2023
Ko e Mana ʻOku Mahuʻinga Tahá
Māʻasi 2023


Fakakomipiuta Pē: Ngaahi Tamai ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Ko e Mana ʻOku Mahuʻinga Tahá

ʻOku nofo ʻa e taha naʻá ne faʻú ʻi he USA.

Naʻá ku lotu ki he Fakamoʻuí ke manavaʻofa mai kiate kimaua pea fakamoʻui homa ʻofefiné. Ko e mana naʻá ma maʻú naʻe ʻikai ko e meʻa ia naʻá ku ʻamanaki ki aí.

ʻĪmisi
ko ha tangata ʻoku tui meʻa maluʻi hono fofongá pea punou hono ʻulú

Laʻitā ne ngāue ʻaki ai ha kau mōtolo

ʻOku lahi ha ngaahi sīpinga ʻo e manavaʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻi he Fuakava Foʻoú. Hili pē hono fakamoʻui ha tangata naʻe uluisino ai ha laumālie ʻuli, naʻe folofola ʻa Sīsū, “ʻAlu ki ho ʻapí ki ho kāingá, mo fakahā kiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa lahi kuo fai ʻe he ʻEikí maʻaú, mo ʻene manavaʻofa kiate koé” (Maʻake 5:19). Lolotonga ha taimi naʻe fie maʻu ai ʻe he kakaí ha meʻakaí, naʻe “ʻofa mamahi [ʻa Kalaisi] ki he kakaí” (Maʻake 8:2) pea ngaohi ha ngaahi foʻi mā mo e ika ʻo fafanga ʻaki ha kakai ʻe toko fā afe nai (vakai, veesi 1–9).

Naʻe pehē ʻa ʻeku fie maʻu mo hoku uaifí ʻa e manavaʻofa fakaofo ʻa Sīsū Kalaisi ke fakamoʻui homa ʻofefine ne toki fāʻeleʻí. Naʻe ʻiloʻi ʻe he kau toketaá ha meʻa ʻi hono keté. Naʻa nau ʻiloʻi ʻoku maʻu ia ʻe he infantile neuroblastoma (kanisā ʻo e fānaú). Koeʻuhí naʻá ne kei uike ua pē pea naʻe fuʻu lahi ʻa e (kanisaá), naʻe ʻikai ha ʻamanaki lelei ia kihe ʻofefiné ni.

Ki muʻa pea ma ʻalu ki he falemahaki maʻá e fānaú, naʻá ku foaki kiate ia ha tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻi heʻeku tui ʻe malava ʻe Kalaisi ʻo fakamoʻui ia. Lolotonga e aʻusia ko iá, naʻe ʻikai ha lea te u fakakaukau ki ai. Naʻe ʻikai pē ha lea. Ko e kupuʻi lea pē naʻá ku lava ʻo lea ʻakí, ʻi heʻeku feinga ke lea ʻaki ha ngaahi foʻi leá ko e, “ʻOkú ke ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá.”

ʻI heʻema ongoʻi lotosiʻi he meʻa ko iá, naʻá ma ʻalu leva ki he falemahaki maʻá e fānaú ʻa ia ʻe fai ai ʻe he timi fakafaitoʻó ha tafa ke toʻo ha konga ʻo e meʻa ne ʻiló ke sivi, sio pe ko e hā e lahi ʻene mafolá, pea fakakaukauʻi pe ko e hā mo ha toe meʻa te na lava ʻo fai maʻa homa ʻofefiné. Kimuʻa pea fai e tafá, naʻá ku toe foaki ki hoku ʻofefiné ha tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea naʻe hoko ʻa e meʻa tatau mo ia kimuʻá; Naʻá ku lea ʻaki pē e ngaahi lea, “ʻokú ke ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá.”

