2022
Lēsoni ʻe 3 mei he Tau ʻa Tēvita mo Kolaiaté
Sune 2022


“Lēsoni ʻe 3 mei he Tau ʻa Tēvita mo Kolaiaté,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Sune 2022.

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au

1 Samuela 17

Lēsoni ʻe 3 mei he Tau ʻa Tēvita mo Kolaiaté

ʻOku tau maʻu kotoa ha “Ngaahi Kolaiate” ke fehangahangai mo ia. Te tau lava ʻo ikunaʻi kinautolu ʻi he tokoni ʻa e ʻEikí.

ʻĪmisi
Tēvita mo Kolaiate

Ngaahi tā fakatātā ʻa Alex Nabaum

Naʻe faingataʻaʻia e kau ʻIsilelí. Faingataʻaʻia lahi.

Naʻe fakataha mai e kau tau ʻa e kau Filisitiá ke tauʻi e kau ʻIsilelí. ʻI ha pongipongi ʻe taha, naʻe haʻu ai ha saianiti toʻa ko Kolaiate hono hingoá ke manukiʻi e kau ʻIsilelí. Naʻá ne poleʻi kinautolu ke nau tauʻi ia. ʻI he taimi naʻe fanongo ai e kakai ʻIsilelí ki he kalanga ʻa Kolaiaté, naʻa nau “ilifia mo manavahē lahi” (1 Samuela 17:11).

ʻOku ʻikai ha ofo—he naʻe fuʻu lahi ʻa Kolaiate! ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe meimei fute ʻe 10 (mita ʻe 3) hono māʻolungá. Naʻá ne tui foki ha tatā palasa mo ha teunga tau mamafa. Naʻá ne maʻu ha pā, tao, mo e heletā lahi. (Vakai, 1 Samuela 17:4–7.)

Naʻe poleʻi kinautolu ʻe Kolaiate ʻi ha ʻaho ʻe 40 ke nau tau. Naʻe ʻikai ke maʻu ʻe ha taha ha loto-toʻa ke fehangahangai mo ia.

Kae ʻoua kuo haʻu ha kiʻi tamasiʻi ko Tēvita hono hingoá.

Naʻe aʻu atu ʻa Tēvita ki he ʻapitanga ʻo e kau ʻIsilelí ke ʻoatu ha ngaahi naunau ʻi he taimi naʻá ne fanongo ai ki he kaila ʻa Kolaiaté. Naʻá ne ʻohovale he mamata ki he hola ʻa e kau sōtiá ʻi heʻenau manavaheé. ʻI he taimi naʻe mahino ai naʻe fuʻu ilifia e tokotaha kotoa pē ke taú, naʻe loto-fiemālie ʻa Tēvita ke fehangahangai mo Kolaiate.

Naʻe talaange kia Tēvita naʻe ʻikai ha founga te ne ikunaʻi ai ʻa Kolaiate—naʻá ne fuʻu kei siʻi. Ka naʻá ne ʻiloʻi ha meʻa naʻe ʻikai ke nau fai: naʻe ʻikai maʻu hono mālohí mei hono sinó, ka mei hono ʻOtuá.

Ko e Fehangahangai mo Homou Ngaahi Kolaiaté

ʻOku tau fehangahangai foki mo ha “Ngaahi Kolaiate” ʻi heʻetau moʻuí. ʻE lava ke hoko e ngaahi Kolaiate ʻoku tau fehangahangai mo iá ko ha ngaahi ʻahiʻahi, faingataʻa, mo e ʻoho ʻa e filí. Ko ha ngaahi moʻoni ʻeni ʻe tolu naʻe ʻiloʻi ʻe Tēvita naʻe tokoni ke ne ikunaʻi ai hono Kolaiaté. Pea te nau lava ʻo tokoni atu ke ke ikunaʻi foki mo ho ngaahi faingataʻá.

1 ʻE ʻIate Koe ʻa e ʻEikí

ʻI he taimi naʻe talaange ai ʻe he tokotaha kotoa kia Tēvita he ʻikai ke ne lava ʻo tauʻi ʻa Kolaiaté, naʻe tali ange ʻe Tēvita kuó ne ʻosi tauʻi ha laione mo ha pea ke fakahaofi e fanga sipi ʻa ʻene tamaí. Naʻe fakahaaʻi fakapapau ange ʻe Tēvita, “Ko [e ʻEikí] ʻa ia naʻá ne fakamoʻui au mei he pesipesi ʻo e laioné, mo e pesipesi ʻo e peá, te ne fakamoʻui au mei he nima ʻo e Filisitiá ni” (1 Samuela 17:37).

Naʻe ʻilo ʻe Tēvita ʻe ʻiate ia ʻa e ʻEikí. Te tau lava foki mo kitautolu ʻo fehangahangai mo hotau ngaahi Kolaiaté ʻi he loto-falala, ʻo fakafou ʻi he ʻEikí.

