Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma
Kanarialintuja, joilla on harmaata siivissään
Palvellessani nuorena piispana lähes 60 vuotta sitten seurakunnassani kuoli leskirouva Kathleen McKee. Hänen jäämistöönsä kuului kolme kanarialintua. Kaksi, jotka olivat väriltään täysin keltaisia, oli määrä antaa hänen ystävilleen. Kolmannen, Billien, keltaisen värin pilasi sen siivissä oleva harmaa. Sisar McKee oli kirjoittanut minulle jättämäänsä viestiin: ”Antaisitteko sinä ja perheesi sille kodin? Se ei ole kaunein, mutta se laulaa parhaiten.”
Sisar McKee oli paljolti samanlainen kuin hänen keltainen kanarialintunsa, jolla oli harmaata siivissään. Häntä ei ollut siunattu kauneudella, hänelle ei ollut suotu itsevarmuutta eikä jälkeläisten saamisen kunniaa. Silti hänen laulunsa auttoi muita kantamaan kuormansa auliimmin ja suoriutumaan tehtävistään taitavammin.
Maailma on täynnä keltaisia kanarialintuja, joilla on harmaata siivissään. On sääli, että niin kovin harvat ovat oppineet laulamaan. Jotkut ovat nuoria, jotka eivät tiedä, keitä he ovat, mitä he voivat olla tai edes haluavat olla – he vain haluavat olla joku. Toiset ovat iän painamia, huolten rasittamia tai epäilysten täyttämiä eläen elämää, joka on huomattavasti heidän kykyjensä alapuolella.
Elääksemme hyvin meidän on kehitettävä kyky kohdata vaikeudet rohkeasti, pettymykset iloisesti ja voitot nöyrästi. Kysytte: ”Kuinka voisimme saavuttaa nuo tavoitteet?” Minä vastaan: ”Saamalla oikean käsityksen siitä, keitä me todella olemme!” Me olemme elävän Jumalan poikia ja tyttäriä – Jumalan, jonka kuvaksi meidät on luotu. Ajatelkaa sitä: luotu Jumalan kuvaksi. Emme voi aidosti pitää kiinni tästä vakaumuksesta kokematta syvällistä, uudenlaista voiman ja väkevyyden tunnetta. “
Etsiessään miestä, jolla on uskoa, Vapahtaja ei valinnut häntä niiden omahyväisten joukosta, jotka yleensä täyttivät synagogan, vaan Hän kutsui tämän Kapernaumin kalastajien keskuudesta. Epäilevästä, kouluja käymättömästä, kiivaasta Simonista tuli Pietari, uskon täyttämä apostoli. Keltainen kanarialintu, jolla oli harmaata siivissään, osoittautui Mestarin täyden luottamuksen ja kestävän rakkauden arvoiseksi.
Kun Vapahtaja valitsi innokkaan ja voimallisen lähetyssaarnaajan, Hän ei löytänyt tätä puolustajiensa keskuudesta vaan vastustajiensa keskeltä. Vainooja Saulista tuli käännyttäjä Paavali.
Lunastaja valitsi epätäydellisiä ihmisiä opettamaan tietä täydellisyyteen. Hän teki niin silloin. Hän tekee niin nyt – keltaisia kanarialintuja, joilla on harmaata siivissään. Hän kutsuu teitä ja minua palvelemaan Häntä täällä maan päällä. Sitoumuksemme täytyy olla kokonaisvaltaista. Ja jos kamppailussamme kompastumme, rukoilkaamme: ”Meitä johdata, Muovaaja ihmisten, taas kamppailemaan läpi pimeyden.”1
Minun rukoukseni on, että me noudattaisimme Galilean miehen esimerkkiä, Hänen, joka tavattiin usein köyhien, alistettujen, sorrettujen ja ahdistettujen luota. Kummutkoon sydämestämme todellinen laulu niin tehdessämme.
Kuvitus Steve Kropp
Valokuvakuvitus Christina Smith; kuvitus Maryn Roos