Hili ʻema tuku atu homa ʻofefiné ki he toketā faitafá, naʻá ku tangi mamahi mo hoku uaifí. ʻI he ʻikai ke mau toe lava ʻo tangí, naʻá ku tangutu pē mo e loto puputuʻú. Naʻe kamata ke u fifili pe naʻe ʻikai fakahoko ʻa e mana ʻo e manavaʻofa naʻa mau fekumi ki aí koeʻuhí naʻe ʻikai feʻunga ʻeku tuí pe moʻui tāú. Ko e hā naʻe fakahoko ai ʻe Kalaisi ha ngaahi ngāue fakaofo lahi ʻo e manavaʻofá maʻá e niʻihi kehé ka naʻe ʻikai ke Ne fai ia maʻatautolú?

Naʻá ku ongoʻi naʻe ueʻi au ke u lau ʻa e talanoa ʻo Lasalosí ʻi he Sione 11. Naʻe hā makehe kiate au ʻa e fengāueʻaki ʻa Kalaisi mo Maʻatá. Naʻá ku ongoʻi hangē naʻe ʻamanaki ʻa Māʻata ki he meʻa tatau naʻá ku ʻamanaki ki aí, ʻo ʻikai fuʻu tōmui ke kei fakamoʻui hoku ʻofefiné ʻi ha mana. ʻI he tali ki he kole ʻa Maʻatá, ne folofola ʻa Sīsū Kalaisi, “Ko au ko e toetuʻu, mo e moʻui: ko ia ʻoku tui kiate aú, ka ne mate ia, ʻe moʻui pē ia:

“Pea ko ia ʻoku moʻui mo tui kiate aú, ʻe ʻikai ʻaupito mate ia. ʻOkú ke tui ki ai?” (Sione 11:25–26)

ʻI he momeniti ko ʻení, naʻe hangē naʻe folofola mai ʻa Sīsū Kalaisi kiate au. Naʻá ku ongoʻi kapau naʻá ku maʻu ʻa e mata ke sio, naʻe mei tangutu ʻa Kalaisi ʻi hoku tafaʻakí ʻo tatali ki heʻeku tali ki Heʻene fehuʻí. ʻI heʻeku fakalaulauloto ki heʻeku talí, naʻe fakafonu hoku lotó ʻe he loto fakapapau, peá u tali ange, “ʻIo, ʻoku ou tui ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá mo e meʻa kotoa pē ʻokú Ne foakí.”

Naʻe haʻu ha fehuʻi ʻe taha ki heʻeku fakakaukaú: “Ko e hā kuo malava ʻe Sīsū Kalaisi ʻo fai maʻá e fānaú ʻoku mate teʻeki ke nau taʻu feʻunga ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué?”

Ne u toe fakakaukau, pea tali, “Ko e fānau iiki kotoa pē kuo nau pekia, ka ʻoku teʻeki ai ke nau taʻu motuʻa feʻunga ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻa ʻenau ngaahi ngāué, ʻoku fakamoʻui mo kinautolu ʻi he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e langí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 137:10).

Ko e tali maí, “ʻOkú ke tui ki he meʻá ni?” Naʻe toe fonu hoku lotó ʻi he loto fakapapau, peá u tali ange, “ʻIo.”

Naʻe haʻu ki heʻeku fakakaukaú ʻa e fakakaukau ko ʻení, “Ta ʻoku mahino leva kiate koe te ne ʻi he ʻOtuá pea te ne kei lava pē ʻo hoko ʻo hangē ko e ʻOtuá. Ko e hā mo ha toe meʻa lahi ange ʻokú ke fie maʻu maʻaná? Te ke lava foki ʻo fiefia mo ia ʻi he moʻui ko iá ʻi he taimi ʻokú ke tauhi faivelenga ai ki he ngaahi fuakava ʻo e temipalé kuo fakahā mai ʻe Sīsū Kalaisí.”

Naʻá ku pehē ʻe hoko maʻu pē ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ko e mana maʻongoʻonga taha ia ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe ʻikai ha meʻa te u toe fie maʻu lahi ange maʻa hoku ʻofefiné ka ko ʻene maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa pē kuo foaki mai ʻe Sīsū Kalaisi ʻo fakafou ʻi Heʻene feilaulau fakaleleí mo e ngaahi ouau toputapu ʻo e temipalé. Naʻe foaki mai ha mana ʻo e manavaʻofa kiate kitautolu—ʻa e mana ʻoku mahuʻinga tahá.

Paaki