtävät

Alma 12:22–34; 34:9; 42:8, 11; OL 22:1; 45:9; 66:2; Abr. 3:24–27; 1. Piet. 1:19–20; Moos. 4:2.
Robert D. Hales, ”Tahdonvapaus – välttämätön elämänsuunnitelmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 24–27.