Uutisia
Sisaruutta, hellettä ja hengellisyyttä
Tampereen vaarnan ja lähetyskentän yhteistä Nuorten Naisten leiriä vietettiin helteisinä heinäkuun päivinä.
Nelipäiväiselle leirille osallistui kaiken kaikkiaan yli 50 nuorta naista ja parikymmentä aikuista. Luonnonkaunis leiripaikka Taivassalon Tippsundissa tarjosi loistavat puitteet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon nuorille naisille ja heidän valvojilleen.
Majoittuminen leirialueen mökeissä onnistui kunnialla, kunhan ensimmäisen päivän iltaan mennessä leirillä läsnä olleet pappeusveljet, veli Pasi Hiltunen ja veli Veli-Pekka Huhtala, saivat mökkien ilmalämpöpumput toimimaan. Lopulta muutamissa mökeissä lämpötila laski niin alas, että niissä lähes paleltui, ja toisissa mökeissä lämpöä oli – riittävästi.
Helteen aiheuttaman tulipalovaaran vuoksi ei leirillä harjoiteltu perinteisiä tulentekotaitoja. Sen sijaan nuoret naiset opettelivat ja kertasivat aina yhtä tarpeellisia ensiaputaitoja.
Johtajakurssilaiset opastivat nuorempiaan sisar Marika Vaissin järjestämillä rasteilla. Käytännön toimiin rasteilla päästiin muun muassa Anne-nuken avulla elvytystä harjoiteltaessa.
Myöhemmin leirin aikana jouduttiin harjoittelemaan käytännössä myös hyönteisten pistojen hoitoa, kun leirialueen kiukkuiset ampiaiset ehättivät pistämään yhtä jos toistakin leiriläistä.
Ruokaa, rakkautta ja hengen ravintoa
Helteiden ansiosta uimaranta kanootteineen, SUP-lautoineen ja soutuveneineen houkutteli tyttöjä, eikä vapaaehtoisista uimavalvojistakaan ollut tällä leirillä pulaa. Innokkaimpiin uimareihin lukeutui ehdottomasti ensi kertaa leirillä ollut 12-vuotias sisar Nella Saarimaa.
Haastavinta lämpö oli varmasti leirin pääkokkina toimineelle sisar Saara Sola-Huppuselle ja hänen apukokilleen, sisar Sanna Santaluodolle. Turun 2. seurakunnasta saapuneet sisaret valmistivat keleistä huolimatta joka aterialle maukasta ruokaa ja uhrasivat aikaansa keittiössä aamusta iltaan.
Leiriemot, nuorten naisten valvojina toimineet sisaret lähetyskentältä ja Tampereen vaarnan seurakunnista, puolestaan hoitivat vastuunsa upeasti. Heitä kaikkia on kiittäminen siitä, että leirillä säilyi hyvä, rakastava henki – helteestä huolimatta.
Toisen päivän iltana vieraaksi leirille saapuivat veli Jouni Muhonen Tampereen vaarnan johtokunnasta sekä lähetysjohtaja Ilkka Aura vaimoineen. Lähetysjohtaja Aura ja sisar Aura käsittelivät puheenvuoroissaan muun muassa leirin teemana ollutta Opin ja liittojen kohtaa 19:23, joka on nuorten tämän vuoden johtoaihe: ”Ota vastaan oppia minulta ja kuuntele minun sanojani; vaella minun Henkeni sävyisyydessä, niin sinulla on rauha minussa.”
Lähetysjohtaja kertoi koskettavan tarinan siitä, miten Herra tuntee meidät jokaisen henkilökohtaisesti. Hänen viestinsä nuorille naisille oli, että Herra toimii usein rakastavasti järjestäen asioita siten, että meidän olisi helpompi olla myös silloin, kun elämässä tapahtuu vastoinkäymisiä. Sisar Aura todisti siitä, miten evankeliumin mukaan eläminen tuo rauhaa ja tasapainoa elämäämme.
Yhteyksiä mereen ja vasikoihin
Perinteinen vaellus toteutettiin tällä kertaa leirillä siten, että johtajakurssilaiset jäivät leiripaikkaan nuorempien suunnatessa leiriemoineen retkelle.
Leiripaikassa johtajakurssilaiset saivat hengellistä opetusta pappeusveljiltä, nauttivat lounaan ja pääsivät sen jälkeen melontakoulutukseen. Koulutuksen jälkeen nuoret naiset suuntasivat kanootteineen merelle.
Retkelle lähteneet nuoret naiset puolestaan matkasivat yhteysaluksella Taivassalosta Velkualle. Velkualla vierailtiin Henttulan luomutilalla, jossa tilan työntekijät kertoivat karjanhoidosta ja tilan arjesta. Suurimman huomion veivät silti suloiset vasikat, vuohet ja kissanpennut, joita innokkaimmat onnistuivat silittämään.
Seuraava retkikohde oli paikallinen Sinervon kylätalo, jossa luettiin pyhiä kirjoituksia ja nautittiin retkieväät. Sen luona päästiin myös uimaan uimarannalle.
Velkuan-retken lopuksi nuoret naiset kävivät laulamassa paikallisen Kummelin palvelutalon asukkaille. Laulun innoittamina palattiin yhteysaluksella takaisin Taivassaloon.
Paluumatkalla yhteysaluksen kansimies opasti retkeläisiä paalusolmun teossa, mutta taito osoittautui sen verran vaikeaksi, että luultavasti vain yksi valvojista, sisar Silja Lehtimäki, oli riittävän kärsivällinen uuden taidon oppiakseen.
Leirin viimeisen päivän kruunasi ulkona taivasalla pidetty todistuskokous. Oli jälleen kerran ihanaa huomata, että Henki voi koskettaa nuoria naisia ja aikuisia sisaria myös keskellä kirkasta aamupäivää.