Seminaarit ja instituutit
Oppiaihe 27: Jeesus Kristus on maailman valo, elämä ja toivo

Oppiaihe 27

Jeesus Kristus on maailman valo, elämä ja toivo

Johdanto

Jeesus Kristus ”on maailman [valo], elämä ja toivo” (ks. ”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Tämä oppiaihe auttaa oppilaita ymmärtämään, että kun he tulevat Kristuksen luokse, heidän toivonsa iankaikkisesta elämästä kasvaa ja he saavat enemmän lujuutta kestää elämän koettelemuksissa.

Taustalukemista

Opetusehdotuksia

Joh. 1:1–9; OL 88:6–13

Jeesus Kristus on maailman valo

Lue ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä etsimään kuulemastaan kuvauksia sellaisista olosuhteista, jotka voisivat saada ihmisen tuntemaan, että hän on kuin pimeyden ympäröimä.

Presidentti Dieter F. Uchtdorf

”Työhuoneessani on taulu, jota rakastan. Sen nimi on Ovi valaistumiseen. Sen maalasi eräs ystäväni, tanskalainen taiteilija Johan Benthin, joka oli Kööpenhaminan ensimmäinen vaarnanjohtaja.

Taulussa näkyy pimeä huone, jonka avoimesta ovesta loistaa valo. Minusta on mielenkiintoista, ettei ovesta tuleva valo valaise koko huonetta – ainoastaan aivan oven edustan.

Minusta tämän taulun pimeys ja valo ovat vertaus elämästä. Olotilaamme kuolevaisina olentoina kuuluu se, että toisinaan tunnemme olevamme ikään kuin pimeyden ympäröimiä. Olemme ehkä menettäneet jonkun rakkaan, lapsi on saattanut joutua harhateille, olemme kenties saaneet huolestuttavan lääketieteellisen diagnoosin, meillä voi olla vaikeuksia saada työpaikka ja kannamme epäilysten tai pelkojen taakkaa, tai ehkä tunnemme olevamme yksin tai ettei kukaan rakasta meitä.

Mutta vaikka meistä voi tuntua, että olemme hukassa nykyisten olosuhteidemme keskellä, Jumala lupaa meille valonsa antaman toivon – Hän lupaa valaista edessämme olevan tien ja näyttää meille tien pois pimeydestä.” (”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu 2013, s. 70.)

  • Millaiset olosuhteet voivat saada ihmisen tuntemaan, että hän on pimeyden ympäröimä?

  • Mitä presidentti Uchtdorf sanoi Jumalan voivan tehdä, kun meistä tuntuu siltä?

Kun oppilaat vastaavat, selitä, että tässä oppiaiheessa keskitytään siihen, kuinka voimme olosuhteistamme huolimatta saada valoa ja toivoa Jumalalta.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:1–5. Pyydä muita luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, joita Johannes käyttää kuvaillessaan Vapahtajaa. Samalla kun oppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, kirjoita taululle seuraava oppi: Jeesus Kristus on maailman valo.

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään tämän opin syvällisemmin pyydä heitä lukemaan itsekseen Joh. 1:6–9. Kysy sen jälkeen:

  • Mitä nämä jakeet opettavat Jeesuksen Kristuksen tehtävästä maailman valona?

  • Kuinka kohdat Joh. 12:46 ja OL 84:46 auttavat teitä ymmärtämään, miten Jeesus voi olla maailman valo kaikille ihmisille?

Kerro oppilaille, että pyhissä kirjoituksissa valoa, ”joka valaisee jokaisen ihmisen” (Joh. 1:9) eli Kristuksen valoa ”sanotaan toisinaan Herran Hengeksi, Jumalan Hengeksi, Kristuksen Hengeksi ja elämän valoksi” (Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 72). Kristuksen valoa kuvaillaan luvussa OL 88.

Anna oppilaille tehtäväksi työskennellä pareittain. Pyydä heitä tutkimaan kohtaa OL 88:6–13 ja panemaan merkille, millä tavoin Jeesus Kristus on valon ja elämän lähde. Esitä riittävän ajan kuluttua seuraavat kysymykset:

  • Kuinka Kristuksen valo vaikuttaa taivaallisen Isän koko luomakuntaan?

  • Mitä näihin jakeisiin kirjoitetut totuudet kertovat siitä, miten Kristuksen valon voima voi vaikuttaa ihmiseen?

  • Miksi on hyödyllistä ymmärtää, että valo, joka hallitsee maailmankaikkeutta, on ”sama valo, joka elävöittää teidän ymmärryksenne” (OL 88:11)?

Laita näkyville presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

Presidentti Dieter F. Uchtdorf

”Jumalan valo on todellinen. Se on kaikkien ulottuvilla! Se antaa elämän kaikelle [ks. OL 88:11–13]. Sillä on voima lieventää syvimmänkin haavan kirvelyä. Se voi olla yksinäisen ja sairaan sielumme parantavaa balsamia. Se voi kylvää kirkkaamman toivon siemeniä toivottomuuden peltoon. Se voi valaista syvimmätkin murheen laaksot. Se voi valaista edessämme olevan polun ja johtaa meidät pimeimmän yön läpi uuteen aamunkoittoon ja sen tuomaan lupaukseen.

Tämä ’Jeesuksen Kristuksen – – Henki antaa valon jokaiselle ihmiselle, joka tulee maailmaan’ [OL 84:45–46].” (”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu 2013, s. 75.)

