Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pea mo e Fefine mo e Fefine
Ko hai au?


“Ko hai Au?” Femanakoʻaki ‘a e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí (2020)

“Ko hai Au?” Femanakoʻaki ‘a e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Fakafoʻituituí

Ko hai au?

Ko e Fānau Koe ʻa e ʻOtuá

Mahalo ʻe liliu ʻa e founga ʻokú ke fakafōtunga ʻaki koe ʻi hoʻo moʻuí, ka ko e meʻa ʻoku muʻomuʻa mo mahuʻinga tahá, ko e fānau ʻofeina koe ʻa e ʻOtuá. Ko e Tamai ia ʻa ho laumālié (vakai, Nōmipa 16:22; 27:16; Hepelū 12:9).

ʻI heʻetau moʻui fakamatelié, ʻe lava ke foaki pe kiate vahe mai kiate kitautolu ha ngaahi hingoa kehekehe. ʻE lava ke fakamatalaʻi ʻe ha ngaahi fakahingoa ʻe niʻihi ʻa e meʻa ʻokú te kau ki aí pe ko ha tuʻunga ʻo e moʻuí, pea ʻoku malava ke fakahaaʻi ʻe ha ngaahi fakahingoa ʻe niʻihi ʻa e fōtunga fakatuʻasinó, hangē ko e “lōloa,” “pukupuku,” “kelo,” “tula,” pe “ʻulu kulokula.”

ʻOku ʻi ai ha mālohi ʻi he fakahingoá. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ʻa ʻene aʻusia tonu ʻa e mālohi ʻo e fakahingoá:

“Ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku fakahingoaʻaki ʻa e ngaahi koló mo e fonuá ha ngaahi hingoa makehe. Naʻe ʻi ai ha kolo pehē ʻi he fakahahake ʻo Kānatá ʻa ia naʻe momoko mo motuʻa. Naʻe ui ia ʻe he kau faifekaú ko ‘Kingisitoni Makamaka.’ Ko ha papi ului pē ʻe taha ki he Siasí ʻi ha taʻu ʻe ono, neongo ne vahe maʻu pē ha kau faifekau ki ai lolotonga ʻa e vahaʻa taimi ko iá. Naʻe ʻikai ha papitaiso ʻe taha ʻi Kingisitoni. …

“Lolotonga ʻeku lotua mo fakalaulaulotoa ʻa e palopalema fakamamahí ni, he naʻe fie maʻu ki hoku fatongia ko e palesiteni fakamisiona he taimi ko iá ke u lotua mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa peheé, ne lau mai ʻe hoku uaifí ha konga fakamatala mei ha tohi, Ko e Talanoa ʻa ha Fānau ki he Palōfita ko Pilikihami ʻIongí, faʻu ʻe Deta Petersen Neeley (Salt Lake City: Deseret News Press, 1959, p. 36). Naʻá ne lau leʻolahi ʻo pehē naʻe ʻalu ʻa Pilikihami ʻIongi ki Kingisitoni, ʻOniteliō ʻi ha ʻaho naʻe matolu ai ʻa e sinoú pea mokoʻīʻī. Naʻá ne ngāue ai ʻi ha ʻaho ʻe tolungofulu nai peá ne papitaiso ha ngaahi laumālie ʻe fāngofulu-mā-nima. Ko e talí ʻeni. Kapau naʻe lavaʻi ʻe he faifekau ko Pilikihami ʻIongí ʻa e ututaʻu ko ʻení, ʻe pehē pē mo e kau faifekau ʻo e kuonga ní.

“Naʻá ku toʻo ʻa e kau faifekaú mei Kingisitoni ʻo ʻikai haʻaku fakamatala ki hono ʻuhingá, koeʻuhí ke motuhi atu ʻa e ongoʻi ʻulungiá. Naʻe tufaki leva ha fakamatala naʻe pehē: ‘ʻE vavé ni hano fakahoko ʻa e ngāue fakafaifekaú ki ha kolo foʻou, ko ha kolo naʻe malanga mo papitaiso ai ʻe Pilikihami ʻIongi ha kakai ʻe toko fāngofulu-mā-nima ʻi ha ʻaho pē ʻe tolungofulu.’ Naʻe fifili ʻa e kau faifekaú pe ko fē ʻa e feituʻú. ʻI heʻenau ʻū faitohi fakauiké naʻa nau kole fakamamate ai ke vahe kinautolu ki he feituʻu mahutafea ko ʻení. Ne ʻosi atu ha taimi lahi. Naʻe filifili fakalelei leva ha kau faifekau ʻe toko fā—ko e toko ua naʻá na toki kamata, ko e toko ua naʻá na taukei—ke nau kamata ʻa e fononga fakaofo ko ʻení. Naʻe tukupā ʻa e kāingalotu ʻo e kiʻi koló ke nau tokoni. Naʻe tukupā ʻe he kau faifekaú ʻa ʻenau moʻuí. Naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe he ʻEikí ʻa e ongo tukupaá fakatouʻosi.

“ʻI ha māhina pē ʻe tolu, naʻe hoko ʻa Kingisitoni ko e kolo naʻe lahi taha ʻenau kau papi uluí ʻi he Misiona Kānatá. Naʻe kei tuʻu pē ʻa e ngaahi fale makalahe lanu kuleí, naʻe ʻikai ha liliu ʻi he fōtunga ʻo e koló, naʻe kei tataú ai pē ʻa e tokolahi ʻo e kakaí. Ko e meʻa naʻe liliú ko e ʻulungāngá. Naʻe liliu ʻa e hingoa ne fakaʻaloʻalongauá ki ha hingoa ʻo e tui” (“Labels,” Ensign, Nov. 1983, 19–20).

