Oppiaihe 10
Tule ja seuraa minua
Johdanto
Jeesus Kristus julisti: ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6). ”[Jeesuksen tie] on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Tämä oppiaihe tähdentää Jeesuksen Kristuksen kaikille osoittamaa kutsua seurata Häntä ja tulla Hänen opetuslapsikseen. Tässä oppiaiheessa tarkastellaan myös sitä, mitä opetuslapseuden tien kulkeminen tarkoittaa.
Taustalukemista
-
Dieter F. Uchtdorf, ”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 75–78.
-
Joseph B. Wirthlin, ”Lähtekää minun mukaani”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 15–18.
Opetusehdotuksia
Joh. 1:35–47; 2. Nefi 26:33; Alma 5:33–34
Jeesus Kristus kutsuu kaikkia tulemaan opetuslapsikseen
Pyydä yhtä oppilasta kertomaan lyhyesti tilanteesta, jolloin hän matkustaessaan jonnekin kääntyi vahingossa väärään suuntaan tai kulki väärää tietä. Pyydä sitten oppilaita lukemaan Joh. 14:6 ja ilmaisemaan omin sanoin Jeesuksen tässä jakeessa opettama oppi. (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulisi ymmärtää, että ainoa keino, jonka avulla voimme palata elämään taivaallisen Isän luokse, on seuraamalla Jeesusta Kristusta.)
Kerro oppilaille, että sen jälkeen kun Jeesus Kristus oli kastettu ja Hän oli ollut kiusattavana erämaassa, Hän pyysi muita seuraamaan itseään. Niitä, jotka seurasivat Vapahtajaa silloin ja jotka seuraavat Häntä nykyään, kutsutaan opetuslapsiksi. Pyydä oppilaita nimeämään kohdasta Joh. 1:35–47 Vapahtajan varhaisimpia opetuslapsia ja syitä, jotka innoittivat heitä seuraamaan Häntä.
Laita näkyville ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti James E. Faustin (1920–2007) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:
”Englanninkielinen sana disciple ’opetuslapsi’ ja sana discipline ’kuri’ tulevat samasta latinankielisestä kantasanasta discipulus ’oppilas’. Se tähdentää harjoittelua eli harjaantumista. Itsekuri ja itsensä hallitseminen ovat Jeesuksen seuraajien yhdistäviä ja pysyviä ominaisuuksia. – –
Mitä opetuslapseus on? Se on pääasiassa kuuliaisuutta Vapahtajaa kohtaan.” (”Opetuslapseus”, Liahona, marraskuu 2006, s. 20).
-
Mitä tämä opetuslapseuden määritelmä kertoo siitä, millaista Jeesuksen Kristuksen varhaisten opetuslasten elämä on saattanut olla?
Kehota oppilaita lukemaan kohdat 2. Nefi 26:33 ja Alma 5:33–34 ja vertaamaan niitä toisiinsa nähdäkseen, keitä muita Jeesus kutsui tulemaan luokseen. Keskustelkaa sen jälkeen seuraavista kysymyksistä:
-
Mitä nämä kohdat opettavat Vapahtajan kutsusta tulla Hänen luokseen? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Jeesus Kristus kutsuu kaikkia ihmisiä tulemaan luokseen ja tulemaan Hänen opetuslapsikseen.)
-
Mitä Vapahtaja Alman mukaan lupasi niille, jotka ottavat vastaan kutsun tulla Hänen luokseen?
-
Mitä nämä lupaukset merkitsevät teille?
Matt. 4:18–22; Luuk. 5:11; 9:57–62; 14:25–33
Olkaamme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia
Jaa oppilaat pareihin. Kehota heitä tutkimaan kohtia Matt. 4:18–22 ja Luuk. 5:11 ja panemaan merkille uhrauksia, joita jotkut Jeesuksen Kristuksen varhaisimmista opetuslapsista tekivät hyväksyessään kutsun seurata Häntä. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:
-
Kuinka kuvaisitte tapaa, jolla nämä varhaiset opetuslapset vastasivat Vapahtajan käskyyn seurata Häntä? (Keskustelkaa sellaisten sanojen ja ilmausten merkityksestä kuten ”jättivät heti verkkonsa”, ”jättivät heti veneen” ja ”jättäen kaiken”.)
-
Mitä tärkeitä totuuksia nämä kohdat lisäävät siihen, mitä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena oleminen merkitsee? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena oleminen edellyttää kuuliaisuutta ja uhrauksia.)
Anna oppilaille moniste, jossa on kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Joseph B. Wirthlinin (1917–2008) seuraavat sanat, ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:
”Verkot määritellään yleensä välineiksi, joilla vangitaan jotakin. – – Tärkeämmässä mielessä me voisimme määritellä verkon miksi tahansa, mikä houkuttelee tai estää meitä seuraamasta Jeesuksen Kristuksen, elävän Jumalan Pojan kutsua.
Tässä mielessä verkkoja voivat olla työmme, harrastuksemme, huvituksemme ja ennen kaikkea muuta, kiusauksemme ja syntimme. Lyhyesti sanottuna verkko voi olla mikä tahansa, mikä vetää meitä pois taivaallisen Isämme tai Hänen palautetun kirkkonsa luota. – –
On mahdotonta luetella niitä monia verkkoja, jotka voivat saada meidät satimeen ja estää meitä seuraamasta Vapahtajaa. Mutta jos olemme vilpittömiä halussamme seurata Häntä, meidän on heti jätettävä maailman kahlitsevat verkot ja seurattava Häntä.
