Kaipaus kotiin
Presidentti Dieter F. Uchtdorf
toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa
Käännä sielusi kohti valoa. Aloita oma ihmeellinen matkasi kotiin. Kun teet niin, elämästäsi tulee parempaa, onnellisempaa ja merkityksellisempää.
Kun äskettäin tapasimme presidentti Thomas S. Monsonin, hän ilmaisi hyvin vakaasti ja onnellisen näköisenä, kuinka paljon hän rakastaa Herraa ja kuinka hän tietää, että Herra rakastaa häntä. Rakkaat veljeni ja sisareni, tiedän, että presidentti Monson on hyvin kiitollinen teidän rakkaudestanne, teidän rukouksistanne ja teidän omistautumisestanne Herralle ja Hänen suurenmoiselle evankeliumilleen.
Ihmekoira Bobbie
Lähes vuosisata sitten eräs perhe Oregonin osavaltiosta Yhdysvalloista oli lomalla Indianan osavaltiossa – noin 3 200 kilometrin päässä kotoa – kun heidän rakas koiransa Bobbie katosi. Hätääntynyt perhe etsi koiraa kaikkialta mutta turhaan. Bobbiea ei löytynyt mistään.
Murtuneena perhe lähti kotimatkalle jokaisen kilometrin viedessä heitä kauemmas lemmikistään, johon he olivat syvästi kiintyneet.
Puoli vuotta myöhemmin perhe ällistyi löytäessään Bobbien kynnykseltään Oregonissa. ”Se oli likainen, luiseva, aivan näännyksissä – [ja se] näytti kulkeneen koko matkan – – ihan yksin.”1 Bobbien tarina vangitsi ihmisten mielikuvituksen kaikkialla Yhdysvalloissa, ja lemmikki tultiin tuntemaan Ihmekoira Bobbiena.
Bobbie ei ole ainoa eläin, joka on hämmentänyt tiedemiehiä hämmästyttävällä suuntavaistollaan ja taidollaan löytää kotiin. Jotkin monarkkiperhosparvet lentävät lähes 5 000 kilometriä joka vuosi seuduille, joilla ne selviytyvät paremmin. Merinahkakilpikonnat matkaavat yli Tyynenmeren Indonesiasta Kalifornian rannikolle. Ryhävalaat uivat Pohjois- ja Etelänavan kylmistä vesistä kohti päiväntasaajaa ja takaisin. Kenties vieläkin uskomattomampia ovat lapintiirat, jotka lentävät joka vuosi noin 97 000 kilometrin matkan pohjoiselta napapiiriltä Etelänapamantereelle ja takaisin.
Kun tiedemiehet tutkivat tätä kiehtovaa käyttäytymistä, he esittävät seuraavanlaisia kysymyksiä: ”Mistä ne tietävät, minne mennä?” ja ”Kuinka kukin seuraava sukupolvi oppii tämän käyttäytymistavan?”
Lukiessani tästä eläinten voimakkaasta vaistosta en voi olla miettimättä: ”Onko mahdollista, että ihmisillä on samanlainen kaipaus – sanotaan vaikka sisäinen ohjausjärjestelmä – joka vetää heitä kohti taivaallista kotiaan?”
Uskon, että jokainen mies, nainen ja lapsi on jossakin vaiheessa elämäänsä tuntenut taivaan kutsun. Syvällä sisällämme on kaipaus kurkottaa jollakin tavoin verhon tuolle puolen ja halata taivaallisia vanhempiamme, jotka kerran tunsimme ja joita rakastimme.
Jotkut saattavat tukahduttaa tuon kaipauksen ja turruttaa sielunsa sen kutsulle. Mutta ne, jotka eivät sammuta tätä itsessään olevaa valoa, voivat lähteä uskomattomalle matkalle – ihmeelliselle vaellukselle kohti taivaallisia seutuja.
Jumala kutsuu sinua
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ylevä sanoma on, että Jumala on Isämme, että Hän välittää meistä ja että on olemassa keino palata Hänen luokseen.
Jumala kutsuu sinua.
Jumala tuntee jokaisen ajatuksesi, sinun murheesi ja suurimmat toiveesi. Jumala tietää ne monet kerrat, jolloin olet etsinyt Häntä. Ne monet kerrat, kun olet tuntenut rajatonta iloa. Ne monet kerrat, kun olet itkenyt yksinäisyydessä. Ne monet kerrat, kun olet tuntenut toivottomuutta, hämmennystä tai vihaa.
