2022
Houʻeiki Fafine ʻo e Tuí
Sune 2022


“Houʻeiki Fafine ʻo e Tuí,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú Sune 2022.

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au

Kau Fakamaau 4–5; Lute 1–4

Houʻeiki Fafine ʻo e Tuí

Neongo ne nau moʻui ʻi he kuonga muʻá, ka naʻe tā ʻe he kau fafine mei he Tohi Tapú ha ngaahi sīpinga ʻo e tuí, ngāue tokoní, mo e anga fakakaumeʻá, ʻa ia ʻe lava ke maʻu ʻi he kau finemui he ʻaho ní.

Tēpola
mei he Tohi Tapú

ʻĪmisi
Tēpola

ʻI he taimi naʻe ngaohikovia ai ʻe he kau Kēnaní ʻa ʻIsilelí, naʻe tafoki ha tokolahi ʻo e kau ʻIsilelí ki ha ngaahi founga kovi. Ka ko ha fefine faivelenga ʻa Tēpola. Naʻá ne hoko ko ha fakamaau pea naʻe ui ia ko ha palōfita fefine (vakai, Fakamaau 45), ko e ʻuhingá naʻá ne maʻu ha fakamoʻoni ki he ʻEikí mo e laumālie ʻo e fakahaá (vakai, Fakahā 19:10). Naʻá ne maʻu ha ivi tākiekina lahi ki he kakai ʻIsilelí. Naʻá ne maʻu ha ueʻi fakalaumālie mei he ʻEikí ke tokoni ke fakahaofi ʻa ʻIsileli mei he kau Kēnaní.

ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he sīpinga ʻa Tēpolá ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he falala kia Sīsū Kalaisí.

Falanisesikā
mei Kana mo ʻAitahō, USA

ʻĪmisi
finemui

ʻOku falala ʻa Falanisesikā ki he ʻEikí ʻo hangē pē ko Tēpolá.

Ko Falanisesikaá mei Kana. Naʻá ne kau ki he Siasí hili hono pusiakiʻi ia mo hono māhanga tangatá ʻe ha fāmili ʻi ʻAitahō. ʻOkú ne saiʻia he ʻalu ki he ngaahi ʻekitivitī ʻa e toʻu tupú, ka ʻi ha ngaahi taimi ʻe niʻihi, ʻoku faʻa fehuʻi ʻa Falanisesikā ki he ʻOtuá pe ʻoku talitali lelei nai ia.

ʻOku pehē ʻe Falanisesikā, “ʻOku ou fāifeinga ke ʻilo hoku tuʻunga ʻi he māmani ko ʻení. Ka ʻi he taimi ʻoku ou fie maʻu lahi taha ai ʻa e tokoní, ʻoku ʻi ai ʻa Sīsū Kalaisi ke tokoniʻi au ke u ʻilo hoku halá. Kuo tokoniʻi au ʻe Sīsū Kalaisi ʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá pea kuó Ne tokoniʻi au ke u maʻu ha nonga mo ha fiemālie ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻoni ʻa e Siasí ni, pea ʻoku ou ʻofa ʻi hoku Fakamoʻui naʻe pekia maʻatautolú. 

ʻOku hoko ʻa Tēpola mo Falanisesikā ko ha ongo sīpinga ʻo e tui taʻe-ueʻia kia Sīsū Kalaisí.

Lute
mei he Tohi Tapú

ʻĪmisi
Lute

ʻI he taimi naʻe mālōlō ai e husepāniti ʻo Luté, naʻe poupouʻi ia ʻe heʻene faʻē ʻi he fono ko Nāomí, ke foki ki hono fāmilí ʻi hono fonua tupuʻangá ke nau tokangaʻi ia. Ka naʻe fili ʻa Lute ke nofo ʻo tokangaʻi ʻa Nāomi. Naʻe līʻoa mo tukupā e moʻui ʻa Luté ke tokoni ki heʻene faʻē ʻi he fonó. Naʻe ngāue fakaetauhi ʻa Lute kia Nāomi ʻi ha ngaahi founga lahi, kau ai hono ʻoange ha meʻakai maʻaná (vakai, Lute 2:17–18).

