Toteutat elämäntehtävääsi juurinyt

Jan Pinborough

kirkon lehdet

Kolme periaatetta voi auttaa meitä kohtaamaan tulevaisuuden suuremman luottamuksen, tarmon ja uskon turvin.

Ollessani nuori aikuinen käytin paljon aikaa tulevaisuuteni miettimiseen. Lähetystyö, avioliitto, opiskelu, työura – ne kaikki olivat avoimia kysymyksiä, eikä minulla ollut monia vastauksia. Olin halukas täyttämään minkä tahansa tehtävän, joka Herralla oli mielessä minua varten, jos vain saisin selville, mikä se oli.

Patriarkallinen siunaukseni antoi minulle kokonaiskuvan elämäni tarkoituksesta. Mutta jotenkin tuntui kuin yrittäisin löytää tien ruokakauppaan aurinkokuntaa kuvaavan kartan avulla. Mitä jos kääntyisin jossakin kohdassa väärään suuntaan? Kykenisinkö silti keksimään ja täyttämään tehtävän, joka Herralla oli minulle?

Sen ajan jälkeen olen löytänyt kolme periaatetta, jotka ovat auttaneet minua etenemään kohti tuntematonta suuremman luottamuksen, tarmon ja uskon turvin.

1. Vähäksi aikaa

Ensimmäinen periaate liittyy nykyhetken kallisarvoisuuteen.

Vuodesta 1831 lähtien monet varhaiset pyhät viettivät noin seitsemän vuotta Ohion Kirtlandissa. He olivat jättäneet taakseen New Yorkissa ja Pennsylvaniassa olleet kodit, liikeyritykset ja maatilat ja lähteneet uhkarohkealle matkalle vieraaseen paikkaan. Ja Herra sanoi heille, että tämä paikka olisi vain väliaikainen:

”Ja minä pyhitän sille tämän maan vähäksi aikaa, kunnes minä, Herra, huolehdin siitä muuten ja käsken sen lähteä täältä;

eikä hetkeä eikä päivää ole sille annettu, minkä vuoksi se toimikoon tässä maassa ikään kuin vuosia, niin se kääntyy sille sen hyväksi” (OL 51:16–17).

Kuvittelen mielelläni, miten nuo varhaiset pyhät kuulivat Herran ohjeet ja ryhtyivät heti töihin. He kyntivät peltoja, vaikka eivät tienneet, korjaisivatko he niiltä sadon, istuttivat puita, joiden hedelmiä he eivät kenties koskaan söisi, ja rakensivat kauniin temppelin, joka heidän olisi lopulta jätettävä. Kuvittelen heidät elämässä kiireistä, tuotteliasta elämää, en tähyilemässä loputtomiin kohti tuntematonta miettien, mihin he seuraavaksi lähtisivät ja milloin. He toimivat ”ikään kuin vuosia” varten luottaen siihen, ettei heidän työnsä menisi hukkaan.

Siihen mennessä kun pyhät lähtivät Ohiosta vuonna 1838, he olivat auttaneet laskemaan lujan perustuksen kirkon tulevalle kasvulle. Miettikää, mitä tuona arvokkaana ja tuotteliaana aikana tapahtui:

Profeetta Joseph Smith perusti profeettojen koulun, sai valmiiksi innoitetun raamatunkäännöksensä ja otti vastaan monia tärkeitä ilmoituksia.
Ensimmäinen presidenttikunta sekä kahdentoista apostolin ja seitsemänkymmenen koorumit perustettiin.
Kirtlandin temppeli rakennettiin ja vihittiin. Siellä Joseph Smith ja Oliver Cowdery näkivät Jeesuksen Kristuksen ja saivat pappeuden avaimia Moosekselta, Elialta ja Eliaalta.
Ensimmäiset lähetyssaarnaajat lähetettiin Englantiin.

Omat vuoteni nuorena aikuisena olivat äärimmäisen arvokas ”vähä aika”, jonka Herra minulle antoi. Ollessamme nuoria aikuisia fyysinen ja hengellinen tarmomme ovat huipussaan. Voimme käyttää ne parhaiten hyödyksi päättämällä luottaa Herraan ja toimia ”ikään kuin vuosia” varten. Silloin näistä vuosista voi tulla poikkeuksellisen tuotteliaisuuden, kasvun, oppimisen ja palvelemisen pyhitetty ajanjakso.

2. Jokapäiväinen tehtävä

Toisen hyödyllisen periaatteen sain yksinkertaisesta oivalluksesta. Elämäntehtäväni ei odottanut minua hämärässä ja kaukaisessa tulevaisuudessa. Se oli jokapäiväistä ja jatkuvaa.

Presidentti Brigham Young (1801–1877) on selittänyt: ”Tässä kirkossa ei ole yhtään miestä eikä naista, joka ei ole palvelutyössä. Tämä palvelutyö kestää niin kauan kuin he elävät.”¹ Toisin sanoen elämäntehtäväni oli jo alkanut. Minun ei tarvinnut niinkään keksiä sitä kuin tunnistaa se.

Keksin yhden tavan tunnistaa se ymmärtämällä kolme tekijää, jotka olivat jo osa elämääni:

ainutlaatuinen kokoelma henkilökohtaisia lahjoja
ainutlaatuinen kokoelma henkilökohtaisia haasteita
maailmassa olevat erityiset tarpeet, joihin Herra haluaa minun vastaavan.