Silti, olipa tapahtunut mitä tahansa – olitpa horjunut, epäonnistunut, tunsitpa itsesi särkyneeksi, katkeraksi, petetyksi tai lyödyksi – tiedä, ettet ole yksin. Jumala kutsuu sinua yhä.
Vapahtaja ojentaa sinulle kätensä. Ja kuten Hän sanoi niille kalastajille, jotka kauan sitten seisoivat Galileanjärven rannoilla, Hän sanoo sinulle äärettömässä rakkaudessaan: ”Tule – – ja seuraa minua.”2
Jos kuuntelet Häntä, Hän puhuu sinulle juuri tänään.
Kun vaellat opetuslapseuden polkua – kun etenet kohti taivaallista Isää – sisimmässäsi on jotakin, mikä vahvistaa sinulle, että olet kuullut Vapahtajan kutsun ja suunnannut sydämesi kohti valoa. Se kertoo sinulle, että olet oikealla polulla ja että olet palaamassa kotiin.
Ajan alusta asti Jumalan profeetat ovat kehottaneet oman aikansa ihmisiä tottelemaan Herraa Jumalaansa, noudattamaan Hänen käskyjään ja säädöksiään ja palaamaan taas Herran luo koko sydämestään ja sielustaan3.
Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan lukematon määrä syitä siihen, miksi meidän tulee tehdä näin.
Saanen tänään esittää kaksi syytä, joiden vuoksi meidän tulee kääntyä Herran puoleen.
Ensiksi, elämästäsi tulee parempaa.
Toiseksi, Jumala käyttää sinua tehdäkseen muiden elämästä parempaa.
Elämästäsi tulee parempaa
Todistan, että kun lähdemme tuolle uskomattomalle matkalle, joka johtaa Jumalan luo, tai jatkamme sitä, elämästämme tulee parempaa.
Se ei tarkoita, että elämämme on vailla surua. Me kaikki tunnemme Kristuksen uskollisia seuraajia, jotka kärsivät murhenäytelmiä ja epäoikeudenmukaisuutta – Jeesus Kristus itse kärsi enemmän kuin kukaan. Aivan kuten Jumala ”antaa [auringon] nousta niin hyville kuin pahoille”, Hän antaa myös vastoinkäymisten koetella niin hurskaita kuin jumalattomia.4 Itse asiassa joskus näyttää siltä, että elämämme on vaikeampaa, koska me yritämme elää uskomme mukaan.
Ei, Vapahtajan seuraaminen ei poista kaikkia koettelemuksiasi. Se poistaa kuitenkin esteet sinun ja sen avun väliltä, jota taivaallinen Isäsi haluaa antaa sinulle. Jumala on kanssasi. Hän ohjaa askeliasi. Hän kulkee vierelläsi ja jopa kantaa sinua, kun tarvitset sitä eniten.
Koet Hengen yleviä hedelmiä: rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä ja uskollisuutta.5
Nämä hengelliset hedelmät eivät ole tulosta maallisesta vauraudesta, menestyksestä tai hyvästä onnesta. Ne koituvat siitä, että seuraa Vapahtajaa, ja ne voivat olla uskollisia seuralaisiamme jopa synkimpien myrskyjen keskellä.
Kuolevaisen elämän kuohut ja myllerrykset voivat uhata ja pelästyttää, mutta Jumala ympäröi rauhallaan ne, jotka kääntävät sydämensä Hänen puoleensa. Heidän ilonsa ei vähene. Heitä ei hylätä eikä unohdeta.
”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan”, pyhissä kirjoituksissa opetetaan, ”vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.”6
Ne, jotka kuulevat sisäistä kutsua ja etsivät Herraa, ne, jotka rukoilevat, uskovat ja vaeltavat polkua, jonka Vapahtaja on valmistanut – vaikka he toisinaan kompastuvatkin polulla – saavat lohdullisen vakuutuksen, että ”kaikki yhdessä koituu [heidän parhaakseen]”7.
Sillä Jumala ”virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa”8.
Sillä ”vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen”9.
Ja hyvyydessään Herra kysyy:
Haluatko kokea kestävää iloa?