ʻOku feliliuaki ha ngaahi tafaʻaki ʻoku ʻiloʻi ai pe ko hai kitautolú ʻi he lolotonga ʻo ʻetau moʻuí Kuo pau ke tau liliu mei he kei talavoú ʻo matuʻotuʻa. ʻE lava ke liliu ʻetau fakakaukaú, pea ʻe lava ke liliu fakataha ai mo e meʻa ʻoku tau kau ki aí.

Mahalo ʻe feliliuaki ʻa e tuʻunga ʻoku ʻiloʻi ai pe ko hai kitautolú, ka ʻoku ʻi ai ha meʻa pē ʻe taha ʻi hotau tuʻungá ʻe tuʻumaʻu ʻo taʻengatá: te tau hoko maʻu pē ko e fānau ʻa e ʻOtuá.

Ko hai Kita mo e Fakahingoá

ʻOku totonu ke tau faʻa tokanga ʻi he founga ʻoku tau fakahingoa ʻaki kitautolú. ʻOku totonu ke fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi fakahingoá ʻaki ʻa e fakakaukau fakapotopoto mo e tataki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻE lava ke uesia ʻe he ngaahi fakahingoá ʻa e founga ʻoku tau fakakaukau ai kiate kitautolú pea mo e founga ʻoku tau feohi ai mo e niʻihi kehé pea ʻe lava ke ne fakalahi pe fakangatangata ʻa ʻetau malava ke muimui ki he palani ʻa e ʻOtuá ki heʻetau fiefiá. ʻE lava ke tākiekina ʻe he ngaahi fakahingoá ʻa ʻetau ngaahi taumuʻá, tuʻunga fakafoʻituituí, pea mo hotau ngaahi kaungāmeʻá. Kapau ʻe fakafeʻātungiaʻi ʻe he ngaahi fakahingoá ʻa ʻetau fakalakalaka taʻengatá, ʻe lava ke tau fili ke liliu ia. Naʻe fakamatala ʻa ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi ʻo pehē:

“ʻOku ou tui ko ha fakamatala totonu pē ia ke pehē ʻoku fakakaukau ha kakai ʻe niʻihi ko e ngaahi ongoʻi femanakoʻaki ʻa e fefine mo e fefine pe tangata mo e tangatá ko e moʻoniʻi meʻa ia ʻo ʻenau moʻuí. … ʻOku tau maʻu ʻa e tauʻatāina ke fili pe ko e fē ʻa e ʻulungaanga te ne fakamatalaʻi kitautolú; ʻoku ʻikai fakamālohiʻi kitutolu ke fakahoko ʻa e ngaahi fili ko iá.

“Ko e moʻoniʻi meʻa taupotu taha maʻatautolu kotoá ko e fānau kitautolu ʻa ha Ongomātuʻa Fakalangi, ne fanauʻi mai ki māmani mo ha taumuʻa, pea fanauʻi mai mo ha ikuʻanga fakalangi. Ko e taimi pē ʻoku ai ʻa e ngaahi kehé, ʻo tatau ai pē pe ko e hā kinautolu, ko ha fakatūkiaʻanga ki he moʻoniʻi meʻa taupotu taha ko iá, ʻoku fakatupu ʻauha leva ia pea ʻokú ne tataki kitautolu ʻi ha hala kehe” (ʻinitaviu mo ʻEletā Dallin H. Oaks mo ʻEletā Lance B. Wickman: “Same-Gender Attraction” [2006]).

Kapau ʻoku foua ʻe ha taha ʻa e femanakoʻaki ʻa e fefine mo e fefine pe tangata mo e tangatá, te ne lava ʻo fili pe te ne fie fakaʻaongaʻi ha hingoa ke ui ʻaki hono tuʻunga fakasekisualé. ʻOku ʻikai ke fepaki hono fakahaaʻi ʻoku fakafāfine pe fakatangata ha taha pea mo e tuʻutuʻuni pe tokāteline ʻo e Siasí; ka ʻe lava ke ʻi ai ha ngaahi nunuʻa ʻoku ʻikai fiemaʻu ʻi he fakafōtunga ʻe fakahoko kiate iá. ʻOku ʻikai fakatonuhiaʻi ha tokotaha ʻoku muimui moʻoni ʻia Kalaisi ʻi haʻane taʻeʻofa koeʻuhí ko hoʻo fili ke ʻiloʻi koe ʻi he founga ko ʻení.

Naʻe fakamanatu mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni kiate kitautolu: “ʻE ʻi ai pē ʻaho ʻe fehuʻi atu ai pe naʻá ke toʻo kiate koe ʻa e huafa ʻo Kalaisí pea naʻá ke tauhi pau nai ki he fuakava ko iá” (“Identity, Priority, and Blessings,” Ensign, Aug. 2001, 10).

Hangē ko ia ne fakamatalaʻi ʻe Paulá: “He ko kimoutolu kotoa pē kuo papitaiso kia Kalaisi, kuo mou ʻai ʻa Kalaisi. Pea ʻoku ʻikai ai ha Siu pe Kiliki, ʻoku ʻikai ha pōpula pe ha tauʻatāina, ʻoku ʻikai ha tangata pe ha fefine: ka ʻoku mou taha pē kotoa pē ʻia Kalaisi Sīsū” (Kalētia 3:27–28).

ʻE ʻi ai ʻa e ʻaho te tau foki ki he ʻao ʻo ʻetau Ongomātuʻa Fakalangí hili ʻa e moʻui fakamatelie nounou ko ʻení. ʻE ʻi ai ʻa e ʻaho ʻe kāpui ai ʻa e ngaahi fakahingoa kotoa pē ʻe hotau ikuʻanga taʻengata ko e fānau ʻa e ʻOtuá .

Paaki