Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pea mo e Fefine mo e Fefine
ʻOku ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate au?


“ʻOku ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate au?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí (2020)

“ʻOku ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate au?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí

ʻOku ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate au?

ʻOku ʻOfa Lahi ʻa e ʻOtuá ʻIate Koe

Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Tieta F. ʻUkitofa ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻo pehē:

“ʻOku ʻikai ʻafio e ʻOtuá ki he fōtunga ʻoku hā ki tuʻá. ʻOku ou tui ʻoku ʻikai ke Ne momoʻi tokanga pe ʻoku tau nofo ʻi ha fale lahi pe kiʻi fale fakaʻofa, pe ʻoku tau talavou pe ʻikai matā tangata, pe ʻoku tau ongoongoa pe liʻekina. Neongo ʻa e ʻikai ke tau kakató, ka ʻoku ʻofa lahi ʻa e ʻofa ia ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú. Neongo ʻoku ʻikai ke tau haohaoa, ka ʻokú Ne ʻofa haohaoa ʻiate kitautolu. Neongo te tau ongoʻi hē mo taumuʻa valea, ka ʻoku fālute kakato kitautolu ʻe he ʻofa ʻa e ʻOtuá.

“ʻOkú Ne ʻofa ʻia kitautolú he ʻokú Ne fonu ʻi ha ʻofa ʻoku māʻoniʻoni, maʻa mo ʻikai hano ngataʻanga, ʻoku ʻikai lava ke fakamatalaʻi. ʻOku tau mahuʻinga ki he ʻOtuá ʻo ʻikai tuʻunga ʻi hotau lekooti fakaengāué ka koeʻuhí ko ʻEne fānau kitautolu. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu kotoa” (“Ko e ʻOfa ʻa e ʻOtuá,” Liahona, Nov. 2009, 22–23).

ʻOku ʻofa e ʻOtuá ʻiate kitautolu kotoa. ʻOkú Ne ʻofa ʻi he niʻihi ʻoku kehe ʻenau tui fakalotú pea mo e niʻihi ʻoku ʻikai tuí. ʻOkú Ne ʻofa he niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá. ʻOkú Ne ʻofa tatau pē ki he koloaʻiá mo e masivá. ʻOkú Ne ʻofa he kakai ʻo e matakali mo e anga fakafonua kotoa pē, tatau ai pē pe ʻoku mali pe tāutaha, pea pehē ki he niʻihi ʻoku femanakoʻaki ‘a e fefine mo e fefine pe tangata mo e tangata pe ʻoku ui ko e kau fakafāfiné, fakatangatá pe fakatou manako ʻi he tangatá mo e fefiné. ʻOku ʻamanaki mai e ʻOtuá ke tau muimui ʻi Heʻene sīpingá.

Naʻe Foaki ʻe he ʻOtuá ʻa Hono ʻAló Maʻau

“He naʻe ʻofa pehē ʻa e ʻOtuá ki māmani, naʻá ne foaki hono ʻAlo pē taha naʻe fakatupú, koeʻuhí ko ia kotoa pē ʻe tui kiate iá ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengatá” (Sione 3:16).

ʻOku ʻikai ha meʻa te ne fakahaaʻi kakato e loloto mo e taukakapa ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá, ka ko ʻEne hōifua ko ia ke feilaulauʻi Hono ʻAló ke lava ai ʻe kitautolu ko ʻEne fānaú, ʻo ikunaʻi ʻa e maté pea lava ke maʻu mo e moʻui taʻengatá.

ʻOku ʻikai ha meʻa te ne fakahaaʻi lelei ange e ʻofa ʻa Sīsū Kalaisí, ka ko ʻEne finangalo ke foaki ʻEne moʻuí ko e fakalelei maʻá e ngaahi angahala ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ki he mamahi mo e ngāue taʻetotonu kotoa pē, pea vete ʻa e ngaahi haʻi ʻo e maté maʻá e tokotaha kotoa (vakai, ʻAlamā 7:11–13).

Paaki