Kaipaatko sydämeesi tunnetta rauhasta, ”joka ylittää kaiken ymmärryksen”10?
Käännä silloin sielusi kohti valoa.
Aloita oma ihmeellinen matkasi kotiin.
Kun teet niin, elämästäsi tulee parempaa, onnellisempaa ja merkityksellisempää.
Jumala käyttää sinua
Matkallasi takaisin taivaallisen Isän luo tajuat pian, ettei tässä matkassa ole kyse vain siitä, että keskityt omaan elämääsi. Ei, tämä polku johtaa väistämättä sinut tulemaan siunaukseksi muiden Jumalan lasten – veljiesi ja sisartesi – elämässä. Ja kiinnostavaa tässä matkassa on, että kun palvelet Jumalaa ja kun hoivaat ja autat lähimmäisiäsi, näet suurta edistystä omassa elämässäsi tavoilla, joita et pystyisi koskaan kuvittelemaan.
Ehkäpä et pidä itseäsi kovinkaan hyödyllisenä. Ehkäpä et pidä itseäsi siunauksena toisten elämässä. Usein kun katsomme itseämme, näemme vain rajoituksemme ja puutteemme. Saatamme ajatella, että meidän täytyy olla jotakin ”enemmän”, jotta Jumala voi käyttää meitä – älykkäämpiä, varakkaampia, karismaattisempia, lahjakkaampia, hengellisempiä. Siunauksia ei tule niinkään paljon kykyjesi vuoksi kuin valintojesi vuoksi. Ja maailmankaikkeuden Jumala toimii sinussa ja sinun kauttasi voimistaen nöyrät pyrkimyksesi Hänen tarkoitustensa toteuttamiseksi.
Hänen työnsä on aina edennyt tätä tärkeää periaatetta noudattaen: ”Pienestä lähtee se, mikä on suurta.”11
Kirjoittaessaan Korintin pyhille apostoli Paavali huomautti, ettei moniakaan heistä pidettäisi viisaina maailman mittapuiden mukaan. Mutta sillä ei ollut merkitystä, koska ”mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta”12.
Jumalan työn historia on täynnä ihmisiä, jotka ovat pitäneet itseään riittämättöminä. Mutta he ovat palvelleet nöyrästi luottaen Jumalan armoon ja Hänen lupaukseensa: ”Heidän käsivartensa on oleva minun käsivarteni, ja minä olen heidän – – kilpenään; – – ja he taistelevat miehuullisesti minun puolestani; ja – – minä varjelen heitä.”13
Tänä kuluneena kesänä perheellämme oli hieno tilaisuus käydä joillakin kirkon varhaishistorian tapahtumapaikoilla Yhdysvaltain itäosissa. Tietyllä tavalla me elimme uudelleen tuon ajan historiaa. Ihmiset, joista olin lukenut todella paljon – sellaiset kuin Martin Harris, Oliver Cowdery ja Thomas B. Marsh – tulivat minulle todellisemmiksi, kun kuljimme siellä, missä he olivat kulkeneet, ja pohdimme heidän tekemiään uhrauksia Jumalan valtakunnan rakentamiseksi.
Heillä oli monia suurenmoisia ominaisuuksia, joiden ansiosta he antoivat merkittävän panoksen Jeesuksen Kristuksen kirkon palautukseen. Mutta he olivat myös inhimillisiä, heikkoja ja erehtyväisiä – aivan kuten sinä ja minä olemme. Jotkut huomasivat olevansa erimielisiä profeetta Joseph Smithin kanssa ja jäivät pois kirkosta. Myöhemmin monet näistä samoista ihmisistä kokivat sydämenmuutoksen, nöyrtyivät, etsivät jälleen kerran pyhien yhteyttä ja löysivät sen.
Meillä saattaa olla taipumus tuomita nämä veljet ja muita heidän kaltaisiaan jäseniä. Saatamme sanoa: ”Minä en olisi koskaan hylännyt profeetta Josephia.”
Vaikka se voi olla totta, me emme todella tiedä, millaista oli elää siihen aikaan, niissä olosuhteissa. Ei, he eivät olleet täydellisiä, mutta kuinka rohkaisevaa onkaan tietää, että Jumala pystyi silti käyttämään heitä. Hän tiesi heidän vahvuutensa ja heikkoutensa, ja Hän antoi heille poikkeuksellisen tilaisuuden tuoda säkeen tai sävelen palautuksen suurenmoiseen hymniin.
