2010
Läpinäkyvä vastoinkäyminen
Kesäkuu 2010


Kunnes taasen kohdataan

Läpinäkyvä vastoinkäyminen

Mehiläinen ja bussimatka auttoivat minua ymmärtämään, että ongelmista on olemassa ulospääsy – mutta meidän täytyy usein luottaa johonkuhun, joka pystyy näkemään.

Yhtenä aamuna bussimatkalla töihin istuuduin ikkunapaikalle. Ennen pitkää huomasin pienen mehiläisen, joka yritti päästä pinteestä. Se oli jäänyt loukkuun kahden ikkunaruudun väliin, ja vaikka se kuinka yritti, se ei löytänyt tietä ulos. Läpinäkyvään vankilaansa suljettuna se näki vapauden mutta ei onnistunut löytämään pakoreittiä. Ehkäpä peloissaan se räpytti siipiään raivokkaasti ja syöksähteli epätoivoisena vasten lasia.

Olen aina ollut ihminen, joka ei pidä siitä, että näkee kenenkään tai minkään vahingoittuvan. Niinpä tarkkailtuani mehiläistä jonkin aikaa yritin auttaa sitä pääsemään pois ahdingostaan. Mutta koska se ei luottanut haluuni auttaa eikä ymmärtänyt sitä, se ei käyttänyt hyväkseen tarjoamaani apua. Itse asiassa se vain jatkoi syöksähtelyä vasten ikkunaa. Viimein aloin vähän ärtyä.

Mutta sitten aloin ajatella, kuinka ihmiset joskus huomaavat olevansa samankaltaisissa tilanteissa. Me joudumme ahdinkoihin, joista kaikki eivät ole itse aiheutettuja. Me teemme myös virheitä, jopa vakavia. Mehiläisen tavoin saatamme tuntea olevamme näiden vastoinkäymisten vankeina. Vaikka Herra tietää, mitä me tarvitsemme päästäksemme koettelemuksistamme, me emme valitettavasti useinkaan käänny Hänen puoleensa – tai niiden puoleen, jotka Hän on kutsunut johtamaan meitä – saadaksemme apua hädän hetkinämme. Me emme piittaa Hengen kuiskauksista ja yritämme kohdata haasteemme yksin sen sijaan että luottaisimme niihin, joilla on laajempi näkemys.

Myöhempien aikojen pyhinä me itse asiassa tiedämme, kuinka vastoinkäymiset voitetaan: meillä on pyhät kirjoitukset, rukous ja Pyhän Hengen kumppanuus. Herra on kutsunut johtajamme, ja he ovat valmiita ja auliita auttamaan.

Ennen kuin bussi ehti pysäkilleni ja kun pieni mehiläisparka oli kärsinyt paljon, se onnistui pääsemään ahdingostaan. Siitä opin, että mekin voimme voittaa koettelemuksia – ja kärsiä vähemmän – jos käännymme taivaallisen Isän ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen puoleen ja luotamme Heihin, joille kaikki vastoinkäymiset ovat läpinäkyviä.

Kuvitus Jorge Cocco

Tulosta