Laukonga lahi ange fekauʻaki mo Lute mo Nāomi ʻi he makasini ko ʻení.

Teinalī
mei Masasūseti, USA

ʻĪmisi
finemui

Hangē ko Luté, kuo ako ʻe Teinalī ʻa e mahuʻinga ʻo e ngāue tokoní.

Naʻe kamata ngāue tokoni ʻa Teinalī ʻi ha peito supo ʻi he taʻu ʻe tolu kuohilí. Neongo ʻoku ʻuhinga ia ke tukuange ai ha konga ʻo hono taimí ʻi he Tokonaki kotoa pē, ka ʻokú ne lau ia ko ha faingamālie ke ako ai ha ngaahi meʻa foʻou mo tokoniʻi e kakai faingataʻaʻiá.

ʻOku pehē ʻe Teinalī, kuo tokoniʻi ia ʻe heʻene ngāue tokoni ʻi he peito supó ke ako ke toe falalaʻanga ange ai mo fetuʻutaki mo e kakai kehé. ʻOkú ne pehē, “ʻOku ou ongoʻi nonga mo fiefia ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻoku ou tokoni ki he niʻihi kehé. ʻOku ou ʻilo ʻoku fiefia ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku ou ngāue aí, pea ʻoku ou fiefia ai.”

Naʻe fakatou maʻu ʻe Lute mo Teinalī ʻa e faingamālie ke na tokoni ai ki he niʻihi kehé. ʻOku hōifua ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku tau fili ai ke tokoni ki Heʻene fānaú.

Nāomi
mei he Tohi Tapú?

ʻĪmisi
Naomi

Ko Nāomi ʻa e faʻē ʻi he fono ʻa Luté. Naʻe ʻikai ngata pē ʻi he tokoni ʻa Lute kia Nāomí, ka naʻe toe tokoni foki ʻa Nāomi kia Lute. Naʻe fakafeʻiloaki ʻe Nāomi ʻa Lute ki ha kakai foʻoú mo tokoni ke tokangaʻi e pēpē ʻa Luté (vakai, Lute 4:16). Naʻá na fepoupouʻaki mo fakamahuʻingaʻi hona vā fakakaungāmeʻá.

ʻIunisi
mei he ʻOtu Motu Filipainí

ʻĪmisi
finemui

Hangē ko Nāomí, naʻe ako ʻe ʻIunisi e mahuʻinga ʻo e ngaahi kaungāmeʻa leleí.

Kimuʻa pea kau ʻa ʻIunisi ki he Siasí, naʻá ne mā ʻaupito. ʻI he taimi naʻá ne maʻu ai ha uiuiʻi ke hoko ko e palesiteni ʻo e kalasi Finemui ʻi hono uōtí, naʻá ne momou ke tali ʻa e uiuiʻí. Ka naʻá ne falala ki he ʻEikí mo tali ʻa e uiuiʻí.

Neongo naʻá ne mā, ka naʻe ʻikai tatali ʻa ʻIunisi ke haʻu e niʻihi kehé kiate ia. Naʻá ne kamata leva ke fakakaungāmeʻa mo e toʻu tupu kehé. ʻOku pehē ʻe ʻIunisi, “Ko e taha ʻeni ʻo e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí—ʻa ʻete maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa taʻengata te nau kātaki fakataha mo koe ʻi he hala ʻo e fuakavá mo tokoniʻi koe ke ke moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí.”

ʻOku ʻomi ʻe he ʻOtuá ha ngaahi kaungāmeʻa ke tokoniʻi kitautolu ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. Hangē ko Nāomi mo ʻIunisí, te ke lava ʻo tokoni ki he niʻihi kehé mo ngāue tokoni maʻanautolu.

Paaki