Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pea mo e Fefine mo e Fefine
ʻOku ʻatā nai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá kuo talaʻofa maí ki he kakai fakafāfine/fakatangatá?


“ʻOku ʻatā nai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá kuo talaʻofa maí ki he kakai fakafāfine/fakatangatá?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí (2020)

“ʻOku ʻatā nai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá kuo talaʻofa maí ki he kakai fakafāfine/fakatangatá?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí

ʻOku ʻatā nai ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá kuo talaʻofa maí ki he kakai fakafāfine/fakatangatá?

ʻOku ʻAtā ʻa e Ngaahi Tāpuaki ʻa e ʻOtuá ki he Tokotaha Kotoa Pē

“Ko kitautolu kotoa ko ʻení ʻoku tau faʻa vakai ki heʻetau moʻuí he taimi ʻe niʻihi pea tau feinga ke fakafuofuaʻi pe, ‘Ko e hā e tuʻunga ʻoku tau ʻi aí? Ko e hā e tuʻunga ʻoku ou ʻi ai ʻi heʻeku moʻuí?’ ʻOku ou faʻa pehē maʻu pē ko e taimi pē ʻokú te kamata ai ke fakafehoanaki kita ki he niʻihi kehé, ka ʻikai pē ke fakaiku ki he fakalotosiʻi, ʻe iku ia ki he hīkisia. ʻOku ʻikai ha lelei ʻe taha ʻe maʻu ai, ka ko e meʻa pē ia ʻoku faʻa hoko ʻi he taimi ʻoku kamata ke fakafehoanaki ai ʻa e kakaí. ʻOku kamata ke nau fakakaukau, ‘ʻOku lelei ange ʻeku moʻuí,’ pe ‘ʻOku toe fuʻu kovi ange ʻeku moʻuí.’ Pea ʻoku ʻikai leva ko ha ngāue langaki moʻui ke tau feinga ke fakafehoanaki hotau tūkungá mo ha taha kehe. ʻOku hoko mai ha ngaahi tāpuaki hili ha taimi nounou; ʻoku hoko mai ha ngaahi tāpuaki hili ha taimi fuoloa. ʻOku ou tui, ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki kuo tokonaki maʻatautolu ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí, ʻi heʻetau moʻui hili ʻa e maté. Pea ko ia ai ko e vahaʻataimi ʻoku tau ʻi ai ʻi he taimi ní ʻoku nounou ʻaupito ia, pea ʻoku ʻikai pē ʻaonga ia ke tau feinga ke fakafehoanaki hotau ngaahi faingataʻá pe feinga ke fakafehoanaki hotau ngaahi tāpuakí lolotonga ʻa e vahaʻataimi nounou ko ʻení.

“ʻOku tau manatu ki he taimi naʻe mavahe ai ʻa ʻĀtama mo ʻIvi mei he Ngoue ko ʻĪtení, ko e taha e ngaahi meʻa naʻe fakafeʻiloaki kiate kinaua ʻi heʻena mavahé ko e ʻakau talatalá mo e talatalaʻāmoá, pea ʻoku tau foua kotoa pē ia ʻi heʻetau moʻuí. Ka ʻe lava ke tau maʻu ha loto-falala ʻoku malava pē ke ikunaʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa ko iá, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ha meʻa te tau fehangahangai mo ia. ʻOku folofola mai ʻa e ʻEikí ʻe ʻi ai ha ngaahi faingataʻa te tau foua, pea ʻokú Ne toe fakahā mai ʻe fakatapui ʻa hotau ngaahi faingataʻaʻiá ke hoko ko ha tāpuaki kiate kitautolu. Ko e taimi ʻe niʻihi kuo pau ke tau tatali ʻi ha ngaahi taʻu kae toki maʻu ʻeni, ka ʻe lava pē ke tau fakapapauʻi ko e talaʻofa taupotu taha ʻo e moʻui taʻengatá ʻoku maʻá e taha kotoa ia. ʻE fakapaleʻi tatau ʻa e tokotaha kotoa pē tuʻunga ʻi heʻenau faivelengá. Kapau leva te ke kātaki ki he ngataʻangá, te ke monūʻia. Mahalo naʻa faingataʻa ʻa e ʻahó ni, ʻapongipongi mo e māhina ka hoko maí, ka he ʻikai ke faingataʻa maʻu pē. Te ke lava ʻo fai ʻeni ʻi hoʻo ngāueʻi hoʻo tui kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí.

“ʻE ʻi ai e ngaahi taimi te tau fehangahangai ai mo e faingataʻá mo e ʻahiʻahí pea hangē ka ngali fuʻu mamafa ke fuesiá. Ka ʻokú Ne folofola ʻo pehē, ‘Ka neongo iá, ke mou fiefia, he te u tataki atu ʻa kimoutolu.’ Ko ha talaʻofa ia mei he ʻEikí. Ke mou fiefia. ʻI he uhouhonga hoʻomou faingataʻá, ke mou fiefia, he te u tataki ʻa kimoutolu. Pea ʻoku ou fakamoʻoni atu ʻe tataki ʻa kimoutolu ʻe Sīsū Kalaisi ʻi ha faingataʻa pē te mou foua” (Gary E. Stevenson, “ʻIkai Ha Ngaahi Tāpuaki Te Ne Fakaʻikaiʻi ʻa e Kakai Faivelengá,” ChurchofJesusChrist.org).

Paaki