Kotikäyntiopetussanoma
Uudistakaa liitot sakramentissa
Opettakaa näitä pyhien kirjoitusten kohtia ja lainauksia tai tarvittaessa jokin muu periaate, joka on siunaukseksi niille sisarille, joiden luona käytte. Todistakaa opista. Pyytäkää niitä, joiden luona käytte, kertomaan, mitä he ovat tunteneet ja oppineet.
Jeesus Kristus asetti sakramentin
”Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ’Ottakaa ja syökää’ (Matt. 26:26). ’Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.’ (Luuk. 22:19.) Samoin Hän otti maljan viiniä, joka oli tavan mukaan laimennettu vedellä, siunasi sen kiittäen ja ojensi sen niille, jotka olivat Hänen kanssaan, ja sanoi: ’Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan – – syntien anteeksisaamiseksi. – – Tehkää tämä minun muistokseni.’ – –
Getsemanea ja Golgataa edeltävän illan ja yläkerran huoneen tapahtumista lähtien lupauksen lapset ovat olleet sen liiton alaisia, että he muistavat Kristuksen uhrin tällä uudemmalla, korkeammalla, pyhemmällä ja henkilökohtaisemmalla tavalla.”1
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista
Me uudistamme kasteenliittomme sakramentissa
”Kun meidät kastetaan, me otamme päällemme Jeesuksen Kristuksen pyhän nimen. Hänen nimensä ottaminen päällemme on yksi elämämme merkittävimpiä kokemuksia. – –
Joka viikko sakramenttikokouksessa uudistaessamme kasteenliittomme me lupaamme muistaa Vapahtajamme sovitusuhrin. Lupaamme tehdä sitä, mitä Vapahtajakin – olla kuuliaisia Isälle ja pitää aina Hänen käskynsä. Siunaus, jonka me puolestamme saamme, on se, että Hänen Henkensä on aina meidän kanssamme.”2
Vanhin Robert D. Hales kahdentoista apostolin koorumista
”Olin erään 8-vuotiaan tytön kanssa hänen kastepäivänään. Päivän päättyessä hän sanoi täysin luottavaisena: ’Olen ollut kastettuna koko päivän enkä ole tehnyt yhtään kertaa syntiä!’ Hänen täydellinen päivänsä ei kuitenkaan kestänyt ikuisesti, ja olen varma, että nyt hän jo oppii, kuten me kaikki opimme, että yritimmepä miten kovasti tahansa, niin emme aina välty jokaiselta pahalta tilanteelta, jokaiselta väärältä valinnalta – –.
Meidän ei ole mahdollista aikaansaada todellista muutosta aivan yksin. Oma tahdonvoimamme ja omat hyvät aikeemme eivät riitä. Kun teemme virheitä tai valitsemme kehnosti, meillä täytyy olla Vapahtajamme apu päästäksemme takaisin polulle. Me nautimme sakramentin viikko toisensa jälkeen osoittaaksemme uskomme Hänen voimaansa muuttaa meidät. Me tunnustamme syntimme ja lupaamme hylätä ne.”3
Julie B. Beck, Apuyhdistyksen ylijohtaja
Valokuva Jerry Garns