Kuinka rohkaisevaa onkaan tietää, että vaikka me olemme epätäydellisiä, niin jos sydämemme on kääntynyt Jumalaan, Hän on antelias ja hyvä ja käyttää meitä tarkoituksiinsa.
Ne, jotka rakastavat ja palvelevat Jumalaa ja lähimmäisiään ja nöyrästi ja aktiivisesti osallistuvat Hänen työhönsä, näkevät elämässään ja rakastamiensa ihmisten elämässä tapahtuvan ihmeellisiä asioita.
Suljetuilta vaikuttaneita ovia avautuu.
Enkeleitä kulkee heidän edellään valmistamassa tietä.
Olipa asemasi yhteisössäsi tai kirkossa mikä tahansa, Jumala käyttää sinua, jos olet halukas siihen. Hän vahvistaa vanhurskaita halujasi ja muuttaa kylvämäsi myötätuntoiset teot yltäkylläiseksi hyvyyden sadoksi.
Me emme voi päästä sinne automaattiohjauksella
Me kaikki, jokainen meistä, olemme vieraita ja muukalaisia14 tässä maailmassa. Monella tapaa me olemme kaukana kotoa. Mutta se ei tarkoita, että meidän täytyisi tuntea olevamme eksyksissä tai yksin.
Rakas Isämme taivaassa on antanut meille Kristuksen valon. Ja syvällä meissä jokaisessa taivaallinen värähdys kehottaa meitä kääntämään katseemme ja sydämemme Hänen puoleensa, kun teemme pyhiinvaellusmatkaamme takaisin selestiseen kotiimme.
Se vaatii ponnistelua. Et voi päästä sinne pyrkimättä oppimaan Hänestä, ymmärtämättä Hänen käskyjään, noudattamatta niitä vilpittömästi ja astumatta eteenpäin askel kerrallaan.
Ei, elämä ei ole itseohjautuva auto. Se ei ole automaattiohjauksessa oleva lentokone.
Et voi vain ajelehtia elämän vesissä ja luottaa siihen, että virta veisi sinut sinne, missä sitten toivotkin olevasi jonakin päivänä. Opetuslapseus edellyttää halukkuuttamme uida tarvittaessa vastavirtaan.
Kukaan toinen ei ole vastuussa henkilökohtaisesta matkastasi. Vapahtaja auttaa sinua ja valmistaa tien edelläsi, mutta Hänen seuraamistaan ja Hänen käskyjensä pitämistä koskevan sitoumuksen on tultava sinulta. Se on sinun yksinomainen kuormasi, sinun yksinomainen etuoikeutesi.
Tämä on sinun suuri seikkailusi.
Otathan varteen Vapahtajasi kutsun.
Seuraa Häntä.
Herra on perustanut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon auttaakseen sinua tässä sitoumuksessa palvella Jumalaa ja lähimmäisiä. Sen tarkoituksena on kannustaa, opettaa, kohottaa ja innoittaa. Tämä suurenmoinen kirkko tuo sinulle tilaisuuksia osoittaa myötätuntoa, auttaa muita sekä uudistaa ja pitää pyhiä liittoja. Sen tarkoituksena on siunata elämääsi ja tehdä kodistasi, yhteisöstäsi ja kansakunnastasi parempi.
Tule, liity joukkoomme ja turvaa Herraan. Anna kykysi Hänen suurenmoiseen työhönsä. Auta, kannusta, paranna ja tue kaikkia, jotka haluavat tuntea kaipauksen taivaalliseen kotiimme ja toimia sen mukaan. Liittykäämme yhteen tällä loistavalla pyhiinvaellusmatkalla taivaallisille seuduille.
Evankeliumi on ylimaallinen toivon, onnen ja ilon sanoma. Se on tie, joka johtaa meidät kotiin.
Kun me itse kukin otamme evankeliumin omaksemme uskossa ja teoissa joka päivä ja joka tunti, me pääsemme hieman lähemmäksi Jumalaamme. Elämästämme tulee parempaa ja Herra käyttää meitä merkittävin tavoin siunatakseen lähellämme olevia ja toteuttaakseen iankaikkisia tarkoituksiaan. Tästä todistan ja jätän teille siunaukseni Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.