2 ʻOku ʻOmi ʻe he Tui ki he ʻOtuá ʻa e Loto-toʻá

Naʻe ʻalu ʻa Tēvita ki ha kiʻi vaitafe ofi mai ʻo maʻu ai ha foʻi maka hamolemole ʻe nima. Naʻá ne faʻo e ngaahi foʻi maká ki heʻene kató fakataha mo ʻene maka-taá. Naʻe ʻalu leva ʻa Tēvita ke fehangahangai mo Kolaiate.

ʻI he vakai ʻa Kolaiate kia Tēvitá, naʻá ne fakakata ʻaki e taʻu siʻi ʻa Tēvitá. Naʻá ne lau kovi mo fakamanamanaʻi ia. Ka neongo ia, naʻe ʻikai tokanga mo taʻeilifia ʻa Tēvita. Peá ne pehē, “ʻOkú ke haʻu kiate au ʻaki ʻa e heletā, mo e tao, pea mo e pā: Ka ʻoku ou ʻalu atu kiate koe ʻi he huafa ʻo e ʻEikí ʻo e ngaahi kau taú, ko e ʻOtua ʻo e ngaahi tau ʻa ʻIsilelí” (1 Samuela 17:45).

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi, Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, ʻo pehē: “Naʻe maʻu ʻe Tēvita ha tui mālohi ki he ʻOtua ʻo ʻIsilelí, pea naʻe ʻoange ʻe he tui ko iá ha loto-toʻa lahi kiate ia. …

“… Kuo pau ke tau fakafepakiʻi kotoa he taimi ʻe niʻihi ʻa kinautolu ʻoku manuki mo lea koví. ʻE ʻi ai ha niʻihi ʻiate kitautolu te tau fehangahangai mo ha mālohi fakamāmani ʻo hangē ko Kolaiaté. ʻI heʻene hoko iá, ʻoku totonu ke tau faʻifaʻitaki ki he loto-toʻa ʻa Tēvitá, ʻa ia naʻe mālohi koeʻuhí he naʻá ne maʻu ʻa e tuí, pea naʻá ne ʻalu atu ʻi ha ngāue māʻoniʻoni ʻi he huafa ʻo e ʻEiki ʻo e Ngaahi Kau Tau.”1

ʻE lava foki ke tokoniʻi koe ʻe he tuí ke ke fehangahangai mo hoʻo ngaahi meʻa ʻokú ke manavahē aí ʻi he loto-toʻa.

3 Te Ke Lava ʻo Fai ʻa e Meʻa ʻOku Taʻemalavá, ʻi he ʻOtuá

Mahalo kuó ke ʻosi ʻiloʻi e meʻa ne hokó. Naʻe toʻo hake ʻe Tēvita ha foʻi maka mei heʻene kató ʻo faʻo ki heʻene maka-taá. Naʻá ne homoki atu e foʻi maká, pea naʻe tau ia ʻi he foʻi laʻe ʻo Kolaiaté. Naʻe tō ‘a Kolaiate ki lalo. ʻI he mamata ʻa e kau Filisitiá ki he ʻulungia honau takí, naʻa nau hola telia ʻenau moʻuí.

Kimuʻa ʻi he tau ko ʻení, naʻe mei pehē ʻe he kakai tokolahi naʻe ʻikai maʻu ʻe Tēvita ha faingamālie. Ka naʻe fakahaaʻi ʻe Tēvita “ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa ki he ʻOtuá” (Luke 1:37).

ʻĪmisi
ʻUlungia ʻa Kolaiate ʻia Tēvitá

Hangē ko e lea ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, ʻi he taimi ʻokú ke fehangahangai ai mo hoʻo ngaahi Kolaiaté, “ʻokú [ke] maʻu ʻi [hoʻo] moʻui tāú ʻa e totonu ke maʻu ha fakahā ke tokoni ʻi [hoʻo] ngaahi feinga māʻoniʻoní. Te ke lava ʻo ʻai kiate koe e huafa toputapu ʻo e ʻEikí. Te ke lava ʻo lotu ʻi Hono huafa māʻoniʻoní. … ʻOku moʻoni tatau pē hoʻo faʻa lotu ke maʻu ha tokoní mo e taimi naʻe tau ai ʻa Tēvita mo Kolaiaté.”2

Te ke lava ʻo tuʻu maʻu ʻi he tuí pea ikuna ʻi he tokoni ʻa e ʻOtuá.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Dallin H. Oaks, Oct. 1992 general conference (Ensign, Nov. 1992, 38).

  2. Russell M. Nelson, “You Can Accomplish the Impossible!New Era, Mar. 2018, 48.

Paaki