Meidän sivumme
Génesis M., 7, Costa Rica
Alkeisyhdistyksen lapset Chennain 2. seurakunnassa Bangaloren piirissä Intiassa ja heidän johtajansa valmistautuvat sakramenttikokousesitykseensä.
Eräänä iltapäivänä pikkusiskoni Camilia ja minä olimme leikkimässä isän leikatessa nurmikkoa. Me päätimme auttaa häntä. Vaikka oli hyvin kuuma, meillä oli hauskaa, kun teimme työtä yhdessä. Kun olimme lopettaneet, menimme isän kanssa palauttamaan ruohonleikkurin iäkkäälle naapurillemme. Kun menimme hänen ovelleen, isä tarjoutui leikkaamaan hänenkin nurmikkonsa. Siskoni ja minä päätimme myös auttaa. Kun isä leikkasi, me keräsimme ruohon ja panimme sen säkkiin. Kun olimme lopettaneet, naapuri sanoi: ”Kiitos oikein paljon, Sofia ja Camilia, että siivositte pihani. Te olette hyvin herttaisia ja huolehtivaisia tyttöjä.” Sitten hän antoi meille makeisia. Menimme kotiin hyvin onnellisina, eikä vain siksi, että meillä oli makeisia, vaan koska olimme palvelleet naapuriamme.
Sofia Carolina P., 9, Argentiina
Ngoc Huyen D., 7, Kambodžasta pitää kertomuksesta sotapäällikkö Moronista ja vapauden tunnuksesta (ks. Alma 46). Hänellä on kuusi sisarusta, ja hänestä on hauskaa leikkiä ilmapalloilla.
Kun olin nuorempi, menimme välitunnilla ulos leikkimään. Kun oli aika tulla sisään, meidän piti mennä jonoon. Joka kerta kun teimme niin, lauloin laulua ”Saan käydä temppeliin” (Lasten laulukirja, s. 99). Kerran vieressäni oleva tyttö sanoi: ”Tuo laulu, jota laulat, on hyvin kaunis. Mistä olet oppinut sen?”
Vastasin: ”Alkeisyhdistyksestä. Minä kuulun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, ja minä uskon.” Sen jälkeen hänestä tuli paras ystäväni!
Noémi D., 12, Ranska
Tuan Anh P., 11, Kambodža
Alhaalla vasemmalla: valokuva Richard M. Romney; keskellä: kuvitus Avalone; oikealla: kuvitus temppelistä Phyllis Luch, © 1988 IRI