Ko e Kaumeʻá
Ko e Meʻa Te Tau Lava ʻo Foakí
Sune 2024


“Ko e Meʻa Te Tau Lava ʻo Foakí,” Ko e Kaumeʻá, Sune 2024, 40–41.

Ko e Meʻa Te Tau Lava ʻo Foakí

Naʻe pehē ʻe ʻAnitī Niki, “ʻOku tau ʻi hení ke tokoni ki hono fakamaʻa ʻo e anovaí.”

Naʻe hoko ʻa e talanoa ko ʻení ʻi he ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.

ʻĪmisi
Ko e tamaiki fefine ʻoku nau tuʻu ʻi ha hala fakakavakava ʻo sio ki he fanga kiʻi fonu ʻo e tahí ʻi he loto vaí ʻi lalo

“Kuo tau aʻu nai ki ai?” Naʻe velia ʻa e vaʻe ʻo ʻAliá he naʻe uʻu ia ʻe ha namu. Naʻe fuoloa fau ʻenau lue lalo ʻi ha fuʻu maka lahi! Naʻe kamata ke helaʻia ʻa ʻAlia.

Naʻe pehē ange ʻe heʻene faiako, ko ʻAnitī Nikí, “Meimei. Pea falala mai kiate au. ʻE ʻaonga lahi ia.”

Naʻe ʻikai ke fuʻu fakapapauʻi ia ʻe ʻAlia. Naʻa nau ʻalu ʻi ha ʻeveʻeva ʻa e akó ki Kīholo, ko ha feituʻu ʻoku fakatolonga fakanatula ai ʻa e ʻakaú mo e monumanú ʻi he Motu Lahi ʻo Hauaiʻí. Naʻe fiefia ʻa ʻAlia ke ako fekauʻaki mo e fanga monumanú mo e ʻakau ʻi honau motú, ka naʻá ne ongoʻi manavasiʻi. Naʻá ne foʻou ki he motú, pea naʻe teʻeki ai ke ne ʻilo ha kakai tokolahi. Naʻe matuʻotuʻa ange ʻa e toenga ʻo e fānaú, pea naʻa nau kakata fakataha ʻi he kotoa ʻo ʻenau lue laló. Naʻe lue fakalongolongo pē ʻa ʻAlia ʻi honau tafaʻakí. Naʻá ne fiemaʻu ke maʻu hano kaungāmeʻa, ka naʻe ʻikai ke ne ʻilo pe ʻe founga fēfē.

Fāifai pea nau aʻu ki ha matāfanga naʻe ūū. ʻI heʻenau lue atu ʻi ha tafungofunga ʻoneʻoné, naʻe ʻasi lelei mai ʻa e fanga kiʻi anovai ʻoku ʻi ai ʻa e iká.

Naʻe pehē ange ʻe ʻAnitī Niki, “ʻOku talitali lelei kimoutolu ki Kiholo.”

Naʻe sio takai holo ʻa ʻAlia. Naʻe fakaʻofoʻofa ʻa e feituʻú ni! Naʻe moʻoni ʻene faiakó—naʻe ʻaonga pē ʻa e lue laló.

ʻI he ngaahi houa siʻi hono hokó, naʻe ako kotoa ai ʻe ʻAlia mo hono kaungāakó fekauʻaki mo e meʻa ke fakatolongá. Naʻe saiʻia ʻa ʻAlia ʻi he sio ki he kakau ʻa e iká ʻi he vaí.

“Naʻe ngaohi ʻa e fanga kiʻi anovai iká koeʻuhí ke lava ʻo maʻu ha fanga ika ʻe niʻihi pea toʻo mei he anovaí kae tuku pē ʻa e niʻihi ke nau tupu lahi mo mālohi. ʻI he foungá ni, ʻoku moʻui potupotutatau ʻa e meʻa kotoa pē, pea ʻoku ʻi ai maʻu pē ha fanga ika feʻunga,” ko e fakamatala ia ʻa ʻAnitī Nikí.

Hili ʻa e maʻu meʻatokoni hoʻataá, naʻe ui ʻe ʻAnitī Niki ʻa e fānaú ki ha taha ʻo e ngaahi anovai lalahi angé. “Sai, tokotaha kotoa pē, tui ha kofunima. ʻOku tau ʻi hení ke tokoni ki hono fakamaʻa ʻo e fanga kiʻi anovaí.”

