Lohtua Lucylle
”Lohduttaja täyttää toivolla ja täydellisellä rakkaudella” (Moroni 8:26).
Lucy oli käpertyneenä huoneensa nurkassa, kun hänen äitinsä tuli toivottamaan hänelle hyvää yötä.
”Lucy, mitä sinä siellä teet?” äiti kysyi.
”Halusin vain olla yksin ja miettiä”, Lucy sanoi haudaten kasvonsa lempipeittoonsa – siihen keltaiseen kukalliseen peittoon, joka oli kuulunut äidille, kun tämä oli ollut pieni tyttö.
”Haluatko jutella siitä?” äiti kysyi istahtaessaan keinutuoliin.
Lucy nyökkäsi ja kiipesi äidin syliin. ”Ajattelin Eliza-mummoa”, hän sanoi vaisusti pyyhkien peitolla silmiään.
”Ai”, äiti sanoi ja keinutti häntä samalla hellästi. ”Tiedätkö, Eliza-mummo on nyt taivaassa. Hän on varmaan hyvin onnellinen siellä.”
Lucy niiskutti. ”Tiedän”, hän sanoi. ”Mutta minulla on häntä ikävä, ja minusta tuntuu kurjalta, kun hän on poissa.”
”Minullakin on häntä ikävä”, äiti sanoi silittäen Lucyn hiuksia. ”Pidettäisiinkö rukous tästä asiasta?”
”Selvä”, Lucy myöntyi. Äidin avulla Lucy rukoili: ”Rakas taivaallinen Isä, olen surullinen siitä, että Eliza-mummo kuoli, ja minulla on häntä ikävä. Mutta minä tiedän, että hän on taivaassa ja että hän on onnellinen, ja minä tiedän, että näen hänet jälleen, kun hän nousee kuolleista. Auta minua niin, ettei minusta tuntuisi niin surulliselta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”
Sanottuaan ”aamen” Lucy istui hetken hiljaa. Sitten hän sai ajatuksen. ”Minä tiedän mitä tehdä! Emma-täti kertoi minulle, että Alkeisyhdistyksen laulujen laulaminen auttaa häntä tuntemaan itsensä onnelliseksi. Ehkä meidän pitäisi tehdä niin!”
”Kuulostaa hyvältä ajatukselta”, äiti sanoi.
Lucy ja äiti lauloivat yhdessä laulut ”Oon lapsi Jumalan”, ”Saan käydä temppeliin” ja ”Kuin Jeesus mä olla tahdon”. Heidän laulettuaan Lucy sanoi: ”Äiti, nyt minä olen onnellinen.”
”Pyhä Henki auttoi sinua tietämään mitä voit tehdä, jotta tuntisit olosi paremmaksi”, äiti sanoi.
Lucy hymyili. ”Tiedän. Taivaallinen Isä vastasi rukoukseeni.” Kun hän nyt ajatteli Eliza-mummoa, hänestä tuntui kuin hänen lempipeittonsa olisi käärittynä hänen sydämensä ympärille. Hän tunsi lohtua.
”Minä rakastan sinua, äiti”, Lucy kuiskasi ennen kuin nukahti. ”Ja minä rakastan myös Eliza-mummoa.”
Kuvitus Sam Lawlor; sisar Matsumorin kuva Busath Photography