Yksinkertaisesti ilmaistuna me toteutamme elämäntehtäväämme aina kun nämä kolme tekijää yhdistyvät ja me päätämme toimia. Mieti, kuinka tämä toimi Vanhan testamentin Joosefin elämässä (ks. 1. Moos. 37–47).

Joosefilla oli monia lahjoja. Hän oli kasvanut perheessä, jolla oli tieto Jumalasta, ja hän oli Abrahamin liiton perillinen. Hänellä oli hengellinen unien tulkitsemisen lahja.

Hänellä oli myös monia haasteita. Minusta vaikuttaa siltä, että joitakin Joosefin haasteista olivat isä, joka osoitti suosivansa häntä, mustasukkaiset veljet ja hänen oma tahdittomuutensa, kun hän oli tekemisissä heidän kanssaan. Hänet myytiin nuorena orjaksi vieraaseen maahan, häntä syytettiin aiheettomasti moraalittomasta käytöksestä ja hänet heitettiin vankilaan.

Joosef oli kuitenkin myös halukas toimimaan ja käyttämään sekä lahjojaan että haasteitaan vastatakseen erityisiin tarpeisiin maailmassaan. Useassa tilanteessa, muun muassa vankilassa, hän päätti käyttää hengellistä lahjaansa tulkitsemalla ihmisten unia. Tämä päätös vuorostaan avasi hänelle tilaisuuden päästä töihin faraon palvelukseen varastoimaan ruokaa egyptiläisille. Koska Joosef oli uskollinen ja uuttera tässä tehtävässä, hän kykeni suorittamaan ihmishenkiä pelastavan tehtävän ja säästämään nälkäkuolemalta monet, myös oman perheensä.

Lahjojensa ja haasteidensa ansiosta Joosefilla oli ainutlaatuinen asema toimia tilanteessa, jossa maahan tuli nälänhätä. Koska hän oli kuka oli ja siellä missä oli ja koska hän päätti toimia uskollisesti ja kuuliaisesti, hän täytti ainutlaatuisen tehtävän palvella Herraa, Egyptin kansaa ja omaa perhettään.

Mutta nämä kolme tekijää yhdistyvät muidenkin ihmisten elämässä kuin niiden, joista luemme pyhien kirjoitusten sivuilta. Ne yhdistyvät joka päivä meidän jokaisen elämässä.

Eräällä nuorella aikuisella naisella oli kirjoittamisen lahja ja joitakin omakohtaisia kokemuksia masennuksesta. Kun hänen teini-ikäisellä sisarellaan oli vaikea tilanne koulussa, hän kykeni tunnistamaan, että hänen sisarensa oli vaipumassa epätoivoon. Hengen kehotuksia kuunnellen hän kirjoitti sisarelleen sarjan kauniita viestejä ilmaisten rakkautensa ja luottamuksensa, yhden joka päivä erityisen koettelevien kahden viikon aikana. Tuolla pienellä päätöksellä vastata sisarensa tarpeeseen tämä nuori nainen toteutti elämäntehtäväänsä.

Kun tämä päätös kuunnella Henkeä ja toimia jatkuu päivästä toiseen, viikosta toiseen ja vuodesta toiseen, se luo suuremman mallin, jonka opimme myöhemmin tunnistamaan tehtäväksi, jonka Herra antoi hoidettavaksemme.

3. Ole levollinen ja tiedä

Nyt kun on kulunut vuosia siitä, kun olin parikymppinen, voin lopultakin tunnistaa, että elämäni on kulkenut hyvin paljon sillä tavoin kuin patriarkallisessa siunauksessani monta vuotta sitten kuvattiin. Se ei varmastikaan johtunut siitä, että tiesin täsmälleen, mitä tein ja minne tulevaisuus minut veisi. En todellakaan tiennyt.

Elämässäni on ollut joitakin mutkia, käänteitä ja pettymyksiä, jotka ovat saaneet minut miettimään, oliko se menossa pois raiteilta. Mutta on käynyt ilmi, ettei minun olisi tarvinnut olla huolissani. Herra on aina tiennyt, missä olen ja minne Hän haluaa minun menevän. Olen yrittänyt parhaani mukaan noudattaa Hänen käskyjään, palvella Häntä ja kuunnella Henkeä. Vaikka en useinkaan ole huomannut sitä sillä hetkellä, näen nyt, että Hänen kätensä on ohjannut elämääni aina.

Vuodet nuorena aikuisena ovat täynnä ratkaisevan tärkeitä päätöksiä sekä jonkin verran asiaan kuuluvaa epävarmuutta ja stressiä. Saamme kuitenkin enemmän itseluottamusta, kun opimme luottamaan Herran kykyyn toteuttaa tarkoituksensa elämässämme – päivä päivältä. Silloin kykenemme paremmin olemaan levollisia ja tietämään, että Hän on Jumala (ks. OL 101:16). Ja niin tehdessämme me koemme rauhaa.

Varhaiset pyhät Kirtlandissa toimivat ”ikään kuin vuosia” varten luottaen siihen, ettei heidän työnsä menisi hukkaan. Kun sinäkin luotat Herraan ja toimit ”ikään kuin vuosia” varten, voit hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen elämänvaiheesi.

Lahjojensa, haasteidensa ja uskollisuutensa ansiosta Egyptin Joosef kykeni täyttämään ainutlaatuisen tehtävän palvella Herraa ja muita. Nämä samat kolme tekijää yhdistyvät joka päivä meidän jokaisen elämässä.

Valokuvakuvitus John Luke; Garth Obornin teos Aika, kyvyt ja kaikki, mitä sinulla on, kopiointi kielletty