– – Elämämme on hyvin helposti täynnä tapaamisia, kokouksia ja tehtäviä. On niin helppoa juuttua paljouden verkkoon, ja joskus jopa ehdotus irtautua niistä voi tuntua meistä uhkaavalta ja vieläpä pelottavalta.
Joskus meistä tuntuu, että mitä kiireisempiä olemme, sitä tärkeämpiä olemme – aivan kuin kiireisyytemme olisi arvomme mitta. Veljet ja sisaret, me voimme kuluttaa koko elämämme ryntäilemällä ’tehtävien asioiden luettelo’ kädessämme kuumeisella vauhdilla sellaisen perässä, millä loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä.
Ei ehkä ole niinkään tärkeää, että teemme paljon. Mutta on olennaisen tärkeää, että keskitämme mielemme, sydämemme ja sielumme tarmon siihen, millä on iankaikkista merkitystä.” (”Lähtekää minun mukaani”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 16.)
-
Jos kalastajien jälkeensä jättämät kalat, verkot ja veneet edustavat heidän ajallisia asioitaan, minkälaisia asioita Vapahtaja saattaisi vaatia teitä asettamaan syrjään seurataksenne Häntä?
-
Miksi ajallisia asioita on joskus vaikea jättää taakseen?
-
Kuinka ihminen voi huomata, onko hän juuttunut vanhin Wirthlinin mainitsemiin kahlitseviin verkkoihin?
Kehota oppilaita kertomaan tilanteesta omassa elämässään, jolloin he vastasivat Vapahtajan kutsuun seurata Häntä (esimerkiksi luopumalla vanhoista tavoista tai ottamalla vastaan tehtävän kirkossa). Kysy sitten:
-
Kuinka tähän kutsuun vastaaminen on ollut siunauksena elämässänne?
Laita näkyville seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet ja kysymykset tai kirjoita ne taululle:
Jaa luokka kolmeen ryhmään ja anna kullekin ryhmälle tutkittavaksi yksi kohdista ja siihen liittyvä kysymys. Kehota oppilaita riittävän ajan kuluttua kertomaan, kuinka heidän lukemansa kohta vastaa heidän saamaansa kysymykseen. Kun kaikista kolmesta kohdasta on keskusteltu, kysy:
-
Mitä opetuslapseuden vaatimusta Vapahtajan vertauksissa kuvataan? (Kun oppilaat keskustelevat tästä kysymyksestä, auta heitä ymmärtämään seuraava totuus: Opetuslapseus edellyttää meidän jatkuvaa haluamme jättää kaikki ja seurata Jeesusta Kristusta.)
Selitä, että vaikka opetuslapseus merkitsee sitä, että me kehitämme tasaisesti omistautumistamme ja sitoumustamme seurata Vapahtajaa, Hän ei vaadi meitä juoksemaan nopeammin kuin meillä on voimaa (ks. Moosia 4:27).
Anna jokaiselle oppilaalle moniste, jossa on ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat, ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:
”Ensimmäinen askel opetuslapseuden polulla alkaa, kaikeksi onneksi, juuri siitä, missä satumme seisomaan! Meidän ei tarvitse osallistua karsintoihin ottaaksemme tuon ensimmäisen askeleen. Ei ole väliä, olemmeko rikkaita vai köyhiä. Se ei edellytä koulutusta, kaunopuheisuutta tai älykkyyttä. Meidän ei tarvitse olla täydellisiä tai sujuvasanaisia eikä edes sulavakäytöksisiä.
Te ja minä voimme kulkea opetuslapseuden polkua tänään. Olkaamme nöyriä ja rukoilkaamme taivaallista Isäämme koko sydämestämme ja ilmaiskaamme halumme lähestyä Häntä ja oppia Hänestä.
Uskokaa. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan [ks. Matt. 7:7]. Palvelkaa Herraa palvelemalla toisia. Osallistukaa aktiivisesti seurakuntanne toimintaan. Vahvistakaa perhettänne sitoutumalla elämään evankeliumin periaatteiden mukaan. Teillä tulee olla yksi sydän ja yksi mieli avioliitossanne ja perheessänne.
Nyt on aika tehdä muutoksia elämässänne, jotta voitte saada temppelisuosituksen ja käyttää sitä. Nyt on aika pitää mielekkäitä perheiltoja, lukea Jumalan sanaa ja puhua taivaalliselle Isällemme vilpittömässä rukouksessa. Nyt on aika täyttää sydämemme kiitollisuudella Hänen kirkkonsa palautuksesta, elävistä profeetoista, Mormonin kirjasta ja pappeuden voimasta, joka siunaa elämäämme. Nyt on aika omaksua Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, tulla Hänen opetuslapsikseen ja kulkea Hänen tietään.” (”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 77.)
-
Mistä opetuslapseuden polku presidentti Uchtdorfin mukaan alkaa?
-
Milloin presidentti Uchtdorfin mukaan on aika alkaa kulkea opetuslapseuden polkua?
Kirjoita taululle seuraavaa:
Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka he voisivat täydentää tämän lauseen tavalla, jolla he aikovat toimia Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena. Kannusta heitä toimimaan heti sen mukaan, mitä heille tuli mieleen, koska se ajatus oli todennäköisesti Pyhän Hengen innoittama. Todista, että kun he ottavat tämän ensimmäisen askeleen, Herra auttaa heitä olemaan Hänen opetuslapsiaan.
Oppilaan lukutehtävät
-
Joh. 1:35–47; 2. Nefi 26:33; Alma 5:33–34; Matt. 4:18–22; Luuk. 5:11; 9:57–62; 14:25–33.
-
Dieter F. Uchtdorf, ”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 75–78.