Keskustelkaa luokassanne seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä siunauksia presidentti Uchtdorfin mukaan tulee valosta, jonka taivaan Isä antaa meille Jeesuksen Kristuksen välityksellä?

  • Milloin olette saaneet kokea presidentti Uchtdorfin mainitsemia siunauksia?

Kirjoita taululle seuraava vaillinainen lause:

Maailman valo antaa…

Kehota oppilaita lukemaan uudelleen OL 88:13 ja panemaan merkille ilmaus, joka täydentää taululla olevan lauseen. Kysy:

  • Kuinka Vapahtajan tehtävä maailman valona liittyy Hänen tehtäväänsä maailman elämänä?

  • Millainen suhde valolla on elämään? (Voisit tähdentää sitä, että Jeesus on ”maailman elämä, koska Hänen ylösnousemuksensa ja sovituksensa pelastavat meidät sekä fyysiseltä että hengelliseltä kuolemalta” [Dallin H. Oaks, ”Maailman valkeus ja elämä”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 60].)

  • Mitä seuraisi, jos Vapahtajan valo ja voima lakkaisivat vahvistamasta kaikkea? (Elämää ei enää olisi.)

Selitä, että pyhissä kirjoituksissa on esimerkkejä siitä, kuinka Jeesus on kirjaimellisesti maailman valo. Vapahtajan kuoltua vallitsi kolme päivää kestänyt pimeys, mikä oli vertauskuva siitä, että maailman valo oli poistunut maailmasta (ks. 3. Nefi 8:20–23). Toisaalta Vapahtajan syntymän myötä taivaalle oli ilmestynyt uusi tähti ja suuria valoja, ja kolmen päivän ajan oli valoisaa (ks. Hel. 14:3–5; 3. Nefi 1:15, 21).

Ps. 146:5 [etenkin vuoden 1933 suomennos]; Room. 5:3–5; 15:13; Et. 12:4, 32; Moroni 7:3, 40–41

Jeesus Kristus on maailman toivo

Selitä oppilaille, että sanalla toivo voi olla useampia merkityksiä. Jeesuksen Kristuksen evankeliumin yhteydessä toivo on ”luvattujen vanhurskauden siunausten luottavainen odotus ja kaipaus” (PKO, ”Toivo”; scriptures.lds.org/fi). Vapahtajaa kutsutaan toisinaan maailman toivoksi, koska luvatut vanhurskauden siunaukset tulevat meille Hänen kauttaan (ks. ”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3).

Laita näkyville seuraavat kysymykset ja pyhien kirjoitusten viitteet tai kirjoita ne taululle:

Mihin todellinen toivo keskittyy? (Et. 12:4, 32; Moroni 7:3, 40–41)

Miten toivo vaikuttaa meihin tässä elämässä? (Ps. 146:5 [etenkin vuoden 1933 suomennos]; Room. 5:3–5; 15:13)

Jaa luokka pieniin ryhmiin. Kehota ryhmiä tutkimaan kutakin pyhien kirjoitusten kohtaa, panemaan merkille tärkeitä sanoja ja ilmauksia toivosta sekä keskustelemaan vastauksistaan annettuihin kysymyksiin. Riittävän ajan kuluttua pyydä ryhmiä muodostamaan yksi tai kaksi opin tai periaatteen sisältävää lausumaa yhteenvetona siitä, mitä he ovat oppineet toivoa koskevasta opista. Kehota ryhmiä kertomaan lausumansa luokalle. Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että toivo on varmuutta siitä, että Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta ja noudattamalla käskyjä me saamme Jumalan lupaamat siunaukset kuten iankaikkisen elämän. Mikäli aikaa jää, voisitte keskustella seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä arvelette ilmauksen ”voi varmasti toivoa parempaa maailmaa” (Et. 12:4) tarkoittavan? (Tämä ilmaus tarkoittaa, että vanhurskas ihminen voi saada hengellistä varmuutta tai luottamusta siihen, että hän saa iankaikkisen elämän. Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat tämän määritelmän pyhien kirjoitustensa marginaaliin kohdan Et. 12:4 viereen.)

  • Millä tavalla toivo, niin kuin se näissä jakeissa on kuvattu, voi olla ”ihmisten sieluille ankkurina” ja auttaa tekemään meistä ”varmoja ja lujia”, mikä saa meidät alati tekemään runsaasti hyviä tekoja? (Et. 12:4.)

Laita näkyville seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Kun meillä on toivoa, me luotamme Jumalan lupauksiin. Meillä on hiljainen varmuus siitä, että jos me teemme ’vanhurskaita tekoja’, me saamme palkkamme, ’nimittäin rauhan tässä maailmassa ja iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa’ (OL 59:23). Mormon opetti, että sellainen toivo tulee ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta [ks. Moroni 7:41].” (Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 174.)

  • Kuinka meidän uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa on olennainen osa sitä, että voimme tuntea todellista toivoa? Kuinka tämä auttaa teitä ymmärtämään, miksi Jeesus Kristus on maailman toivo? (Kun toivomme on Jeesuksessa Kristuksessa, voimme nähdä kuolevaisuuden vaivojen ja murheiden yli ja keskittyä Hänen sovituksensa ansiosta saatavilla oleviin siunauksiin kuten ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään.)

  • Mitä voisitte tehdä osoittaaksenne suurempaa toivoa elämässänne?

Pyhän Hengen niin kehottaessa voisit pyytää oppilaita kertomaan tilanteesta, jolloin heidän toivonsa Jeesuksen Kristuksen suomasta ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta elämästä on ollut siunauksena heille tai muille ihmisille.

Oppilaan lukutehtävät