”Oppiaihe 27, luokan valmistautumisaineisto: Usko, toivo ja rakkaus”, Mormonin kirjan oppi ja opetukset, opettajan aineisto, 2021
”Oppiaihe 27, luokan valmistautumisaineisto”, Mormonin kirjan oppi ja opetukset, opettajan aineisto
Oppiaihe 27, luokan valmistautumisaineisto
Usko, toivo ja rakkaus
Presidentti Dieter F. Uchtdorf, siihen aikaan ensimmäisestä presidenttikunnasta, on opettanut: ”Usko, toivo ja rakkaus täydentävät toisiaan, ja kun yksi lisääntyy, muutkin vahvistuvat. – – Nämä kolme ominaisuutta – usko, toivo ja rakkaus – kun ne toimivat yhdessä ja perustuvat Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin totuuteen ja valoon, johtavat meidät runsaisiin hyviin tekoihin [ks. Alma 7:24].” (”Toivon ääretön voima”, Liahona, marraskuu 2008, s. 23–24; ks. Moroni 10:20.) Kun tutkit tätä aineistoa, mieti, mitä voit tehdä sisällyttääksesi näitä jumalallisia ominaisuuksia täydemmin omaan elämääsi.
Osa 1
Kuinka uskoni Jeesukseen Kristukseen vaikuttaa tuntemaani toivoon?
Kun nefiläisten sivilisaatio oli tuhoutunut, Moroni jäi yksin viimeistelemään Mormonin kirjaa. Hän lisäsi myös isänsä Mormonin opetuksia, joihin sisältyi saarna uskon, toivon ja rakkauden hyveistä (ks. Moroni 7:1).
Presidentti M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on opettanut uskon ja toivon välistä yhteyttä:
Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen – todellinen usko, kokosydäminen ja horjumaton – on voima, joka otetaan huomioon maailmankaikkeudessa. Se voi olla vaikuttava voima, jonka kautta tehdään ihmeitä. Tai se voi olla sisäisen voiman lähde, jonka kautta me löydämme rauhaa, lohtua ja rohkeutta selviytyä.
Kun osoitamme uskoa ja luottamusta, syntyy toivo. Toivo kasvaa uskosta ja antaa merkityksen ja tarkoituksen kaikelle, mitä teemme. Se voi jopa antaa meille rauhallisen varmuuden, jota tarvitsemme elääksemme onnellisina maailmassa, joka on kypsynyt pahuudessa, hädässä ja epäoikeudenmukaisuudessa. (Ks. ”Toteutuneen toivon ilo”, Valkeus, tammikuu 1993, s. 32)
Osa 2
Kuinka voin lisätä kykyäni kokea toivoa?
Kun Moroni laati lyhennelmän jerediläisten aikakirjasta, hän sisällytti siihen profeetta Eterin opetukset uskosta. Sitten hän kertoi monista ihmeistä, jotka tapahtuivat uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. (Ks. Et. 12:3–22.) Moroni selitti, että ”usko on sellaista, mitä toivotaan mutta ei nähdä” (jae 6).
Presidentti Uchtdorf on sanonut seuraavaa toivon äärettömästä voimasta:
Toivo on Hengen lahja [ks. Moroni 8:26]. Se on toivo siitä, että Jeesuksen Kristuksen sovituksen ja Hänen ylösnousemuksensa voiman ansiosta me saamme nousta iankaikkiseen elämään, ja se johtuu uskostamme Vapahtajaan [ks. Moroni 7:41]. Tällainen toivo on sekä lupauksen periaate että käsky [ks. Kol. 1:21–23], ja kaikkien käskyjen tavoin meidän vastuullamme on tehdä siitä aktiivinen osa elämäämme ja voittaa kiusaukset menettää toivo. Taivaallisen Isämme armolliseen onnensuunnitelmaan perustuva toivo johtaa rauhaan [ks. Room. 15:13], armoon [ks. Ps. 130:7], riemuun [ks. Room. 5:2] ja iloon [ks. Sananl. 10:28]. Pelastuksen toivo on kuin suojaava kypärä [ks. 1. Tess. 5:8]. Se on uskomme perusta [ks. Hepr. 11:1; Moroni 7:40] ja sielumme ankkuri [ks. Hepr. 6:19; Et. 12:4]. (”Toivon ääretön voima”, s. 21–22)
Osa 3
Miten rakkaus voi vaikuttaa suhteeseeni muihin ja Jeesukseen Kristukseen?
Puhuttuaan uskosta ja toivosta Mormon päätti saarnansa keskittymällä rakkauteen eli ”Kristuksen puhtaaseen rakkauteen” (ks. Moroni 7:47).
Sisar Jean B. Bingham, Apuyhdistyksen ylijohtaja, on todennut:
Jeesus Kristus on – – täydellinen esimerkki rakkaudesta. Kuolevaisuutta edeltävässä elämässä Hänen tarjoutumisensa meidän Vapahtajaksemme, Hänen vuorovaikutuksensa läpi Hänen elämänsä kuolevaisuudessa, Hänen ylimaallinen sovituksen lahjansa sekä Hänen jatkuvat pyrkimyksensä tuoda meidät takaisin taivaallisen Isämme luo ovat rakkauden ylimpiä ilmauksia. Hän toimii keskittyen yhteen asiaan: rakkauteen Isäänsä kohtaan, mikä ilmenee Hänen rakkaudessaan meitä jokaista kohtaan. – –
Lausun todistukseni siitä, että kun seuraamme Hänen täydellistä esimerkkiään, me voimme saada rakkauden lahjan, joka tuo meille suurta iloa tässä elämässä ja luvatun iankaikkisen elämän siunauksen taivaallisen Isämme luona. (”Tuon evankeliumin valoa kotiini”, Liahona, marraskuu 2016, s. 6, 9)
Kun ajattelet Vapahtajan esimerkkiä, mieti, miltä rakkaus voi näyttää jokapäiväisessä elämässäsi. Presidentti Thomas S. Monson opetti:
Ajattelen rakkautta, joka saa meidät olemaan osaaottavia, myötätuntoisia ja armeliaita, ei vain sairauden ja kärsimyksen ja ahdistuksen hetkinä vaan myös muiden ihmisten heikkouksien ja virheiden hetkinä.
Tarvitaan kipeästi sellaista rakkautta, joka osoittaa kiinnostusta niitä kohtaan, joita ei huomata, antaa toivoa niille, jotka ovat masentuneita, auttaa niitä, jotka ovat ahdistettuja. Todellinen rakkaus on rakkautta toiminnassa. Rakkautta tarvitaan kaikkialla.
Tarvitaan sellaista rakkautta, joka kieltäytyy hakemasta tyytyväisyyttä muille sattuneen epäonnen kuulemisesta tai toistamisesta, ellei siitä ole kenties apua epäonnen kohdanneelle. Amerikkalainen pedagogi ja poliitikko Horace Mann sanoi kerran: ”Ahdingossa olevan sääliminen on inhimillistä, hänen auttamisensa on jumalallista” [Horace Mann, Lectures on Education, 1845, s. 297].
Rakkaus on sitä, että on kärsivällinen sitä kohtaan, joka on pettänyt meidät. Se on sitä, että vastustaa kiusausta loukkaantua helposti. Se on heikkouksien ja puutteiden hyväksymistä. Se on ihmisten hyväksymistä sellaisina kuin he todella ovat. Se on katsomista fyysisen ulkomuodon sijaan ominaisuuksiin, joita aika ei himmennä. Se on sitä, että vastustaa halua luokitella muita. (Ks. ”Rakkaus ei koskaan katoa”, Liahona, marraskuu 2010, s. 124)