Naʻe fehuʻi ange ʻe ha taha ʻo e kaungāako ʻo ʻAliá, “ʻOku fiemaʻu nai ke tau fai ia?”

“ʻIo! Ko e konga ʻo e ʻaʻahi ki Kīholó ko e ngāue fakataha ke tokoni ke tauhi ia ke maʻa. ʻOku fekauʻaki ia mo e meʻa ʻoku tau lava ʻo foakí,” ko e lea ia ʻa ʻAnitī Nikí.

Naʻe fiefia ʻa ʻAlia ke tokoni. Naʻá ne tui ha ongo kofunima pea kamata ke ne hiko hake ʻa e vevé mo e ngaahi vaʻa ʻakau takatakai ʻi he anovaí.

Naʻe lue hake ha taha ʻo hono kaungāakó ʻi hono tafaʻakí. Naʻe teʻeki ke talanoa ʻa ʻAlia mo ia kimuʻa. Naʻá ne tui ha sote lanu pingikī mālohi.

Naʻe ongoʻi ʻe ʻAlia ʻoku tā vave hono mafú. Naʻá ne fie fakalea ki ai, ka naʻá ne ilifia. Fēfē nai kapau naʻe pehē ʻe he taʻahiné ʻokú ne faikehe?

Naʻe fakakaukau leva ʻa ʻAlia ki he meʻa naʻe lea ʻaki ʻe ʻAnitī Nikí. ʻOku fekauʻaki ia mo e meʻa ʻoku tau lava ʻo foakí. Naʻe fakamānava loloa ʻa ʻAlia mo ne malimali. Naʻá ne pehē ange, “Mālō e lelei. ʻOku ou saiʻia ʻi hoʻo soté.”

Na‘e malimali ʻa e taʻahiné. “Mālō ʻaupito! Ko Souī au.”

“Ko hoku hingoá ko ʻAlīa.”

Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe he ongo tamaiki fefiné ʻa e toenga ʻo e ʻahó ke talanoa mo kakata ʻi heʻena tānaki ha ʻū kongokonga pelesitiki mo ha pepa naʻe tuku ʻi he anovaí. Ko e lahi ange ʻa e maheni ʻa ʻAlia mo Souií, ko e lahi ange ia ʻene ongoʻi fiefiá. Naʻe angalelei ʻaupito ʻa Souī.

ʻI he fakaʻosinga ʻo e ʻahó, naʻe tafu ʻe he faiakó ha afi maʻá e fānaú ke nau tangutu takai ai. Naʻe langa ʻa e ngaahi uoua ʻo ʻAliá mei hono fakamaʻa ʻa e anovaí.

“ʻAlia, haʻu angé. Kuo pau ke ke sio heni!” Naʻe lele atu ʻa Souī ki ai, ʻo taʻalo hono ongo nimá kia ʻAlia ke muimui ange. Naʻe muimui ʻa ʻAlia ʻia Souī ki ha hala fakakavakava naʻe kolosi ʻi he anovaí.

ʻI lalo ʻi he hala fakakavakavá, naʻe ʻi ai ha fuʻu fonu lahi ʻi he loto vai maʻá. Naʻe kakau hake ʻa e fanga kiʻi fonu iiki angé.

Naʻe malimali ʻa ʻAlia. Naʻe fakaʻofoʻofa ia! Naʻá ne tuʻu fakataha mo Souī ʻi he hala fakakavakavá, pea naʻe ongoʻi nonga ʻa ʻAlia. Naʻe faingataʻa hono fakamaʻa ʻo e anovaí, ka ko ʻeni ʻe kei lava pē ʻa e fanga monumanu ko ʻení ʻo moʻui malu ʻi honau ʻapí.

Naʻe sio atu ʻa ʻAlia kia Souī. Naʻe ʻi ai foki hano kaungāmeʻa foʻou ʻi he taimí ni, koeʻuhí pē he naʻá ne loto-toʻa feʻunga ke lea mālō e lelei. Na‘e fai ʻe ʻAlia ha kiʻi lotu ʻi hono lotó. Fakamālō atu Tamai Hēvani koeʻuhí ko e māmani fakaʻofoʻofá ni pea mo hoku kaungāmeʻa foʻoú. Fakamālō atu ʻi hoʻo tokoniʻi au ke u tokanga taha ki he meʻa te u lava ʻo foakí.

ʻĪmisi
Talanoa ʻi he PDF

Tā fakatātā ʻa Melissa Manwill Kashiwagi

Paaki